UPM_Biofore-lehti-1-18-low

Työtä kalakantojen ennallistamiseksi ja monimuotoisuuden säilyttämiseksi riittää vuosiksi eteenpäin.

Esimerkkejä eri toimijoiden yhtei- sistä hankkeista on jo kymmeneltä vesistöalueelta. Hankesuunnittelua on tehty alueellisissa yhteistyöryh- missä. Veturina on yleensä maakun- taliitto, kuntayhteistyö, voimayhtiö tai ELY-keskus. Työtä kalakantojen ennallistami- seksi ja monimuotoisuuden säilyttä- miseksi riittää vuosiksi eteenpäin. ”Vesivoimatoimijat ovat avain- asemassa ongelmia ratkottaessa, mutta ne eivät voi tehdä sitä yksin. Yhteistyömalleissa on voimaa”, Tammi korostaa. Yksi yhteistyöhankkeista on Laurinvirta-projekti, jonka rahoi­ tuksessa UPMon ollut mukana. Laajan suunnitteluryhmän kutsui kokoon Kuurnan Voima, jolla oli suunnitelmia oman laitoksensa uusi- miseksi. Hanke käynnistyi kolme vuotta sitten. Järvilohet lisääntymään Hankkeen tavoitteena on edistää erit- täin uhanalaisen järvilohen luonnon­ mukaista lisääntymistä. Saimaan järvilohikanta ei ole pystynyt lisään- tymään luonnossa omin voimin 50 vuoteen. Nykyisin se on harvinai- sempi kuin Saimaan norppa. Hankkeessa Pielisjokeen luodaan viiden hehtaarin alue järvilohen lisääntymiselle ja poikasille. ”Kuurnan voimalan tulvauo- maan tulee ensimmäinen alue, jonne kutukypsinä Pielisjokeen palaavat järvilohet voivat uida

vapaasti ilman ihmisen apua”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Jorma Piironen . Kuurnan Voima rakentaa uoman yläpäässä olevaan tulvapatoon pien- voimalaitoksen, jonka ansiosta uomaan saadaan tarpeeksi vettä järvilohille voimalaitoksen sähkön- tuotannon siitä juurikaan kärsimättä. Uoman keskivaiheille tulevan pohja- padon jälkeen rakennetaan uomien ja särkkien verkosto, joka tasoittaa vedenpinnan vaihtelujen vaikutuksia kalojen ympäristöön. ”Rakentamisen tekee hanka- laksi se, että mäti tarvitsee erilaiset olosuhteet kuin poikaset. Lisäksi kesällä ja talvella poikasten vaati- mukset ovat erilaisia. Siksi aluetta on suunniteltumallintamalla. Tulos on ainutlaatuinen Suomessa.” Tuloksia kenties jo ensi vuonna Noin 300 x 200metrin suuruinen alueen on tarkoitus valmistua ensi vuoden syyskuussa. ”Jos aikataulussa pysytään, periaatteessa jo ensi syksyn kutuun nousevat kalat pääsisivät uudelle alueelle. Hyvällä tuurilla näemme jo ensi vuodenmarraskuussa ensim- mäisiä tuloksia.” Syntyvät poikaset viettävät joessa 2–3 vuotta, siirtyvät järvialueelle 2–4 vuodeksi ja saavuttavat vasta sitten sukukypsyyden. Ensimmäisiä Laurinvirrassa syntyneitä kutemaan palaavia kaloja nähdäänkin vasta vuosien kuluttua. 

UPM SÄHKÖN- TUOTTAJANA • UPM Energy on Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja • UPM Energyllä on 8 omaa vesivoimalaa. Lisäksi se omistaa osuuksia Pohjolan Voima Oy:n, Kemijoki Oy:n ja Kainuun Voima Oy:n vesivoimasta sekä Länsi- Suomen Voima Oy:stä • Vesivoima on osa UPM:n uusiutuviin ja vastuullisiin raaka-aineisiin ja innovaatioihin perustuvaa strategiaa • Vaelluskalaohjelman avulla UPM haluaa auttaa kaloja vaeltamaan vapaammin. Kalojen vaelluksen tieltä puretaan esteitä, ja uusia innovaatioita kokeillaan kala­ kantojen elvyttämiseksi eri puolilla Suomea.

1/2018  | 41