UPM vuosikertomus 2018

UPM LYHYESTI

STRATEGIA

LIIKETOIMINNOT

YHTEISKUNTA JA YMPÄRISTÖ

HALLINNOINTI JA VAATIMUSTENMUKAISUUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

TILINTARKASTUS- KERTOMUS

MUU TALOUDELLINEN TIETO

ILMASTOTYÖTÄ JA ENERGIATEHOKKUUTTA

SÄHKÖNTUOTANTOKAPASITEETTI OMISTA VOIMALAITOKSISTA JA OSAKKUUDET

BRASSICA CARINATA -VILJELMÄT SITOVAT ILMAKEHÄN HIILIDIOKSIDIA Ilmastonmuutosta voidaan hillitä sitomalla ilmakehän hiilidioksidia kasveihin ja maaperään. UPM selvittää parhaillaan, kuinka merkittävä hiilivarasto syntyy Uruguayssa uusiutuvien polttoaineiden mahdolliseksi raaka-aineeksi kasvatettavilta Brassica carinata- viljelyksiltä. Carinatan siementen öljy käytetään uusiutuvien polttoai- neiden raaka-aineena ja loput siemenestä eläinrehuna. Jäljelle jäävä kasvin biomassa jätetään maaperään, jolloin maaperän hiilipitoisuus lisääntyy. UPM tekee yhteistyökumppaneidensa kanssa tutkimusta hiilinieluvaikutuksen laskemiseksi. Maaperästä mitataan mm. hiilen kertymistä ja biomassaa. Jo pieni lisäys maa- perän hiilivarastoon on tehokas menetelmä vähentää ilmakehän hiilidioksidia. Viljelmille saadun kestävän kehityksen RSB-sertifikaatin kestävyyskriteerit takaavat mm. raaka-aineen kasvihuone- kaasupäästövähenemän, luonnon monimuotoisuuden sekä sosiaalisen ja ympäristövastuun koko tuotantoketjun osalta. Carinatan 10 000 hehtaarin tuotantopinta-alaa on tarkoitus kasvattaa vuosittain yhteistyössä paikallisten sopimusviljelijöiden kanssa. Ilmastonmuutos aiheuttaa säätilaan liittyvien ääri-ilmiöiden voimistumista. Luonnon tasapainon kannalta suurimpia uhkia ovat liialliset sateet, tuuli- ja lumituhot tai kuivuus. Selvitämme yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa, mitä vaikutuksia ilmastonmuutoksella on UPM:n liiketoimintaan pitkällä aikavälillä. Sään ääri-ilmiöihin erikoistunut tutkija Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta arvioi, että todennäköisimmän ilmas- toskenaarion mukaan tavoite vähentää hiilidioksidipäästö- jä onnistuu globaalisti osittain. ”Etelä-Amerikassa sateita riittää lämpötilan noustessa edelleen, joten kuivuu- desta ei tule yhtä suurta ongelmaa näillä trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla.” ”Suomen talvet lämpenevät, lyhenevät ja yhä suurempi osa sateista tulee vetenä. Leudot talvet vaikeuttavat puun- korjuuta, jos maa ei roudi. Sateiden lisääntyessä myös vesi- voiman käyttövoima kasvaa. Ilmastonmuutos myös kiihdyttää metsien kasvua. Mitä enemmän ilmakehässä on hiiltä, sitä tehokkaammin kasvit yhteyttävät.” Eri ilmastoskenaarioiden vaikutusten arviointi tukee UPM:n ilmastonmuutokseen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien selvittämisessä. Ilmastonmuutos toisaalta luo liiketoimin- noille operatiivisia riskejä, toisaalta yhtiön päästöjä vähentävät ja ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävät ratkaisut luovat liiketoimintamahdollisuuksia siirryttäessä vähähiiliseen talouteen. LUE LISÄÄ: upmbiopolttoaineet.fi ANALYSOITUA TIETOA ILMASTON- MUUTOKSEN VAIKUTUKSISTA

Nimelliskapasiteetti MW

Vesivoima Ydinvoima

732 587 222

Lauhdevoima

UPM Energy yhteensä

1 541 1 398

Beyond Fossils -lupauksemme edellyttää siirtymistä vähähiiliseen talouteen. Metsillä, puupohjaisilla tuotteilla ja vähähiilisellä energialla on kaikilla oma roolinsa ilmaston- muutoksen hillitsemisessä. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä nopeasti.

Tehtaiden lämmön ja sähkön yhteistuotanto

Tehtaiden vesivoima

7

Tehtaiden sähköntuotanto yhteensä

1 405 2 946

UPM yhteensä

SÄHKÖNTUOTANTO OMISTA VOIMALAITOKSISTA JA OSAKKUUDET TWh

Suosimme uusiutuvien ja muiden hiilineutraalien energialähteiden käyttöä. UPM:n käyttä- mistä polttoaineista 70 (69) % on biomassapohjaisia polttoaineita. Säästä riippuvaisten energiantuotantomuotojen lisääntyessä säätövoiman tarve ener- giajärjestelmässä kasvaa. UPM investoi Suomessa vesivoimaan, mikä on tehokkain ja kestä- vin tapa tuottaa säätövoimaa. Tuotantoprosesseissaan sähköä ja lämpöä käyttävät paperi- ja sellutehtaat muodostavat merkittävimmän osan UPM:n kokonaisenergiankulutuksesta. Suurin osa energiasta kuluu mekaanisen massan valmistukseen, pumppaamiseen ja paperin kuivaamiseen. Höyryä ja sähköä tuotetaan samanaikaisesti lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa (CHP) kai- killa sellutehtailla ja lähes kaikilla paperitehtailla. Joillakin tehtailla ulkopuoliset tai osaomisteiset voimalaitosyhtiöt tuottavat kaiken tai osan energiasta. Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen UPMpyrkii jatkuvasti parantamaan kaikkien toimintojensa energiatehokkuutta. Tuotannon energiatehokkuus on parantunut energia-auditointien, innovaatioiden ja sisäisten kampan- joiden avulla. Sähkönkulutus paperitonnia kohti on laskenut 4 % viimeisen kymmenen vuoden aikana. UPM ei saavuttanut yhden prosentin energiatehokkuustavoitetta vuonna 2018. Vuonna 2018 toteutuneilla energiansäästötoimenpiteillä yhtiön energiakustannukset laskivat 3,2 (3,0) miljoonaa euroa, hiilidioksidipäästöt vähenivät 23 000 (39 000) tonnia ja energian kulutus väheni 95 000 (92 000) MWh. Vuositasolla hankkeilla säästettiin 4,1 (5,1) miljoonaa euroa, 28 000 (61 000) tonnia hiilidioksidipäästöjä ja 118 000 (143 000) MWh. Vuonna 2017 käynnistetty ilmastohanke jatkui vuonna 2018 ja siihen osallistui UPM:n eri alojen asiantuntijoita. Hankkeella pyritään vähentämään yhtiön fossiilisia hiilidioksidipääs- töjä ja saavuttamaan 30 %:n vähennystavoite vuoteen 2030 mennessä. UPM käynnisti Ilmatieteen laitoksen kanssa ilmastonmuutostutkimuksen selvittääkseen, miten ilmastonmuutos vaikuttaa UPM:n liiketoimintaan pitkällä aikavälillä (lue lisää oikealla). UPM arvioi myös yhtiön hiilidioksidipäästöjen lähteitä tarkemmin ja perusti T&K-johtoisen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen keskittyvän työryhmän. Hankkeita hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Vuonna 2017 alkanut UPM:nMore with Biofore in China -tutkimusohjelma jatkui vuonna 2018. Sen tuloksena UPMChangshun paperitehtaan energiatehokkuus on parantunut jo 2 %. Venäjällä UPMPlywood laajentaa Chudovon vaneritehdasta ja investoi uuteen 19 megawatin bioenergiaa hyödyntävään kattilaan. Valtaosa tehtaan lämpöenergiasta tuotetaan jatkossa vanerin valmistuksen sivutuotteina saatavista puupohjaisista raaka-aineista, kuten kuoresta, hakkeesta ja purusta. Hankkeen arvioidaan valmistuvan vuoden 2019 kolmannen neljänneksen loppuun mennessä. Suomessa UPMPlywood uudistaa Joensuun vaneritehtaan vanhan biovoimalaitoksen. UPMEnergy uudistaa Kuusankosken vesivoimalaitoksen ja TVO:n EPR-tyyppisen Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen on loppusuoralla. Aikataulun mukaan säännöllinen sähköntuotanto voidaan aloittaa tammikuussa 2020. Saksassa hanke uuden 80 megawatin, bioenergiaa käyttävän kattilan asentamiseksi UPM Hürthin paperitehtaalle etenee. UPM:n paperitehtaat etsivät myös uusia energiakumppa- neita, joiden tuotannosta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat vähäisemmät.

MERKITYS • Ilmastonmuutos luo riskejä ja mahdol- lisuuksia ja edellyttää toimenpiteitä • Kansainvälisen ilmastosopimuksen mukaan keskilämpötilan nousu on pidettävä tasolla, joka ei uhkaa luontoa eikä yhteiskuntaa • Hiilinieluina toimivilla metsillä ja puupohjaisilla tuotteilla on erityinen rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä • UPM on sekä merkittävä energian tuottaja että käyttäjä TAVOITE • Kehittää ilmastoratkaisuja ja innovoida tulevaisuuden vaihtoehtoja fossiilisen talouden ratkaisuihin TOIMINTATAPAMME • Puun saatavuuden varmistaminen kestävästi hoidetuista metsistä • UPM:n monimuotoisuusohjelmalla ja sen positiivisilla vaikutuksilla vähenne- tään ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsäekosysteemeihin • Puupohjaiset ja kierrätettävät tuotteet, jotka korvaavat fossiilisia materiaaleja • Uusiutuvan ja vähäpäästöisen energian tehokas käyttö ja lisääntyvä osuus • Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen • Parhaat käytettävissä olevat tekniikat (BAT) • 2030-vastuullisuustavoitteet

2018 2017

Tehdas CHP Vesivoima Ydinvoima Lauhdevoima

5,6 2,9 4,7 0,6

6,2 3,3 4,4 0,3

Yhteensä

13,8 14,2

LÄMMÖNTUOTANNON POLTTOAINEET TWh

2018 2017 19,2 19,6

Mustalipeä

Kuori ja muu biomassa

8,3 1,5

8,7 1,3

Hiertämöiden lämmön talteenotto Uusiutuvat polttoaineet yhteensä

29,0 29,6

Turve

1,0 0,4

0,9 0,6 7,8 0,6 3,2

Ostolämpö Maakaasu

7,1

Öljy Hiili

0,6 2,8

Yhteensä

40,9 42,7

UPM:n fossiiliset hiilidioksidipäästöt milj. t CO 2 /v

UPM:n happamoittavat savukaasut

1 000 t

milj. t

milj. t 20

20

8

20

16

16

6

15

12

12

4

10

8

8

2

5

4

4

0

0

0

0

09

12 11 10

13 14 15 16 18 17

09

12 11 10

13 14 15 16 18 17

■ Ostosähkön CO 2 -päästöt ■ Energiantuotannon suorat CO 2

■ SO ■ NO X 2

yhteensä

-päästöt

yhteensä Paperin tuotanto Sellun tuotanto

Paperin tuotanto Sellun tuotanto

Vuonna 2018 päästöjen kasvu johtui pääasiassa sellutehtaiden lisääntyneistä päästöistä.

Vuonna 2018 tuotannon CO 2 -päästöt (Scope 1) vähenivät paperin tuotannon päästöjen vähenemisen johdosta. Ostetun sähkön CO 2 -päästöt (Scope 2) vähenivät puhtaamman sähkön hankinnan ansiosta Suomessa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Vuoden 2017 luku on korjattu.

29% Happamoituvat savu- kaasut vähentyneet vuodesta 2008

4% Hiilidioksidipäästöt vähentyneet vuodesta 2017

70% Uusiutuvien

TAVOITTEET 2030

biopolttoaineiden osuus

LUE LISÄÄ: upm.fi/vastuullisuus

UPM VUOSIKERTOMUS 2018 74

75

SISÄLTÖ

UPM VUOSIKERTOMUS 2018