Terramare Tänään 01 2019

First page 1 Next page Last page

TERRAMARE OY:N TIEDOTUSLEHTI NRO 01 / KESÄ 2019

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | WWW.BOSKALIS.COM/TERRAMARE

SISÄLTÖ

KANSIKUVA MUSSALON D-OSAN LAITURIELEMENTTIEN ASENNUS. KUVA: MARKKU SALONEN

TOIMITUSJOHTAJAN PALSTA MIETTEITÄ MAAILMAN MENOSTA

KOIRASAARTEN JA STANSVIKINRANNAN ESIRAKENTAMISURAKKA UUTTA HELSINKIÄ ESIRAKENTAMASSA

ASIAKKAAN KUULUMISIA PROJEKTINJOHTAJA JUKKA REPO, HELSINGIN KAUPUNKI

STOCKHOLM NORVIK HAMN NORVIKIN SATAMALAITURIT LOPPUSUORALLA

HENKILÖSTÖN KUULUMISIA VESIRAKENNUSALAN KAKSI JOHTAVAA URANUURTAJAA

MUSSALON SATAMAN D-OSAN LAAJENNUS POIKKEUKSELLISEN MASSIIVISET LAITURIELEMENTIT

HENKILÖSTÖN KUULUMISIA LASTIALUKSEN PÄÄLLIKKÖ ARI NÅHLS

SEABIRD PHASE II -SUURHANKE, INTIA KANSAINVÄLISTÄ VEDENALAISTA LOUHINTAA

TERRAMAREN TYÖMAAT | KESÄ 2019

TERRAMAREN TOIMIHENKILÖPÄIVÄT 2019

TAKAKANSI RAKENNUSSUKELTAJAN HYPPY KUVASARJA: MARKKU SALONEN

TERRAMARE Oy Laurinmäenkuja 3A, 00440 HELSINKI

TERRAMARE —TÄNÄÄN NRO 01 / KESÄ 2019 23. VUOSIKERTA Päätoimittaja: Nina Kesseli P. (09) 6136 2618, F. (09) 6136 2701 nina.kesseli@boskalis.com

Vaihde: (09) 613 621 Faksi: (09) 6136 2700 www.boskalis.com/terramare

Toimitus & layout: Markku Salonen

Terramaren emoyhtiö on maailmanlaajuisesti toimiva Royal Boskalis Westminster N.V. Pörssinoteerattu yhtiö toimii 90 maassa ja kuudella eri mantereella.

NORDIC ECOLABEL 4041 0750 Ecolabelled Printing Paper

TOIMITUSJOHTAJAN PALSTA

MIETTEITÄ MAAILMAN MENOSTA

K esäloma on juuri päässyt hyvään alkuun. Tätä juttua kirjoitan lentokoneessa merkkipäivämatkallani kohti Kaakkois-Aasiaa. Poika pelaa pelejä ja vaimolla on tällä hetkellä suurin mielen- kiinto ruudulla pyörivässä elokuvassa. Miksi olemme juuri menossa Aasiaan parin viikon matkalle kohteina Singapore, Indonesia ja Malesia? Inspiraation sain matkalle viime jouluna, kun luin Hans Roslingin erin- omaista kirjaa nimeltä ”Faktojen maailma”. Siitä selvisi muun muassa, että Aasian väestönkasvu seuraavan 20 vuoden aikana on noin miljar- di ihmistä, mikä on suurin piirtein yhtä paljon kuin koko Euroopan ny- kyinen väestö. On ihan hyvä omin silmin nähdä ja päivittää, millaista pöhinää ja rakentamista on menossa Aasian suunnalla. Monia tuttuja Boskaliksen kollegoita on tällä hetkellä siellä rakentamassa uusia sata- mia ja tekemässä mittavia täyttötöitä kasvavien merenrantakaupunkien asumistarpeisiin. Terramarekin on ollut mukana parissa vedenalaisessa louhintaprojektissa sillä suunnalla ja koko ajan on uusia hankkeita vi- reillä. Aasian nopea väestönkasvu ja taloudelliset vaikutukset ovat selvästi havaittavissa myös Suomessa. Useana aamuna olen työmatkoilla suk- kuloinut aasialaisten turistien ja liikematkalaisten seassa Helsinki—Van- taan-lentokentällä. Myös Lapissa kevättalvella ei tarvitse enää kilvoitel- la pelkästään suomalaisten hikihiihtäjien kanssa, vaan monenlaisia ja rauhallisempia tyylilajeja on nähty hiihtoladuilla. Suomea kannattaa markkinoida siltana Aasiaan ja kehittää jatkuvasti liikenneyhteyksiä maalla, merellä ja ilmassa, jotta yhä useampi euro aasialaisten turistien tai investorien mukana löytää tiensä Suomeen. Vastaavasti hyvä logistiikka ja liikenneyhteydet ruokkivat kotimaisten tuotteiden kilpailukykyä kasvavilla markkinoilla. Hyviä esimerkkejä kasvupotentiaalin ja mahdollisuuksien hyödyntämisestä Suomessa ovat muun muassa useat biotuotetehdashankkeet, nopeiden ratayhteyksien suunnittelu kasvukeskusten välille sekä innovatiivinen tunnelihanke pää- kaupunkiseudun ja Tallinnan välille. Vesirakentajan näkökulmasta ajateltuna kaikki turismiin, teollisuuteen ja logistiikkaan tehtävät investoinnit antavat aina hienoja mahdollisuuk- sia myös Terramarelle. Ollaan rohkeita ja innovatiivisia, ja tuetaan suunnitteilla olevia hankkeita kaikilla rintamilla suomalaisten etu mie- lessä. Tässä on vielä viisi tuntia koneen laskeutumiseen. Taidanpa nyt käyt- tää silmiä kiinni ja kerätä voimia lomarypistykseen perheen kanssa.

Toivotan hyvää kesää kaikille!

Hannu Tomperi

The Boskalis WAY OF WORKING quality management system aims to achieve operational excellence with a clear focus on safe and sustainable solutions and a consistent client approach. More than just systems and procedures, the Boskalis Way of Working provides a consistent approach towards the initiation, planning, execu- tion and completion of our projects. At the same time it promotes diversity in our teams with experts, facilitates innovation whilst caring for people and the environment with a commitment to act with respect and integrity. This is how we create new horizons for all our stakeholders.

04 HELSINGIN KAUPUNKI | KOIRASAARTEN JA STANSVIKINRANNAN ESIRAKENTAMISURAKKA UUTTA HELSINGIN ASUINALUETTA ESIRAKENTAMASSA

TEKSTI JA KUVAT: MARKKU SALONEN | KUVAT 01 JA 05: TERRAMARE | GRAFIIKKA 02: HELSINGIN KAUPUNKI

T erramare toteuttaa Helsingin Kruu- nuvuorenrannassa esirakentamis- urakan, joka mahdollistaa uuden ja merellisen asuinalueen ja -ympäristön ra- kentamisen. Urakka sisältää Koirasaarten alueen meritäytön sekä Stansvikinrannan

uimaranta-alueen rakentamiset. Urakka käynnistyi kuluvan vuoden huhtikuussa ja kestää noin vuoden. Terramare aloitti urakan ruoppaustöillä, joilla meritäyttö- ja uimaranta-alueelta on poistettu lähinnä savea käsittäneet pehme-

ät massat. Ruoppaukset on toteutettu Terra- maren kahmariruoppaaja Kahmari 2:lla. Lastialuksina toimivat hinattavat lastialukset SCG 3, SCG 4 ja SCG 6. Kohteessa tehtiin myös ympäristöruoppaus aikaisemmin pai- kalla sijainneen öljysataman varoaltaissa.

HELSINKIÄ LAAJENTAVA MERITÄYTTÖ

Koirasaarten alueen tulevaa asuinaluetta varten toteutettava meritäyttö käsittää kaik- kiaan 6,7 hehtaarin alueen. Täyttöön käy- tetään sekä louhetta että mursketta. – Koirasaarten alueen meritäyttöön käy- tettävä louhe saadaan kätevästi vain parin sadan metrin päästä sijaitsevalta kaupun- gin louhevarastolta, johon on tuotu louhetta vuosien mittaan pääkaupunkiseudun työ- mailta, ja sitä on riittävästi – noin miljoona kuutiometriä, kertoo Terramaren työmaa- päällikkö Markku Pöyhönen . – Kohteeseen käytetään kaikkiaan 900

TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

Helsingin Kruunuvuorenrantaan rakennetaan uusi asuinalue upeisiin merimaisemiin. Terramare toteuttaa Helsingin kaupungin tilaamana kohteessa monipuolisen esirakennusurakan, joka käsittää raivausta, ruoppausta, laajaa meritäyttöä sekä uimaranta-alueen rakentamista.

000 kuutiometriä louhetta. Louhetäytöstä vastaa aliurakoitsija E. Hartikainen Oy, joka sekä murskaa että siirtää louheen. Louhe kuljetetaan kohteeseen suorituskykyi- sellä maansiirtokalustolla, joista tehokkaim- mat ovat Caterpillar 777 -sarjaa. Lastattu- na kyseinen maansiirtoauto painaa 160 tonnia, Pöyhönen toteaa. Meritäyttöön sisältyy täyttöalueen reunoil- le kivin toteutettavat 40 metriä leveät pen- kereet ja eroosiosuojaukset, joiden valmis- tuttua täyttöä jatketaan kohteen sisäosaan. Täytön syvätiivistys tehdään maanpäälli- sesti pudotustiivistämällä. Valmistuttuaan meritäyttö on pintamurskeineen 1,5 metriä merenpinnan 0-tason yläpuolella. Täyttö- alueen keskialueelle, Koiraluotojen koh- dalle, kaivetaan myöhemmin asuinaluetta halkova kanava. – Joutuisasti sujuvan täyttötyön rinnalla teemme myös puhdistustöitä. Olemme ra- janneet ja suojanneet alueen kelluvalla

suojaponttoniverholla, joka estää louheen mukana tulevien satunnaisten roskien le- viämisen ympäröivään vesistöön. Roskat kerätään urakka-alueen rannoilta ja me- restä, lajitellaan ja kuljetetaan asianmukai- seen jätteidenkäsittelyyn. Myös täyttötyös- sä käytettävien kuljetusreittien pölyäminen

estetään tarvittaessa kastelemalla, Pöyhö- nen kertoo.

UUSI LUONNONLÄHEINEN UIMARANTA

Esirakentamisurakkaan sisältyvän Stansvi- kinrannan uimaranta-alueen työt tehdään

NÄKYMÄ KOIRASAARTEN MERITÄYTTÖALUEELLE. Taustalla Kahmariruoppaaja Kahmari 2. Täyttöaluetta ympäröi kelluva suojaverho. HAVAINNEKUVA UUDESTA KRUUNUVUORENRANNAN asuinalueesta. A) Meritäytön päälle toteutettava asuinalue B) Myöhemmin rakennettava Kruunusilta C) Stansvikinrannan uusi uimaranta. TYÖMAAPÄÄLLIKKÖ MARKKU PÖYHÖNEN VALVOO, ettei alueen kaunis luonto vahingoitu eikä häiriinny täyttötöiden yhteydessä.

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | WWW.BOSKALIS.COM/TERRAMARE

HELSINGIN KAUPUNKI | KOIRASAARTEN JA STANSVIKINRANNAN ESIRAKENTAMISURAKKA

mereltä käsin. Kohteen ruovikkoraivausten ja ruoppausten myötä ranta-alueeseen toteutetaan sekä merenpuoleinen eroosio- penkere että hiekkatäyttö. Uimarannan täyttöön käytetään kaikkiaan 70 000 m 3 Porvoosta mereltä käsin kuljetettavaa hiek- kaa. Hiekkakuljetuksista vastaa Terramaren uiva työlautta Bolle VIII. Lautan hinaajana ja avustajana toimii monitoimialus Eija. – Tämä puolen kilometrin pituinen uima- ranta täytetään puhtaalla luonnonhiekalla. Ranta-alueen täytön lisäksi toteutamme me- reen hiekkapohjan, joka on rannasta noin

20 metriä merelle päin. Hiekkapohjan uloin reuna tulee olemaan noin 2 metrin syvyydessä. Merenpuoleiseen reunaan ra- kennetaan ennen hiekkatäyttöä vedenalai- nen ja kohdetta suojaava eroosiopenkere, Pöyhönen kertoo.

nimikirjoituksia aina 1800-luvulta, ja ranta- alueen männyt voivat olla jopa 400 vuotta vanhoja. Sopimukseemme kuuluu, että kal- liot, luodot ja karit rajataan urakka-alueen ulkopuolelle, ja että ne suojataan kaiken- laiselta vahingoittumiselta, Pöyhönen tote- aa lopuksi. Esirakennusurakka valmistuu vuonna 2020. Meritäyttöalueelle rakentuva asuin- alue valmistuu vuoteen 2030 mennessä.

KOHTEEN KALLIOT, LUODOT JA PUUT HUOMIOIDAAN

Urakkakohteessa otetaan huomioon alu- een luonnonvaraiset kalliot, luodot, karit ja puut. – Kalliorannoista voi löytää kaiverrettuja

MERITÄYTTÖ TOTEUTETAAN SUORITUS- kykyisellä maansiirtokalustolla, joista tehokkaimmat ovat Caterpillar 777 -sarjaa. Lastattuna kyseinen maansiirtoauto painaa 160 tonnia. MERITÄYTÖN LOUHE SAADAAN pääosin vain 200 metrin päässä kohteesta sijaitsevalta Helsingin louhevarastolta, jossa on noin miljoona kuutiota louhetta.

TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

ASIAKKAAN KUULUMISIA | PROJEKTINJOHTAJA JUKKA REPO, HELSINGIN KAUPUNKI

MERELLINEN ASUINYMPÄRISTÖ UPEISIIN MAISEMIIN H elsingin kaupunkiympäristön toi- mialan projektinjohtaja Jukka Repo on tyytyväinen Kruunuvuo-

renrannassa toteutettavan Koirasaarten ja Stansvikinrannan esirakentamisurakan käynnistymiseen. – Olen iloinen siitä, että tämä hieno pro- jekti saatiin ajoissa käyntiin, jo jäidenkin lähdettyä, keväällä huhtikuussa. Tämä esi- rakentamisurakka on ensimmäinen vaihe laajaa hanketta, jossa Kruunuvuorenran- taan Koirasaarten alueelle toteutetaan uusi asuinalue kaikkiaan 13 000 asukkaalle. Alue tarjoaa myös 800 uutta työpaikkaa. Hanke valmistuu vuoteen 2030 mennessä, Repo kertoo. – Tässä hankkeessa ei kuitenkaan ra- kenneta ainoastaan uusia asuntoja, vaan tarkoituksena on luoda myös viihtyisää elinympäristöä. Tämä on otettu vahvasti huomioon uutta merellistä asuinaluetta suunniteltaessa. Alueelle toteutetaan mm. kanavia, pienvenepaikkoja, rantabulevar- deja, monipuolisia palveluja sekä ulkoi- lu- ja virkistysmahdollisuuksia. Alueen yh- teyteenhän Stansvikinrantaan toteutetaan myös puolen kilometrin pituinen ja kaikille avoin uimaranta, josta niin ikään avautu- vat upeat merimaisemat, Repo toteaa. Kruunuvuorenrannasta on linnuntietä Hel- singin keskustaan vain kolme kilometriä. Tulevaisuudessa liikenneyhteydet tulevat paranemaan merkittävästi. – Tulevaisuudessa keskustasta Kruunuvuo- renrantaan pääsee raitiovaunulla vartissa, kun Kruunusillat-hanke yhdistää Laajasa- lon, Kruunuvuorenrannan ja Kalasataman. Siltahanke tuo siis tällä hetkellä muutaman mutkan takana sijaitsevan Kruunuvuoren- rannan osaksi kantakaupungin keskeistä ydinaluetta, Repo kertoo. Kruunuvuorenrannan nimi johtuu siellä olevan korkean rantakallion vanhasta ni- mestä Kruunuvuori. Sieltä näkyy monille Helsingin saarille, esimerkiksi Katajanokal- le, Korkeasaareen ja Suomenlinnaan. – Nyt aloitetussa hankkeessa on erittäin

TEKSTI: MARKKU SALONEN | KUVA: HELSINGIN KAUPUNKI

tärkeää, että alueen vanhat kalliot, luodot ja puusto suojataan vahingoilta. Hanke tullaan toteuttamaan muiltakin osin siten, että siitä on ympäristölle mahdollisimman vähän haittaa. Samalla kuitenkin luodaan uutta Helsinkiä, sillä hankkeen myötä maanpäällinen pinta-ala kasvaa kaikki- aan 10 hehtaarilla, Repo toteaa lopuksi hymyillen.

Tutustu kasvavaan Helsinkiin: www.uuttahelsinkia.fi

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | WWW.BOSKALIS.COM/TERRAMARE

TUKHOLMAN SATAMAT | STOCKHOLM NORVIK HAMN

NORVIKIN SATAMALAITURIT LOPPUSUORALLA

TEKSTI: MARKKU SALONEN | KUVAT: TERRAMARE

N orvikin uuden ja nykyaikaisen kontti-, roro- ja jakelusataman laiturityöt ovat edenneet lop- pusuoralle. Terramare aloitti urakan vuon- na 2017. Urakka on käsittänyt kaikkiaan kolme laituriosuutta, joiden yhteyspituus on 1 140 metriä. Laitureista kaksi ovat teräs- paaluperusteisia ja yksi kulmatukimuurilai- turi. Laiturit toteutetaan kansirakenteineen täysin varustein mukaan lukien lisäksi kaksi peräporttipaikkaa, pintatyöt sekä satama- nosturien kiskot. – Tämä on valtavan kokoinen työmaa, jossa meidänkin osuus on ollut merkittävä. Kokoluokkaa ja haasteita on riittänyt. Teräs- paaluja on asennettu kohteisiin kaikkiaan 850 kpl, joiden pituudet ovat vaihdelleet 6 ja 40 metrin välillä, sillä vesi on ollut pai-

koin todella syvää. Kohteisiin on asennettu satoja ankkureita ja kulmatukimuurilaituriin liukuvalettiin 69 kappaletta yli 12 metriä korkeita elementtejä. Yksi haastavimmista

kohteista ovat olleet kahden peräporttipai- kan perustukset, jotka tehdään 0-veden alle, eli merenpinnan keskimääräisen kor- keuden alapuolelle, Terramaren työmaa-

STOCKHOLM

NORVIK PORT

TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

Norvikin uuden sataman sijainti ja luonnonsyvät väylät mahdollistavat Itämeren suurimpien rahtialusten asioinnin. Terramare toteuttaa satamaan yhteensä 1 140 metriä laitureita.

STOCKHOLMS HAMNAR

päällikkö Arto Kontio kertoo. Laituritöitä on tehty olosuhteissa, jossa ympäristö rajoittaa toimenpiteitä. Esimer- kiksi sameutumanestokausi, joka vallitsee alueella huhtikuun alusta syyskuun puoleen väliin, estää ruoppaustoiminnan. Paalutuk- sissa sameutuva vesi on poistettu työkoh- teissa reaaliajassa. – Rajoitteet ovat tarjoilleet oman haas- teensa, mutta toisaalta säät ovat suosineet mittavaa urakkaamme. Olemme kuitenkin saaneet työvaiheet tehtyä, ja teräspaalu- perusteinen 437-metrinen laituriosuus 3-4 on luovutettu jo toukokuussa. Kaksi muuta laituriosuutta, 361-metrinen kulmatukimuu- rilaituri 5-6 ja teräspaaluperusteinen 342- metrinen laituri 7, luovutetaan syyskuuhun mennessä, Kontio toteaa.

Norvikin sataman laituriurakassa on käytetty useita Terramaren kalustoyksikkö- jä, joihin ovat kuuluneet mm. kauharuop- paajat, kahmariruoppaajat, poralautat, työlautat, paalutusyksiköt, lastialukset, liu-

kuvalukalusto ja uiva nosturi. Kaluston ja tarvikkeiden logistiikka ja huolto ovat olleet merkittävä osa-alue laajassa ja yli kaksi vuotta kestäneessä urakassa.

NORVIKIN SATAMAN LAITURITYÖT (KUVA TOUKOKUULTA) A) Laituripaikka 3-4: 437 m, syvyys 17 m, teräspaaluperustus B) Laituripaikka 5-6: 361 m, syvyys 11 m, kulmatukimuurilaituri C) Laituripaikka 7: 342 m, syvyys 11 m, teräspaaluperustus

NÄKYMÄ TERÄSPAALUPERUSTEISEN LAITURIPAIKAN 7 peräporttirampin työkohteesta huhtikuun puolessa välissä 2019.

LAITUREISTA PISIN, 437-METRINEN LAITURIPAIKKA 3-4, massiivisine kansirakenteineen. Kuvassa on käynnissä laiturivarusteiden asennus.

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | WWW.BOSKALIS.COM/TERRAMARE

10 HENKILÖSTÖN KUULUMISIA | JARMO YLETYINEN JA TAPIO LEINONEN

VESIRAKENNUSALAN KAKSI JOHTAVAA URANUURTAJAA

T erramare on tunnettu henkilöstön pitkistä ja sitoutuneista työsuhteistaan. Tästä kirkkaimpina esimerkkeinä ovat olleet yhtiön aikaisempi toimitusjohtaja Jarmo Yletyinen ja ke- hitys- ja talousjohtaja Tapio Leinonen , jotka ovat toimineet Ter- ramaren johdossa sen perustamisesta lähtien. Pitkän ja ansiokkaan taipaleen myötä kumpikin jää eläkkeelle kuluvan vuoden syksyllä. Kummallakin on kaikkiaan lähes neljänkymmenen vuoden ura ta- kanaan, jonka aikana heillä on ollut merkittävä rooli vesirakennus- alan kehittämisessä sellaisena kuin se nykyään käsitetään. – Aika on kulunut kuin siivillä, mutta kun tarkastelee vesirakennus- alan kehittymistä vuosikymmenien saatossa, voidaan sanoa että, monet yleisesti vakiintuneet työmenetelmät ovat suurelta osalta Ter- ramaren henkilöstön kehitystyön tulosta, Jarmo Yletyinen kertoo. Kehitysjohtajanakin toiminut Tapio Leinonen yhtyy Jarmon aja- tuksiin.

– Kehitystyöllä on ollut aina vahva rooli Terramaren toiminnas- sa. Merkittäviä vakiintuneita innovaatioita vesirakennusalalle ovat olleet muiden muassa kulmatukimuurilaiturien ja vedenalaisen lou- hinnan menetelmät sekä tietotekniikan sovellukset ruoppaukseen. Määrätietoinen kehitystyö toki jatkuu, ja sillä on merkittävä rooli myös kansainvälisissä toiminnoissa, kuten vedenalaisissa louhinta- palveluissa, joita Terramare tarjoaa nykyisin maailmanlaajuisesti, Tapio toteaa. Terramaren kansainvälinen asema on merkittävä. Niin kotimark- kinoillaan pohjoisilla vesialueilla, kuten Pohjoismaissa ja Baltiassa, ja emoyhtiön Boskaliksen kanssa yhteistyössä toteutettavat kan- sainväliset kohteet ovat vahvistaneet yhtiön asemaa kansainväli- senä toimijana. – Yhteistyömme emoyhtiön kanssa on ollut erittäin rakentavaa ja avannut uusia mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla. Myös

TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

RAUTAISIA AMMATTILAISIA, JOIHIN ON VOINUT AINA LUOTTAA’ ‘ Terramaren henkilöstö

JARMON JA TAPION TYÖN JATKAJAT

roolimme omalla markkina-alueellamme on konsernissa merkit- tävä, sillä laajat vesirakennuspalvelumme ja vahva aluetuntemus ovat yhtiömme vahvuuksia, Jarmo Yletyinen kertoo. Sekä Jarmon että Tapion eläkkeelle siirtyminen on ennakoitu hyvissä ajoin. Heidän vastuualueitaan jatkavat Terramaren am- mattilaiset ovat jo perehtyneet kukin tehtäviinsä, ja työt jatkuvat normaaliin tapaan samassa dynaamisessa hengessä kuin aikai- semminkin. – Haluan kyllä todeta, että Terramaressa on ollut aina erinomai- nen yhteishenki ja yrittämisen meininki. Siitä kertoo myös se, että monet jo eläkkeelle jääneet terramarelaiset, ja edeltäjäyhtiöiden- kin henkilöt, kokoontuvat yhteisiin tapaamisiin muistelemaan koke- muksiaan. Vesirakentaminen on aivan oma alansa, jonka motivoi- vat haasteet, monipuoliset työmenetelmät ja erikoistunut tekniikka ovat vetovoimaisia tekijöitä yhdistämään ihmisiä ihan arkisessakin työnkuvassa, Jarmo kertoo. – Uskon, että hyvän yhteishenkemme ja toimivan työilmapiirin avainasioita ovat olleet reilu vastuunjako ja avoimuus, jossa kes- kusteluyhteys ja yhteisymmärrys asioiden hoidosta ovat olleet aina tärkeitä arvojamme. Kysyä on aina saanut asiasta kuin asiasta, ja niihin on löydetty aina ratkaisu, Tapio toteaa. Terramarelaiset toivottavat Jarmolle ja Tapiolle antoisia eläkepäi- viä. Henkilöstöltä kysyttäessä kiteytyy muutama merkittävä seikka, jotka kuvaavat herrojen luonnetta hyvin. Kumpaakin arvostettua johtohahmoa kuvataan luotettaviksi ja hyvätapaisiksi herrasmie- hiksi, jotka ovat ottaneet aina muut huomioon, ja joilla molemmilla on ollut aina langat vahvasti käsissä. Myös urheilullisuus ei ole jäänyt huomiotta. – No nythän eläkepäivien koittaessa jää paljon aikaa myös lii- kunnalle, ja varsinkin hiihtoharrastukselle. Suunnitelmissa on muut- taa Pohjois-Karjalaan ja keskittyä luontoon liittyviin harrastuksiin muiden muassa metsästykseen, jota en ole aiemmin ehtinyt kokea. Metsästystutkinnon olen jo suorittanut, Jarmo kertoo. – Hiihto on samoin yksi lempilajeistani, mutta myös golf. Suun- nitelmissa on harrastaa sitä aikaisempaa aktiivisemmin, myös matkailun lomassa. Tietenkin nyt jää aikaa myös kolmelle hienolle lastenlapselle. Olen huomannut, että nämä kolme reipasta poikaa kaipaavat ukkia kaverikseen – yhteiset hetket pitävät mielen virkeä- nä, Tapio toteaa. Ovatko työt Jarmon ja Tapion osalta nyt tehty, vai kuullaanko heistä vielä jatkossakin? – Saattaa olla, että olemme kuvioissa mukana vielä jatkossakin tavalla tai toisella, ja aina tarvittaessa, kumpikin toteaa hymyillen lopuksi.

HANNU TOMPERI , TOIMITUSJOHTAJA (VUODESTA 2017)

PETRI NIKULA , TALOUSJOHTAJA (VUODESTA 2017)

TOMMI NIEMI , KEHITYSJOHTAJA, HANKINTA & SHE-Q

TEKSTI JA PÄÄKUVA: MARKKU SALONEN | HENKILÖSTÖKUVAT: NINA KESSELI

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | WWW.BOSKALIS.COM/TERRAMARE

12 POIKKEUKSELLISEN MASSIIVISET LAITURIELEMENTIT HAMINAKOTKA SATAMA OY | MUSSALON SATAMAN D-OSAN LAAJENNUS

LAITURIELEMENTIT LIUKUVALUTYÖMAALLA 2018

T erramaren työmaapäällikkö Matti Juslenius valvoo Mussalon sata- man D-osan työmaalla laituriele- menttien asennusta. Valmistumassa on 220-metrinen kulmatukimuurilaituri. Ke- väinen ja tyyni sää suosii massiivisten ele- menttien tarkkaa mittaustyötä ja asennusta laiturilinjan tasattuun pohjaan.

– Tämä on Terramarelle tyypillinen kul- matukimuurilaiturityö, mutta poikkeukselli- sen tästä tekee laiturielementtien normaa- lia suurempi koko, Juslenius kertoo. – Tämän tulevan laiturin liukuvaletut 300-tonniset K-elementit ovat peräti 18,8 metriä korkeita, kuten myös 140-tonniset S-välielementit. Nämä elementit, joita on

kaikkiaan 53 kappaletta, vastaavat noin viisikerroksisen kerrostalon korkeutta. Ko- koluokka asettaa omat haasteensa. Sekä mittaustyön että asennuksen tulee olla sitä- kin tarkkaavaisempaa, mitä kookkaimmista elementeistä on kyse. Laiturin edustan ha- raussyvyys, joka on −17,5 metriä, asettaa myös omat haasteensa laiturin pohjaan

TEKSTI JA KUVAT: MARKKU SALONEN

TERRAMAREN TYÖMAAPÄÄLLIKKÖ Matti Juslenius valvoo kookkaiden laiturielementtien asennusta. Taustalla näkyy uiva nosturi Maja, jonka kannella on 18,8 metriä korkea K-elementti. Nosturin takana ahkeroi kuokkaruoppaaja Attila satama-altaan syvennystöissä. KOOKKAIDEN LAITURIELEMENTTIEN ASENNUS vaatii tarkkaa mittaus- ja tiimityötä. Asennukseen osallistuu mittaushenkilöstön lisäksi nosturi- ja pintahen- kilöstöä sekä rakennussukeltajia.

TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

TERRAMAREN HENKILÖSTÖN KUULUMISIA

valettavan eroosiolaattan toteutukseen, Juslenius toteaa. Viime vuonna liukuvaletut elementit odottivat talven yli asennustöitä valmis- tuspaikallaan Mussalon sataman A- ja B- laiturialueiden leveällä päätypenkereellä. Kokoluokaltaan ne vaativat nostoon, kul- jetukseen ja asennukseen suorituskykyisen kelluvan nosturin. – Toteutamme elementtien kuljetukset ja asennukset itsekulkevalla ja uivalla Maja- nosturilla, jossa on kääntyvä puomi. Se helpottaa massiivisten elementtien tarkkaa hallintaa. Nosturi voi kuljettaa elementit myös omalla kannellaan, mikä lisää tehok- kuutta siirtotöissä, Juslenius kertoo. – Elementtien paikalleenasennus toteu- tetaan tiimityönä, jossa nosturihenkilöstön lisäksi toimii sekä mittaus- ja pintahenkilös- töä että rakennussukeltajia. Vaikka nämä kookkaat elementit ovat vaikuttava näky merenpinnan yläpuolella, jäävät ne lopul- ta asennuksen jälkeen piiloon laiturilinjaan laineiden alle, Juslenius toteaa. 220-metrinen kulmatukimuurilaituri sisäl- tyy laajaan urakkaan, jossa rakennetaan kokonaan uusi D-satamaosa sen yhteydes- sä toimintansa aloittavan UPM:n sellutermi- naalin käyttöön. Urakkakokonaisuudessa toteutetaan laiturityön rinnalla laaja sata- ma-altaan ruoppaus haraustasoon −17,5 metriä sekä 620 metriä pitkä ja neljä met- riä korkea aallonmurtaja. – Vastaan itse laiturityömaasta. Ruoppa- uksesta ja aallonmurtajan toteutuksesta vastaa työmaapäällikkömme Reijo Kul- talahti . Tämä on kokonaisuudessaan laa- ja työmaa, jossa tarvitaan ammattitaitoa, kokemusta ja ongelmanratkaisukykyä. Juu- ri nämä seikat tekevät tästä motivoivan ja mielenkiintoisen kohteen, Juslenius toteaa. D-osan laiturityö käsittää taustatäyttöjen ja reunapalkin lisäksi sekä pintatyöt että täydelliset laiturivarusteet. Laiturin edus- talle toteutetaan eroosiolaatat. Laituri val- mistuu kuluvan vuoden lokakuun loppuun mennessä.

TEKSTI JA KUVA: MARKKU SALONEN

LASTIALUKSEN PÄÄLLIKKÖ ARI NÅHLS:

´RENNON VARMA OTE JA HUUMORI OVAT HYVÄN KIPPARIN SALAISUUKSIA´ M ussalon sataman D-osan uuden aallonmurtajan louhetäyttö to- teutetaan lastialuksilla, joista

ote että huumori ovat hyvän kipparin salai- suuksia – hätäillä ei saa, Nåhls kertoo. – Haasteellisuus tekee kuitenkin tästä työstä mielenkiintoisen. Apuna on toki paljon tekniikkaa, kuten luotaimet, paikan- nusjärjestelmät, autopilotti ja tehokkaat ve- tolaitteet, mutta valppaus on ehdoton asia ympäristön liikenteen, muiden työalusten ja sään suhteen. Tarkat silmät ja ennakoi- vat aistit ovat kipparin myönteisiä ominai- suuksia, joilla edellä mainituissa asioissa pärjää pitkälle. Kovassa tuulessa, aallo- kossa ja haastavassa näkyvyydessä tulee kuitenkin punnita, ovatko olosuhteet turval- liset – siitä päättää lastialuksen päällikkö. Palkitsevaa on vastapainoisesti täydellisen tyyni keli, kauniit maisemat ja pitkät läjitys- matkat, Nåhls kertoo hymyillen. Vaasalainen Ari Nåhls viihtyy merellä myös vapaa-aikanaan, jolloin oman ve- neen keula suuntaa kohti saaristomökkiä. – Terramarellahan tehdään periodityötä, joten jaksoittaiset pidemmät vapaa-ajat mahdollistavat rentouttavat veneilyhetket Vaasan saaristossa ja omalla mökillä. Sin- ne suuntaan aina, kun kipparin töistä pää- sen huilaamaan, Nåhls toteaa lopuksi ja suuntaa hakemaan uutta louhelastia.

yhden ohjaimissa operoi kokenut lastia- luksen päällikkö Ari Nåhls . Kuokkaruop- paaja Nordic Giantin avustuksella louheel- la lastattu kookas lastialus Terra 1 lähestyy aallonmurtajan täyttökohdetta. Aluksen suuret palkoponttonit aukeavat ja louhe laskeutuu tarkasti määrättyyn sektoriin. Terramarella jo parikymmentä vuotta palveluksessa olleella merikarhulla on ko- kemusta aina Välimereltä pohjoisille ran- nikkoalueille. Haasteelliset kohteet ja ko- kemus erilaisista lastialuksista ovat tehneet Nåhlsista arvostetun ammattilaisen. – Tällaiset palkotyyppiset ponttoneillaan kelluvat lastialukset ovat haastavia kuljetet- tavia, sillä joko lastattuna tai tyhjänä ne käyttäytyvät kuin eri alus. Tyhjänä alus on altis tuulille ja lastattuna sen ohjattavuus vaatii ennakointia etenkin matalikoilla. Myös lastin koostumus, oli se sitten kiin- teää louhetta tai vellovaa hiesua, vaikut- taa aluksen vakavuuteen. Lisähaastetta tuovat myös matalat rantakohteet, joissa tulee välttää potkureiden pohjakosketuk- set. Harjaantunut taito ja kokemus, hyvät aistit aluksen käyttäytymiseen sekä rento

WWW.HAMINAKOTKA.COM

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | WWW.BOSKALIS.COM/TERRAMARE

Karwar

SEABIRD PHASE II -SUURHANKE, INTIA TERRAMAREN KANSAINVÄLISET VEDENALAISEN LOUHINNAN PALVELUT 01

T erramare on osallistunut loppusuoralla olevaan Seabird Pha- se II -suurhankkeeseen Intian länsirannikolla. Kohde sijaitsee Karwarissa, Karnatakassa, missä Intian laivastotukikohta Kadamba Karwar otettiin käyttöön vuonna 2005 ensimmäisen ra- kennushankkeen päätyttyä. Vuonna 2017 käynnistetyssä Seabird Phase II -hankkeessa kehitetään uudenaikaista laivastotukikohtaa laajentamalla olemassa olevia satamarakenteita. Laajentaminen mahdollistaa laivastokaluston tehokkaampaa säilytystä, operaati- oita ja huoltotoimintaa. Seabird Phase II on kansallisesti merkittävä hanke Intialle. Hankkeen tilaajana on Intian laivasto-organisaatio, jota on avustanut konsulttiyhtiö Aecom. Mittavaan Seabird Phase II -hankkeeseen sisältyi myös veden- alaista louhintaa, Joka toteutettiin Terramaren kuudella hydrauli- sella poratornilla ja muulla kalustolla, jotka asennettiin paikalta vuokratun työlautan kannelle. Vedenalaisesta louhintaprojektista vastasi paikallinen Boskalis Smit India LLP, joka toteutti kohteen yhteistyössä Terramaren, Rock Fallin ja Boskaliksen kanssa. Pää- urakoitsijana kokonaishankkeessa toimii L&T – ISDPL JV, joka on yhtiöiden Larsen & Toubro Ltd ja International Seaport Dredging Pvt Ltd (ISDPL) muodostama työyhteenliittymä. Vedenalaisen louhinnan kansainväliseen henkilöstötiimiin, johon kuului ammattilaisia muun muassa Britanniasta, Portugalista ja In- tiasta, osallistuivat lauttapäällikköinä Suomesta Terramaren Lassi Rantapelkonen ja Henri Hulkkonen sekä Skotlannista Bos- kaliksen Andrew Gray . Kohteen työmaapäällikköinä toimivat Michael Seckington ja Tristan Forsythe . – Olen erittäin tyytyväinen Karwarissa tehtyyn vedenalaiseen louhintaurakkaan, joka toteutettiin määrätietoisesti ja ammatti- taidolla. Haluan lähettää tästä kiitokset kaikille kansainvälisen tiimimme jäsenille. Myös vedenalaisen louhinnan kaluston sekä laitteiston logistiikka ja liikkuvuus olivat myönteinen havainto. On

hienoa tietää, että tällä toimivalla konseptilla kalusto saadaan kä- siteltyä rahtikuntoon ja kuljetettua todella nopeasti minne tahansa kohteeseen ympäri maailman, lauttapäällikkö Lassi Rantapelkonen kertoo. – Työolosuhteissa ei myöskään ollut moitittavaa, jos kestää 30– 35 celsiusasteen kosteat helteet. Paikallinen liikenne ja kulttuuri ovat tietysti meidän oloihin verrattuna mielenkiintoiset ja vilkkaat, mutta sekin vain rikastuttaa kokemuskenttää näissä kansainvälisis- sä tehtävissä, Lassi toteaa. Seabird Phase II -hankkeeseen sisältynyttä vedenalaista louhin- taa toteutettiin noin 86 550 m 2 :n alueella, jolta louhetta poistettiin kaikkiaan noin 63 811 m 3 . Louheet poistettiin Boskaliksen suurella 72-metrisellä kuokkaruoppaaja Magnorilla (2 312 GT), jonka kau- hakapasiteetti voi olla maksimissaan jopa 40 m 3 .

TERRAMAREN HYDRAULISET PORATORNIT asennettuna paikalta vuokrattuun työlauttaan.

LOUHEET POISTETTIIN BOSKALIKSEN suurella kuokkaruoppaaja Magnorilla.

TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

TERRAMAREN TYÖMAAT | KESÄ 2019

TYÖMAA

TYÖPÄÄLLIKKÖ TYÖMAAPÄÄLLIKKÖ

Koirasaarten ja Stansvikinrannan esirakentaminen, Helsinki Marieholmstunneln, Göteborg, Ruotsi Raahen Satama, syväsataman laajennus, laiturityöt *) Kalajoen Satama, länsilaiturin laajennus Seabird phase IIA, vedenalainen louhinta, Karwar, Intia *) Helsingin Satama, AP-pistolaiturin jatkaminen tihtaalilla T7 HaminaKotka Satama, Mussalon sataman D-osan laajennus

Juha Seppälä Jouko Sederholm

Markku Pöyhönen Juhani Naukkarinen Markku Sollo Viljami Elo Tristan Forsythe Hannu Mäkelä Matti Juslenius / Reijo Kultalahti Arto Kontio / Gerrit-Jan Kamphuis

Juha Seppälä Juha Seppälä

Colin Fergusson Marko Saarelma Jani Vyyryläinen

Stockholm Norvik Hamn, laiturityöt, Ruotsi

Marko Saarelma

*) Luovutettu keväällä 2019

TURVALLISUUS, LAATU JA YMPÄRISTÖ

Terramarella on laatustandardin ISO 9001 ja ympäristöstandardin ISO 14001 mukaisesti sertifioitu toimintajärjestelmä. Työturvallisuus täyttää OHSAS 18001:n vaatimukset.

RALA r.y. on myöntänyt Terramarelle rakennusyrityksen pätevyystodistuksen pääurakointiin.

HENKILÖSTÖUUTISET TERRAMAREN TOIMIHENKILÖPÄIVÄT 2019

TERRAMARE JÄRJESTI TOIMIHENKILÖPÄIVÄT SANNÄSIN KARTANOSSA MAALISKUUSSA. KIITOKSET KAIKILLE OSALLISTUNEILLE! RYHMÄ 1 RYHMÄ 2

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | WWW.BOSKALIS.COM/TERRAMARE

Hyppää turvallisesti kesään!

KUVASARJA: MARKKU SALONEN | RAKENNUSSUKELTAJAN HYPPY

www.boskalis.com/terramare

Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16

Made with FlippingBook Learn more on our blog