UPM vuosikertomus 2015

lyhyesti

STRATEGia

liiketoiminnot

Sidosryhmät

hallinnointi

tilinpäätös

Valuuttariski Konserni altistuu valuuttariskille, joka syntyy valuuttamääräisistä tulevai- suudessa suoritettavista kaupallisista maksuista, taseessa olevista va- luuttamääräisistä veloista ja saatavista sekä translaatioriskistä, joka aiheutuu sijoituksista ulkomaisiin tytäryhtiöihin. Suurimmat valuuttariskit liittyvät Yhdysvaltojen dollariin ja Ison-Britannian puntaan. Konsernin valuuttariskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa valuut- takurssimuutosten aiheuttamaa epävarmuutta rahavirroissa, tuloksessa ja taseessa suojaamalla sovittuihin ja ennustettuihin liiketoimiin liittyviä sekä taseeseen sisältyviä valuuttariskejä. Transaktioriski Konserni suojaa erittäin todennäköiset ulkomaanvaluutan määräiset valuuttavirrat rullaavasti seuraavan 12 kuukauden ajalta liiketoiminta- alueiden ennusteiden perusteella. Rahoituspolitiikan mukaan riskineut- raalina suojaustasona pidetään 50 %:n suojausastetta. Yksittäisiä erittäin todennäköisiä ulkomaanvaluuttamääräisiä valuuttavirtoja on suojattu myös yli 12 kuukauden pituisilla sopimuksilla poiketen samalla riskineutraalista suojaustasosta. Suojausinstrumentteina on käytetty valuuttatermiinejä. Suurin osa valuuttavirran suojaukseksi solmituista johdannaissopimuksista täyttää suojauslaskennan kriteerit. Konsernin ennustetusta 12 kuukauden valuuttavirrasta oli 31.12.2015 suojattuna 49 (47) %. Alla olevassa taulukossa on esitetty kaikkien valuuttavirran suojaus- ten nimellisarvot 31.12.2015 ja 31.12.2014. Konsernitasolla ulkoiset suojaukset on määritelty nimenomaisen ulko- maanvaluutanmääräisen myynnin valuuttariskin suojauksiksi brutto-peri- aatteella. Konsernin taseessa on valuuttamääräisiä varoja ja velkoja, esimer- kiksi lainoja ja talletuksia, ostovelkoja ja myyntisaamisia sekä rahava- roja muissa valuutoissa kuin konsernin esittämisvaluutassa. Periaat- teena ja tavoitteena on suojautua tältä taseriskiltä täydellisesti rahoitus- instrumenttien avulla. Rahoituspolitiikan mukaan konsernilla voi kuitenkin olla suojaamattomia tasepositioita. 31.12.2015 konsernin korollisista tase-eristä oli suojaamatta 11 (18) miljoonaa euroa. Taseessa olevia korottomia myyntisaamisia ja ostovelkoja oli tilinpää- töshetkellä suojattu 770 (575) miljoonan euron edestä. Translaatioriski Konsernilla on ulkomaisiin yksikköihin tehtyjä nettosijoituksia, jotka ovat alttiina valuuttamuutoksista syntyvälle muuntoerolle. Näitä nettosi- joituksia ei pääsääntöisesti suojata. Tilinpäätöshetkellä konserni on osittain suojautunut Uruguayn nettosijoitukseen liittyvältä valuuttariskil- tä. Herkkyys valuuttariskille Jos euro olisi heikentynyt/vahvistunut 10 % Yhdysvaltojen dollaria vastaan 31.12.2015 muiden muuttujien pysyessä muuttumattomina, konsernin tulos ennen veroja olisi ollut 10 (11) miljoonaa euroa pie- nempi/suurempi taseriskin vuoksi. Vaikutus omaan pääomaan olisi ollut 41 (36) miljoonaa euroa pienempi/suurempi johtuen pääosin ennustettujen valuuttavirtojen suojaamiseen käytetyistä rahoitusinstru- menteista. Jos euro olisi heikentynyt/vahvistunut 10 % Ison-Britannian puntaa vastaan 31.12.2015 muiden muuttujien pysyessä muuttumattomina, konsernin tulos ennen veroja olisi ollut 0 (0) miljoonaa euroa suu- rempi/pienempi taseriskistä johtuen. Vaikutus omaan pääomaan olisi ollut 28 (29) miljoonaa euroa pienempi/suurempi johtuen pääosin ennustettujen valuuttavirtojen suojaamiseen käytetyistä rahoitusinstru- menteista. Suojausten nimellisarvo Valuutta 2015 milj. euroa 2014 milj. euroa USD GBP 472 285 189 439 288 134 JPY AUD Muut 36 45 5 1 Yhteensä 987 907

• Korkojohdannaisten käyvän arvon muutokset vaikuttavat omaan pääomaan siltä osin kuin niihin sovelletaan kassavirran suojaus- laskentaa. • Vaihtuvakorkoiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut lai- nat, joita ei ole määritelty suojattaviksi instrumenteiksi ovat mukana herkkyysanalyysissä. • Markkinakorkojen muutoksista aiheutuvat korkojohdannaisten käyvän arvon muutokset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, vaikuttavat rahoitustuottoihin tai -kuluihin ja ovat sen vuoksi mukana herkkyysanalyysissä. Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski Konserni pyrkii säilyttämään hyvän maksuvalmiuden kaikissa olosuh- teissa tehokkaalla kassanhallinnalla ja sijoittamalla vain helposti rahak- si realisoitaviin kohteisiin. Lyhytaikaiseen rahoitukseen konserni käyttää yritystodistusohjelmia. Pitkäaikaisia sitovia luottolimiittejä käytetään rahoituksen varmistamiseen kaikissa olosuhteissa sekä yritystodistusoh- jelmien varajärjestelynä. Jälleenrahoitusriskit minimoidaan huolehtimalla lainasalkun tasa- painoisesta rahavirtapohjaisesta erääntymisaikataulusta sekä lainojen riittävän pitkästä maturiteetista. Tilinpäätöshetkellä lainojen keskimaturi- teetti oli 5,5 (4,9) vuotta. Osa konsernin lainasopimuksista sisältää sopimusvakuuden (kove- nantin) liittyen konsernin taseeseen. Tämän sopimusvakuuden mukaan velkaantumisaste (gearing) ei saa ylittää 110 % (velkaantumisaste 31.12.2015 oli 26 %).

rembursseja, ennakkomaksuja ja pankkitakuita. Myyntisaamisten ikäja- kauma on esitetty liitetiedossa 26. Konsernilla ei ole tiedossa merkittä- viä asiakassaamisten luottoriskikeskittymiä. Konsernin kymmenen suu- rinta asiakasta muodostivat noin 20 (17) %, noin 285 (240) miljoonaa euroa, konsernin myyntisaamisista 31.12.2015. Vastuusitoumuksiin liittyvistä luottoriskeistä on kerrottu liitetiedossa 39. Sähkön hintariski UPM suojaa sekä sähkön tuotantoaan että kulutustaan markkinoilla. UPM:n herkkyys sähkön markkinahinnalle on riippuvainen niin tuotan- tomäärästä, kulutuksesta kuin suojausasteesta. Pohjoismaisilla ja Keski-Euroopan markkinoilla hintariskiä hallitaan tekemällä sähköjohdannaissopimuksia. Suojaamisen lisäksi UPM käy kauppaa omaan lukuun termiineillä ja futuureilla. Johdannaispositioi- den riskejä seurataan päivätasolla. Avoinna oleva maksimiriski on rajoitettu Value-at-Risk -limiitein. Myös kaupankäynnin kumulatiivinen tappio on rajoitettu. Sähköjohdannaisten herkkyysanalyysi Herkkyysanalyysi on tehty 31.12.2015 position mukaisesti. Herkkyys vaihtelee suojaus- ja kaupankäyntipositioiden muuttuessa. Hintariski on laskettu ainoastaan johdannaispositiolle. Herkkyysanalyysi on laskettu erikseen suojauslaskennassa olevan ja ei-suojauslaskennassa olevan volyymin osalta. Analyysissä on oletettu, että sähkötermiinien noteera- us NASDAQ OMX:ssä ja EEX:ssä muuttuisi yhden euron per MWh ajanjaksolla, jolla UPM:llä on johdannaisia.

Jos euro olisi heikentynyt/vahvistunut 10 % Japanin jeniä vastaan 31.12.2015 muiden muuttujien pysyessä muuttumattomina, konsernin tulos ennen veroja olisi ollut 2 (2) miljoonaa euroa suurempi/pie- nempi. Vaikutus omaan pääomaan olisi ollut 19 (13) miljoonaa euroa pienempi/suurempi johtuen pääosin ennustettujen valuuttavirtojen suo- jaamiseen käytetyistä rahoitusinstrumenteista. Herkkyys valuuttariskille laskettiin seuraavien oletusten perusteella: • Valuuttakurssimuutos on 10 %. • Suurin osa niistä rahoitusinstrumenteista, jotka eivät ole johdan- naisia, kuten rahavarat, myyntisaamiset, korolliset velat ja ostovelat ovat joko suoraan toimintavaluutassa tai ovat kään- netty siihen johdannaissopimuksilla. Avoin tasepositio on hyvin pieni ja sen vuoksi kurssimuutoksilla on hyvin pieni vaikutus tai ei lainkaan vaikutusta tuloslaskelmaan. • Omaan pääomaan vaikuttavat ne rahavirran suojaamiseksi solmitut johdannaiset, joiden suojaussuhde on tehokas. • Tulokseen vaikuttavat ne johdannaiset, joiden suojaussuhde ei ole tehokas tai joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. • Laskennassa ei ole mukana ennustettuja valuuttamääräisiä tulevia rahavirtoja, eikä translaatioriskin tai siihen liittyvien suojausten vaikutusta. Korkoriski Konsernin korollinen velka altistaa konsernin korkoriskille eli korkoliik- keiden aiheuttamalle uudelleenhinnoittelu- ja käyvän arvon korkoriskil- le. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on suojautua korkoliikkeiden aiheuttamilta ylimääräisiltä kustannuksilta. Korkoriskin hallinta perustuu rahoituspolitiikassa määriteltyyn netto- velan keskimääräiseen korkosidonnaisuusaikaan. 31.12.2015 keski- määräinen korkosidonnaisuusaika oli 2,2 (2,2) vuotta. Nettovelan kes- kimääräisen korkosidonnaisuusajan muuttamiseen konserni käyttää korkojohdannaisia. Konsernin lainavaluuttojen jakauma vastaa emoyhtiön ja tytäryhti- öiden toimintavaluuttojen määräistä lainausta. Korollisten nettovelkojen nimellisarvot mukaan lukien johdannaiset jakaantuivat 31.12.2015 ja 31.12.2014 valuutoittain seuraavasti: Valtaosa pitkäaikaisista lainoista ja niitä suojaavista korkojohdannai- sista on suojauslaskennan piirissä. Herkkyys korkoriskille Jos konsernin nettovelan korot olisivat olleet 1 prosenttiyksikön kor- keammat/matalammat 31.12.2015 muiden muuttujien pysyessä muut- tumattomina, konsernin tulos ennen veroja olisi ollut 5 (4) miljoonaa euroa pienempi/suurempi johtuen pääasiassa suuremmista/pienem- mistä vaihtuvakorkoisten lainojen koroista. Oma pääoma olisi ollut 40 (45) miljoonaa pienempi/suurempi johtuen kassavirran suojauksessa olevien koronvaihtosopimustransaktioiden pienemmästä/suuremmasta käyvästä arvosta. Herkkyys korkoriskille laskettiin seuraavien oletusten perusteella: • Korkomuutoksen oletetaan olevan 1 prosenttiyksikön suuruinen yhdensuuntainen muutos kaikissa korkokäyrän pisteissä. • Käyvän arvon suojauksessa korkoriskistä aiheutuva suojauskoh- teiden käyvän arvon muutokset kumoavat melkein täydellisesti suojattavien instrumenttien käypien arvojen muutokset tuloslas- kelmassa. Mahdollinen tehoton osuus vaikuttaa tilikauden tulok- seen. • Kiinteäkorkoiset jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat, jotka eivät ole mukana käyvän arvon suojauksessa eivät altistu tässä tarkoitetulle korkoherkkyydelle. Valuutta 2015 mrd. euroa 2014 mrd. euroa EUR USD GBP CAD Muut 1,9 0,5 3,1 0,4 –0,2 –0,2 –0,7 –0,2 – –0,1 Yhteensä 2,1 2,4

Likviditeetti milj. euroa

Vaikutus 2015 2014

milj. euroa

+/- 1 euroa/MWh sähkötermiinien noteerauksessa Vaikutus voittoon ennen veroja

2015

2014

+ / - + / -

13,2 8,6 5,6 5,0

Pankkitilit

545

535 165 925

Vaikutus omaan pääomaan

Muut rahavarat

81

Vahvistetut luottolimiitit

1 025

Pääomariskin hallinta Pääoman hallinnassa konsernin tavoitteena on varmistaa joustavan pääomarakenteen ylläpito, mikä mahdollistaa konsernin toiminnan pääomamarkkinoilla. Tyydyttävän oman ja vieraan pääoman tasapainon mittarina kon- serni käyttää korollisten nettovelkojen ja oman pääoman suhdetta, vel- kaantumisastetta (gearing). Riittävän joustavuuden varmistamiseksi tavoitteeksi on asetettu velkaantumisaste, jonka on oltava selvästi alle 90 %. Oheisessa taulukossa on esitetty konsernin oma pääoma, korolliset velat ja velkaantumisaste.

joista käytössä

– –

–

Lainalupaukset

–25 –76

Muut käytössä olevat luottolimiitit

–103 –145

Pitkäaikaisten lainojen lyhennysten rahavirta

–291

Likviditeetti

1 403 1 233

Tärkeimmät käytössä olevat rahoitusohjelmat ovat: Vahvistetut: • Kahdenväliset luottolimiittisopimukset Vahvistamattomat: • Kotimainen yritystodistusohjelma 1 000 miljoonaa euroa. Lainojen sopimuksiin perustuva erääntymisanalyysi on esitetty liitetie- dossa 31. Luottoriski Vastapuoliriski Konsernin pankkien ja rahoituslaitosten kanssa tekemiin rahoitusinstru- mentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään tehdyn sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Rahoituspolitiikan mukaan johdan- naisinstrumentteja ja rahavarojen sijoituksia saa tehdä vain tietyn luottokelpoisuuden omaavien vastapuolten kanssa. Luottokelpoisuus- vaatimuksen lisäksi konserni minimoi vastapuoliriskinsä tekemällä sopimuksia useiden johtavien pankkien ja rahoituslaitosten kanssa. Konsernirahoitus valvoo jatkuvasti vastapuolten luottokelpoisuutta. Operatiivinen luottoriski Operatiiviseen toimintaan liittyvän luottoriskin hallinnan periaatteet on määritelty konsernin luottoriskin hallintapolitiikassa ja luottoriskiä valvo- taan systemaattisesti. Avoinna olevia myyntisaamisia, myyntisaamisten keskimääräistä maksuaikaa ja erääntyneitä myyntisaamisia seurataan kuukausittain. Konsernin myyntisaamisiin ja muihin saamisiin liittyviä luottoriski- keskittymiä pienentää laaja ja maantieteellisesti jakautunut asiakas- kunta. Asiakkaiden luottolimiittejä ja heidän taloudellista tilaansa seu- rataan jatkuvasti. Pääsääntöisesti saatavat turvataan luottotappiova- kuutuksilla. Tietyillä markkinoilla luottoriskiä pienennetään käyttämällä

31.12.

2015

2014

milj. euroa

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Määräysvallattomien omistajien osuus

7 942 7 478

2

2

Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset korolliset velat Lyhytaikaiset korolliset velat Korolliset velat yhteensä

7 944 7 480 2 797 3 058

269

406

3 066 3 464 11 010 10 944 3 066 3 464 –966 –1 063 2 100 2 401

Oma pääoma ja korolliset velat yhteensä

Korolliset velat yhteensä

– Korolliset rahoitusvarat yhteensä

Korolliset nettovelat

Velkaantumisaste (gearing), %

26

32

sisältö

tilinpäätös

101

102

UPM Vuosikertomus 2015

UPM Vuosikertomus 2015