Sanat haltuun

AMMAT T I KOULUL A I S T EN LUKUTA I DON PUOL ES TA SANAT HALTUUN

RAP-MUSIIKILLA lukemisen mestariksi

Hyvällä lukutaidolla työelämään

Sisällys

SANAT HALTUUN

Pojatkin lukevat - mutta riittävätkö taidot? 57% ammattiin opiskelevista kertoo kärsivänsä lukivaikeuksista.

Sanat haltuun -hanke vei lukutaitoa ammattikouluihin

4

Pojatkin lukevat – mutta riittävätkö taidot?

6

Uutta asennetta lukemiseen. Sanat haltuun -pajoissa 50% arvioi oppineensa uutta. 6 14

Rap on riittävän lähellä

8

JULKAISIJA UPM – The Biofore Company Lukukeskus

Väärät kuninkaat

9

Lukutaidon Suomen-kiertue

10

TOIMITTANUT Emmi Jäkkö, Lukukeskus

Työnantaja kouluvierailulla

12

Ahkera lukeminen on vauhdittanut sata- vuotiaan Suomen menestystä. Olemme saavuttaneet hienoja tuloksia lukutaitoa ja osaamista mittaavista tutkimuksista. Meitä pidetään lukukansana. Suomalaistennuorten ja etenkinnuorten poikien lukutaito on kuitenkin tutkimusten mukaan heikentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Se on vakava haaste nuorten oppimiselle ja pärjäämiselle. Ammattilaisilta edellytetään nopeaa uusien asioiden omaksu- mista ja jatkuvaa oppimista. Nykyisin tiedon lähteitä on entistä enemmän, ja sisällön suhteen vaaditaan yhä kriittisempää lukutaitoa. Medialukutai- to, tilanteiden hahmottaminen ja luetun tai kuullun analysointi ovat tarpeellisia taitoja työelämässä. Jos jo ohjeiden lukeminen on hankalaa, omaa osaamista on vaikea kehittää ja onnistumisen kokemukset voivat jäädä vä- häisiksi. Kuvat ja videot ovat tärkeä osa nuor- ten elämää, mutta työpaikalla on helpompaa, jos ymmärtää luettua sujuvasti ja pystyymyös kirjaamaan ajatuksiaan muille. UPMtukee lukemiseen ja oppimiseen liit- tyviä hankkeita monessa maassa osana Biofo- re Share and Care -ohjelmaa. Lukukeskuksen kanssa toteutetulla Sanat haltuun -hankkeel- la halusimme tarjota uusia toimintamalleja ammattikouluissa teknisiä aloja opiskelevien nuorten tekstitaitojen tukemiseksi. Lukutai- totyöpajoissa korostettiin lukemisen tärkeyttä

nuorten elämää lähellä olevien esimerkkien ja inspiroivien tähtivieraiden avulla. Yhteistyö Lukukeskuksen kanssa on ol- lut oppimista myös meille, sillä kulttuuri­ alan tahojen ja yritysten yhteishankkeet ovat olleet vielä harvinaisia Suomessa. Lukukeskuksen valtakunnalliset verkostot ja asiantuntijuus mahdollistivat hankkeen toteuttamisen kaikkiaan sadassa lukutai- totyöpajassa ympäri Suomea. Työpajoihin osallistui yhteensä 3000 nuorta ja monta ammattikoulun äidinkielen opettajaa, jot- ka varmasti jatkossa järjestävät työpajoja itsenäisesti osana opetusohjelmaa. Lukutaidon tukemiseen on nyt herät- ty laajasti. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen loppuvuodesta asettama, usean tahon yhteen kokoava kansallinen lukutaito- foorumi miettii keinoja lasten ja nuorten lu- kutaidon ja lukuharrastuksen kehittämiseksi. Lukutaitofoorumille on varattumiljoona eu- roa. Tämä on näkyvä viesti siitä, että lukutaito on yhteiskunnan peruspilareita. Lukutaito takaa, että jokainen voi kokea olevansa osa aktiivista yhteiskuntaa. Toivot- tavasti Sanat haltuun -hanke on onnistunut tuomaan kouluihin uusia ideoita ja toimin- tamalleja lukemisen tukemiseksi. Vilpitön kiitos kaikille mukana olleille!

TAITTO Mediapool Finland www.mediapool.fi

Uutta asennetta lukemiseen

14

Lukutaidosta tarvitaan tutkimustietoa

16

PAINO Erweko Oy

KANNET UPM Finesse Silk 200 g/m2

Rapin asiantuntija

17

Kohtaamisia äikänluokassa

18

SISUS UPM Finesse Silk 130 g/m2

Koulunvastaisen maskuliinisuuden ehdoilla

20

YHTEISTYÖSSÄ

Opetussisältöjä netissä

21

Lukutaidolla osaamista

22

Mediassa

24

Katse tulevaisuuteen

25

Words Matter! Rapping for literacy

26

22 Lukutaidolla osaamista

- osaamisella työtä ja tulosta.

PIRKKO HARRELA Sidosryhmäjohtaja, UPM

www.sanathaltuun.fi

2 | Sanat haltuun

Sanat haltuun | 3

AVAINLUVUT

TEKSTI: EMMI JÄKKÖ

KUVA: MARKO SIMONEN

SANAT HALTUUN 100 3000 työpajaa opiskelijaa

Sanat haltuun -hanke on osa UPM:n ”Biofore Share and Care” -ohjelmaa. Ohjelma keskittyy hankkeisiin, jotka ovat merkityksellisiä yhtiön liiketoiminnan ja vastuullisuustavoittei- den kannalta. Painopistealueet ovat Lukeminen & oppimi- nen, Paikallinen sitoutuminen, Vastuullinen veden käyttö ja Bioinnovaatioiden vauhdittaminen UPM:llä on lukutaitohanke myös Saksassa, yhdessä Luku- keskuksen sisarorganisaation, Stiftung Lesenin kanssa. Siel- lä UPM tukee maahanmuuttajalasten lukutaidon kehitystä ja lukuharrastusta.

29 24

paikkakuntaa

oppilaitosta

Vetäjät:

sosiaalisen median ilmiöistä keskusteleminen kiin- nosti nuoria.

Sanat haltuun -hanke vei lukutaitoa ammattikouluihin

sanataideopettaja Aleksis Salusjärvi rap-artisti Mikko Sarjanen /Atomirotta toimittaja Rakel Liekki /Yle Kioski

Ammattiin opiskelevat tarvitsevat sujuvaa lukutaitoa ”Nykypäivän työelämässä opitaan jatkuvasti uutta. On uusia toimintatapoja, laitteita ja päivitettyjä standar- deja. Jos lukeminen on hidasta tai hankalaa, on vai- kea kehittää ammatillista osaamistaan. Sanat haltuun -hankkeella UPMhalusi tukea teknisten alojen ammat- tiin opiskelevien tekstitaitojen kehittämistä. Valtakun- nallisesti toimivalla Lukukeskuksella oli hyvät keinot tarttua haasteeseen”, UPM:n sidosryhmäsuhdejohtaja Pirkko Harrela toteaa. ”Kannamme osaltamme huolta nuorten lukutai- dosta ja haluamme lisätä tietoutta lukemisen ja jatkuvan oppimisen tärkeydestä.”, sanoo Harrela. Uutta tutkimustietoa lukutaidon tilasta Työpajojen lisäksi Lukukeskus kehitti hankkeen ai- kana uusia toimintamalleja opiskelijoiden lukutai- don parantamiseksi tulevaisuudessa. Tavoitteena on herättää keskustelua ja lisätä tietoisuutta erityisesti ammattikouluissa opiskelevien nuorten lukutaidon kehittämisestä. Sanat haltuun -hankkeen yhteistyökumppanina toimi Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Otus seurasi tiiviisti hankkeen etenemistä ja tuotti tut- kimustietoa ammattikoululaisten lukutaidon tilasta ja työpajojen vaikuttavuudesta. Sanat haltuun -hanke alkoi syksyllä 2016 ja päättyi vuoden lopussa 2017.

runoilija Harri Hertell

Lukukeskus järjesti UPM:n tuella toiminnallisia lukutaitotyöpajoja ammattikoulujen teknisten alojen opiskelijoille eri puolella Suomea. Sanat haltuun -hankkeen tavoitteena oli innostaa opiskelijat lukemaan ja parantamaan lukutaitoaan.

koulujen opetussuunnitelmaan sopivaksi ja siellä opis- kelevia nuoria kiinnostavaksi.

T utkimustenmukaan suomalaisnuorista joka kymmenennellä on heikko lukutaito, pojis- ta jopa 16 prosentilla. Ero tyttöjen ja poikien välillä on Suomessa kasvanut – toisin kuin monissa muissa PISA-tutkimukseen osallistuneissa maissa. Siksi poikien lukutaidon parantamiseksi on tehtävä työtä. Vaarana on, että poikien heikko lukutaito rajoittaa heidän elämäänsä ja vaikeuttaamenestymistä jatko-opinnoissa ja työelämässä. Lukukeskus ja UPM järjestivät 100 toiminnallista lukutaitotyöpajaa ammattikouluissa teknisten alojen

Räppiä analysoimalla kielen tuntijaksi Sanat haltuun -hankkeessa toteutettiin 100 maksu- tonta työpajaa toisen asteen äidinkielen opetuksen tueksi. Lukutaitoa lähestyttiin pajoissa käytännönlä- heisesti ja nuorten omat kiinnostuksen kohteet huo- mioiden. Työpajojen teemaksi valittiin rap-lyriikka, jota analysoimalla tarkasteltiin tekstin merkityksiä. Opiskelijoille tuttujen rap-lyriikoiden kautta pääs- tiin keskustelemaan yleisellä tasolla tekstien ra- kenteesta, merkityksistä ja lukutaidon tärkeydestä. Rap-pajojen lisäksi pidettiin myös muutamia pajoja mediakritiikkiteemalla. Lööppien analysoiminen ja

opiskelijoille eri puolella Suomea. Lukutaitotyöpajojen suunnitteluun osallistui Lukukeskuksen lisäksi ammat- tikoulujen äidinkielen opettajia, lukutaidon ja lukemi- sen asiantuntijoita ja alan tutkijoita. ”Lukukeskuksella on laaja valtakunnallinen ver- kosto ja pitkä kokemus kirjailijavierailujen ja työpa- jojen järjestämisestä. Kirjailijavierailut ja etenkin toiminnalliset työpajat on koettu hyväksi keinoksi innostaa lapset ja nuoret lukemaan”, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís kertoo. Työpajojen sisältöä ryhdyttiin muokkaamaan etenkin ammatti-

4 | Sanat haltuun

Sanat haltuun | 5

Pojatkin lukevat – mutta riittävätkö taidot? Vaikka Suomi on lukutaidon kärkimaita, peruskoulun päättää Suomessa joka vuosi noin 6000 nuorta, joilla ei ole riittävää lukutaitoa. Osa nuorista lukee ja kirjoittaa niin huonosti, että arkielämästä selviytyminen tuottaa vaikeuksia.

TEKSTI: EMMI JÄKKÖ

KUVA: MARKO SIMONEN

H yvä lukutaito vahvistaa sosiaalista identi- teettiä ja yhteiskunnallista tasa-arvoa. Se antaa myös pohjan pärjätä informaatio- yhteiskunnassa ja nykyisessä työelämässä. Lukutaito ei merkitse vain mekaanista osaamista tai kielioppia; selvitäkseen arkielämästä on pystyttävä ymmärtämään yhä monimuotoisempia tekstejä ja kä- siteltävä entistä pirstaloituneempaa tietoa. Poikien lukutaito tarvitsee erityistä tukea Suomessa tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidos- sa on suurempi kuin missään muussa oecd-maassa. Vuoden 2015 pisa-tutkimuksessa heikolle taitotasolle pojista jäi 16%, kun tytöistä heikkoja lukijoita on 7%. Tyttöjen taidot ovat noin yhden kouluvuoden verran poikia edellä. Kansallisen koulutuksen arviointikes- kuksen selvityksen mukaan jopa joka viidennellä pe- ruskoulunsa päättävällä pojalla on vaikeuksia ymmär- tää lukemaansa ja selviytyä vaikkapa työhakemuksen laatimisesta. Poikien lukutaidon rapistumisen syyt ovat moni- naisia, mutta poikien lukutaidon tunnistamisessa ja kehittämisessä on tärkeää löytää poikia kiinnostavia tekstejä ja tekstityyppejä, ja laajentaa käsitystä luke- misesta. Jos kaunokirjallinen teos ei tunnu omimmalta lukemisen muodolta, voi kannustaa vaikka tietokirjo- jen tai rap-lyriikoiden pariin. Myös lukemisen uudet muodot, kuten sähköiset formaatit saattavat innostaa erityisesti poikia lukemaan. Esimerkiksi englantilaisen National Literacy Trustin tutkimuksessa sähkökirjan

helppo saatavuus lähes puolitti niiden poikienmäärän, jotka kokivat lukemisen vaikeaksi. Olisi myös tärkeää saada lukemiselle positiivisia roolimalleja. Ilman riittävää lukutaitoa ihminen jää helposti yksin Suomessa on selvästi enemmän syrjäytyneitä nuoria kuin muissa Pohjoismaissa. Lähes 16 % 20–24-vuoti- aista suomalaisnuorista on kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Hyvä lukutaito on yksi avain- tekijä syrjäytymisen ehkäisyssä. Ihmiset, jotka luke- vat enemmän, saavuttavat todennäköisemmin hyvän koulutustason ja menestyvät myös työelämässä. Yksi tehokkaimpia syrjäytymistä ehkäiseviä tekijöitä on opintojen jatkaminen peruskoulun jälkeen. ”On huomionarvoista, että heikkojen lukijoiden ja syrjäytyneiden nuorten määrä on samaa suuruusluok- kaa. Asiaa ei ole tutkittu Suomessa, sen sijaan hyvän lu- kutaidon ja jatko-opintojen yhteys on todettumonissa selvityksissä. Lukutaidon edistäminen on yksi ratkaisu syrjäytymisen ehkäisyyn. Tässä tarvitaan eri toimijoi- den, niin kodin, koulun, kirjastojen kuin kolmannen sektorin yhteistyötä”, sanoo Lukukeskuksen toimin- nanjohtaja Ilmi Villacís . Sanat haltuun -hanke haluttiin suunnata erityisesti ammattikoulujen teknisten alojen opiskelijoille. Heistä valtaosa on poikia ja tutkimuksen mukaan lukutaidon kehitys jää ammattikoulussa vähäiseksi peruskoulun jälkeen verrattuna lukion käyneiden lukutaitoon. Sik- si juuri ammattikoululaisten lukutaitoon on tärkeää suunnata erityistä tukea.

Syrjäytyneiden nuorten määrä Pohjoismaissa

57% ammattiin opiskelevista kertoo kärsivänsä lukivaikeuksista

20%

15,7%

15%

9,3% 9,3%

10%

8,2%

5,6%

5%

0%

Suomi

Ruotsi

Tanska

Norja

Islanti

Lähteet: 10 faktaa lukemisesta, Lukukeskus 2017

Amisbarometri 2017

6 | Sanat haltuun

Sanat haltuun | 7

TEKSTI: ALEKSIS SALUSJÄRVI

KUVA: MARKO SIMONEN

Väärät kuninkaat TEKSTI: ALEKSIS SALUSJÄRVI KUVA: RAMI LAPPALAINEN E lokuu 2016, suunnittelemme ensimmäistä työpajaa. Teemme listaa kirjallisuudesta, jonka ajattelemme kiinnostavannuoria. Luu- lemme, että kirjallisuuden ammattilainen yh- ta levyä ja vetää sadan keikan vuosivauhtia muusikon uraansa. Aleksis nimetään kaunokirjallisuuden Finlan- dia-palkintoraadin puheenjohtajaksi ja esiintyy televi- sion kirjallisuusohjelmissa. Voisi ajatella, että elämme kaksoiselämää – eri tekstialojen ammattilaisina ja sa- malla huonosti lukevien poikien innostajina.

dessä ammattimuusikon kanssa riittää esikuvina innos- tamaan poikia lukemisen pariin. Ensimmäinen työpaja seuraavalla viikolla avaa todellisuuden eteemme. Kirjat saavat jäädä reppuun. Juttelemme poikien kanssa rapis- ta ja tutustumme toisiimme. Tajuamme, miten vaikeaa opettaminenon. Saamme poikiinhyvinkontaktin,mutta viisastenkivi on löytymättä. Seuraavissa pajoissa homma alkaa kirkastua. Meil- lä on kirjallisuutta parempi lähtökohta omasta takaa: lähiömenneisyys ja rapin kuvaaman maailman tunte- minen henkilökohtaisesti on yleisavain lukutaidon ha- vainnollistamiseen. Luokkatilassa olemme jossain opettajan ja oppi- laiden välimaastossa, työpajamme on kuin väärän ku- ninkaan päivä. Alkuhämmästyksen jälkeen se on tuntu- nut luontevalta. Opettajien suuren tuen ja opastuksen ansiosta saamme luoduksi konseptin, ja Sanat haltuun -työpaja alkaa tuntua originaalilta ja omalta jutultam- me. Oppilaiden palaute tukee käsitystämme. Olemme löytäneet jotain olennaista. Samalla kun kierrämme Suomea, Mikko tekee uut-

Todellisuudessa tällaistavälimatkaaei ole.Nobel-kir- jailijaOrhanPamukin romaani asettuu rap-lyriikankans- sa luontevaksi osaksi puhuttua kirjallisuutta. Ammatti- koulujenpoikia ja osa opettajistakinvieraileeAtomirotan keikalla. Lähtökohtakaikkientekstien lukemiseen ja teke- miseen on sama: joka ikinenmaailman teksti puhuttelee lukijaansa henkilökohtaisesti. Se saamerkityksensä joka kertauudelleen, ja jokainenkokemus onyhtä iso ja tärkeä. 16-vuotiaidenpoikien tekstianalyysi ei kalpenemaailman parhaalle kirjailijalle, eikä niissä ole eri hierarkioita. On suuri etuoikeus saada tehdä tätä lukutaitotyötä. Joulukuu 2017. Olemme tavanneet lähes 3000 nuorta ja lukeneet yhdessä heistä jokaisen kanssa. Jo- kainen nuori on ainutlaatuinen, ja jokaisen kanssa ha- luamme onnistua. Saamme siihen vain yhden tilaisuu- den. Poikien tavat lukea ja löytää teksteistämerkityksiä on avannut silmämme näkemään kielen kehittymisen. Heidän myötään suomenkieli uudistuu. Me olemme saaneet heidät ja itsemme käsittämään sen.

Rap on riittävän lähellä

Aleksis Salus- järvi ja Mikko Sarjanen ovat tavanneet

lähes 3000 nuorta ym-

Lukutaito ymmärretään yleisesti kyvyksi muodostaa kirjaimista äänteitä. Sanat haltuun -työpajoissa lukutaitoa lähestyttiin paljon perustavampana taitona. Se on yksinkertai- simmassa muodossa kyky hallita omaa ympäristöään, se on eloonjäämistaito.

päri Suomen. Sanat haltuun -työpajat opettivat paljon myös kirjallisuuden ammattilai- sille.

L iikennesäännöt tai jääkiekko perustuvat ky- kyyn lukea merkkejä ja pelin kulkua. Sanat haltuun -työpajoissa tavoite oli tehdä lu- kutaidosta mahdollisimman konkreettista ja lähestyttävää. Oppimisvaikeudet on mahdollista ylittää vain kynnykset poistamalla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opetettava asia on tuotava niin lähelle oppilasta, että hänen ei tarvitse ponnistella kiinnos- tuakseen siitä. Perusajatus kaikissa työpajoissa oli tarkastella tekstiä puheena. Monipuolinen lukutaito perustuu kykyynmuodostaa tarkasteltavaan tekstiin useita rin- nakkaisia näkökulmia. Kaikki maailman tekstit ovat ymmärrettävissä puheeksi, koska neutraalia kieltä ei ole olemassa. Puhujan tunnistaminen avaa sanojen merkityksiä ja luotettavuutta. Tämä antaa erinomaisia aseita mm. informaatiovaikuttamisen vastustamiseen. Se on samalla selvin tapa ironian ja muiden kaksois- merkitysten käsittämiseen, joita pidetään hyvän luku- taidon tunnusmerkkeinä. Rap-lyriikat ovat äärimmäisen puhujalähtöistä ja tunnepitoista kieltä. Vielä olennaisempaa on se, että rap-lyriikat ovat se kirjallisuuden alue, joka on nuoril- le helpoimmin lähestyttävä. He ovat lähtökohtaises- ti asiantuntijoita, mikä antaa mahdollisuuden aiheen esittelyn sijaan siihen suoraan sukeltamisen.

Sanat haltuun -työpajojen menestyksessä avain- asemassa on myös esikuvan läsnäolo työpajassa. Mik- ko Sarjanen tuntee käytännössä koko suomalaisen rap-kulttuurin sen syntyvuosista nykyhetkeen. Hän on paitsi tiedollinen auktoriteetti myös elävä esikuva. Ennen kaikkea rap-lyriikoiden käsittäminen kirjallisuu- den muodoksi avaa tekstitaitoihin uuden oven. Moni lukuaineissa heikosti pärjäävä oppilas omaa hyvät val- miudet tekstianalyysiin, kun tarkasteltavana on häntä luontaisesti kiinnostava teksti. Sanat haltuun -pajat ovat kattaneet myös medialu- kutaitoa. Näissä pajoissa asiantuntijana onollut läsnäYle kioskia tuottanut Rakel Liekki .Medialukutaitopajoissa puhujapositioita onhahmotettu uutisotsikoista käsin, ja myös niissämetodi osoittautui toimivaksi. Rap-pajoihin verrattuna ne eivät kuitenkaan motivoineet yhtä hyvin niitä poikia, jotka suhtautuvat äidinkielen opetukseen lähtökohtaisesti kielteisesti. Pääajatuksena kaikissa pajoissa oli ammattikou- lujen äidinkielen opetuksen tukeminen. Sanat haltuun -pajojenmyötä lukutaidonmerkitystä on osattu konk- retisoida ja yhteiskunnan eri toimijoiden etäisyyksiä vähentää. Stadioneita täyttävät rap-artistit, kansalli- nen mediayhtiö ja suuri pörssiyhtiö ovat instituutioi- den sijaan tulleet luokkahuoneeseen kertomaan, miten lukutaitoa voi käyttää oman elämänsä ohjaamiseen.

8 | Sanat haltuun

Sanat haltuun | 9

Lukutaidon Suomen-kiertue Sanat haltuun -työpajoja järjestettiin valtakunnallisesti koko maassa. Tiedotimme hankkeesta ammattikoulujen opettajille ja koulut tilasivat työpajan haluamanaan ajankohtana.

PAIKKAKUNNAT

29 paikka- kuntaa

Rovaniemi Sama koulu, jota Reindeerspottingin pojat kävivät. Vasten odotuksia keskeyttävien määrä pieni ja oppilaat kilttejä, hyviä koulussa. Pajat menivät hyvin ja selvästi piristivät koulun perusopetusta.

Rovaniemi, Oulu, Joensuu, Kuopio, Toivala, Outokumpu, Jyväskylä, Mänttä, Jämsä, Hämeenkyrö, Forssa, Kokemäki, Pori, Ulvila, Lieto, Raisio, Loimaa, Hyvinkää, Hämeenlinna, Lahti, Tampere, Kouvola, Lappeenranta, Imatra, Sipoo, Vantaa, Espoo, Kirkkonummi & Helsinki

Mänttä Ammattikoulu ja vastaanottokeskus toimi- vat samassa rakennuksessa. Monikulttuu- risen pajan rap-riimit kertoivat sodasta ja perheen menetyksestä.

Jämsä Jämsänkoskella opiskelijat tapasivat työ- pajan päätteksi Jokilaakson tehtaanjoh- taja Antti Hermosen.

Kokemäki Suurin ryhmä, jolle opetettiin, tuntui kuin koko koulu olisi ollut kahdessa pajassa. Yli 40 oppilasta per paja. Kaikki kuun- telivat ja osallistuivat ja moni jäi tunnin jälkeen juttelemaan Mikon kanssa. Häm- mästyttävän keskittynyttä opetusta siitä huolimatta, että lattiallakin istui porukkaa. Hämeenkyrö Koulun vieressä oleva koulukoti toi pajaan täydellisiä oppilaita, jotka loistivat rap-lyrii- kan asiantuntijoina ja varmasti yllättivät it- sensäkin. Tunnelma oli kaoottisella tavalla äärimmäisen keskittynyt, ja paja synnytti lopulta myös freestyle-lyriikkaa poikien in- nostuessa aiheesta.

Outokumpu Oppilaat selvästi tunsivat aiheen. Luokka oli molemmissa pajoissa tupaten täynnä. Oppilasaines homogeenista, opiskelijat mopokypäröidensä kanssa olivat kuin sa- masta puusta veistettyjä.

Kouvola Lukutaitotyöpajojen jälkeen Kymin tehtaitten työsuhdepäällikkö Seppo Mäkinen ja kone- mies Jarno Simpanen tapasivat opiskelijoita.

Helsingin Myllypuro

Raisio Raision Rasekon opettaja Jesse Jämsen ja opiskelija Ukko Hallikainen kertoivat Sanat haltuun -hankkeesta Turun kirjamessuilla.

Helsingin Myllypurossa työpajat järjestet- tiin Helsingin kaupunginkirjaston kanssa. Kirjakärrystä sai lainata luettavaa.

10 | Sanat haltuun

Sanat haltuun | 11

”Harvat nuoret lukevat nykyisin, mutta kaikki kuuntelevat musiikkia. Sen kautta pääsee mukaan nuortenmaailmaan”, Mikko Sarjanen kertoo. ”Rap on nyt suosittua, joten se valittiin välineeksi lukutyöpa- joihin. Rap-lyriikoissa pelataan paljon sanoilla ja teks- tit ovat isossa roolissa, jotenmusiikkilaji sopii siltäkin osin työpajoihin hyvin”, Sarjanen jatkaa. Hän kuuli lukupajahankkeesta sattumalta ystävältään ja kiin- nostui ideasta. Lukupajojenmuotoa mietittiin yhdessä Aleksis Salusjärven kanssa, ja alun perin ajatuksena oli, että Sarjanen vierailisi vain muutamassa lukupajassa. ”Lukutaito auttaa ymmärtämään maailmaa ja ennen kaikkea se opettaa ajattelemaan”, Sarjanen to- teaa. ”Pajoissa opitaan myös kriittistä kuuntelua ja mediakriittisyyttä. Kyllähän nuoret usein tietävät jo perusasiat, mutta lukutyöpajan jälkeen voi pysähtyä miettimään tarkemmin, miksi joku sanoo mitä sanoo ja mihin kaikki liittyy.” Jämsänkosken ammattiopiston äidinkielenopet- taja Saija Pohjola toivottaa lukupajojen tuoman vaih- telun tervetulleeksi. ”On hienoa, kun tällaista palvelua tarjotaan ammatilliselle puolelle ja ajatellaanmyös poi- kia”, Pohjola iloitsee. Hän on työssään huomannut, että pitkiin teksteihin keskittyminen onmonelle oppilaalle hankalaa. Klikkimaailmaan tottuneille nuorille myös kirjoittaminen voi olla työlästä. ”Äidinkieli ei sanana- kaan ole kovin houkutteleva nykyisin. Lukemisen ja kir-

joittamisen edistämiseksi on keksittävä uusia keinoja. Tällaisille lukupajojen kaltaisille hankkeille on selkeä tarve”, sanoo Pohjola. Oma työ löytyy kokeilujen kautta Lukutyöpajan jälkeen Antti Hermonen jutteli oppilai- den kanssa työelämästä. ”Hakekaa kaikenlaisia hom- mia. Ei kannata heti rajoittua yhden alan tehtäviin. Kokeilemalla erilaisia töitä löytää sen oman juttunsa”, Hermonen vinkkasi nuorille. Hänen oma urapolkunsa on kiertänyt UPM:n Voikkaan tehtaalta muun muassa Itävallan ja Lappeenrannan kautta Jämsään. Hermonen kertoi oppilaille UPM:n tehtaiden työ- paikoista ja siitä, miten monia eri ammattiryhmiä teh- taat työllistävät. Ison firman eduista Hermonen nosti esiin sen, että yrityksen sisällä pääsee vaihtamaan teh- täviä ja kokeilemaan eri asioita, niin ammatillisesti kuin teknologian ja innovaatioidenkin suhteen. Hän painotti nuorille myös sosiaalisten taitojen merkitystä työn- haussa ja työelämässä. ”On tärkeää, että tulette toimeen työkavereidenne ja esimiesten kanssa työyhteisönä ja teillä vallitsee hyvä keskusteluyhteys porukassa.” Sanat haltuun -työelämätapaamisia järjestettiin Jämsänkosken lisäksi Lappeenrannassa Saimaan am- mattiopisto Sampossa ja Kouvolan seudun ammat- tiopistossa.

TEKSTI: PETRA NIEMI

KUVA: PETRA NIEMI JA UPM

Työnantaja kouluvierailulla

Jämsänkosken ammattiopistolla Sanat haltuun -lukutaitotyöpaja toi työnantajan ja opiskelijat yhteen. Opiskelijoille kerrottiin UPM:n tarjoamista työmahdollisuuksista Jämsän alueella ja tulevan työelämän vaatimuksista.

Työelämässä pärjääminen edellyttää hy- vää lukutai- toa; tekniset dokumentit ja ohjeet vaa- tivat sujuvaa luetun ym- märtämistä.

L ukutyöpajaan Jämsänkoskella osallistui rei- lun 20 oppilaan ryhmä, joista suurin osa oli 2. vuosikurssin metsäalan opiskelijoita. ”Ikäjakauma tehtailla on sellainen, että viiden vuoden sisään meidän pitää saada uutta, pitkä- jänteistä työvoimaa. Tämä sukupolvi on juuri niitä tu- levia UPM:n työntekijöitä”, UPM:n Jokilaakson pape- ritehtaiden johtaja Antti Hermonen sanoo. Jämsän kaupungissa on noin 900 UPM:n työntekijää. Yhtiö te- kee yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa esimerkiksi työelämään tutustumisen ja opinnäytetöiden kautta. Lukeminen auttaa ammatillisessa kehittymisessä Hermonen korostaa lukutaidon yhteyttä ammatilliseen osaamiseen. ”Älypuhelimien lyhytjänteisessämaailmas- sa tarvitsee edelleen välillä lukea pitkiä tekstejä kuten teknisiä dokumentteja ja ohjeita. Ja pitää osata keskittyä.

Esimerkiksi vuorotyössä saattaa olla hetkiä, jolloin ei ta- pahdumitään, ja silti pitää olla hereillä.” Lukeminen auttaa myös itsensä kehittämisessä ja uuden oppimisessa. ”Lukeminen kasvattaa avarakatseisemmaksi. Lu- kemalla erilaisia lähteitä oppii lähdekriittisyyttä, ja tie- to sekä tiedonjano kasvavat samalla. Ajassa kiinni ole- minen ja uteliaisuus auttavat siinä, että on yhteydessä muihin eikä putoa kyydistä”, Hermonen toteaa.

Lukutaidon ylläpito vaatii uusia keinoja

Kouluttaja, kirjallisuus- ja kuvataidekriitikko Aleksis Salusjärvi ja räppäri Mikko Sarjanen havainnollisti- vat lukutaitotyöpajassa musiikin avulla, kuinka päät- telemällä ja lyriikoita lukemalla avautuu paljon tietoa puhujasta ja siitä, kenelle viesti on suunnattu. Lukupa- jalaiset saivat rap-tekstejä analysoitavakseen.

12 | Sanat haltuun

Sanat haltuun | 13

TEKSTI: EMMI JÄKKÖ

KUVA: MARKO SIMONEN

6 huomiota lukutyöpajoista

50% oppi uutta ” ” Ehkä nyt tiedän paremmin mitä kannattaa klikata. ” ” Ajattelen enemmän kuka on tekstin luonut ja kenelle. ” ” Opeteltiin neutraalien ja värittyneiden lauseiden eroja. 30% kiinnostui erilaisista teksteistä, kuten rap- lyriikoista ja runoudesta ” ” Musiikkiakin voi lukea, olen yleensä vain tulkinnut paljon kapeammin. ” ” Uskon, että mietin esim. biisejä kuunnellessa niiden tarkoitusta. ” ” Oppi ajattelemaan sanoituksia paremmin eri näkökulmista. Yli 20% pohti uudella tavalla suhdettaan lukemiseen ” ” Se oli jännää et kaikki on lukemista. ” ” Et se ei oo pelkkää kirjojen ääres kykkimistä. ” ” Tämä avasi asioiden lukemista isommalla tasolla kuin kirjoista.

1. Opiskelijoiden ennakkokäsitys omasta lukutaidosta oli positiivinen Valtaosa opiskelijoista ymmärtää oman arvionsa mu- kaan sujuvasti erilaisia tekstejä. Helpommin ymmär- rettävinä teksteinä mainittiin uutis- ja lehtiartikkelit ja some-viestit. Vaikeuksia koettiin vanhojen tekstien ja sa- nojen ymmärtämisessä sekä pitkien tekstien ja kirjojen, erityisesti kaunokirjallisuuden lukemisessa. Suurin osa opiskelijoista kertoi lukiessaankiinnittävänsä huomiota tekstin sanomaan, juoneen sekä tekstin totuudenmukai- suuteen, kirjoittajan tai tekstin tavoitteisiin sen sijaan kiinnitetään vähemmän huomiota. Huomattavan suuri osuus kyselyyn vastanneista ei kokenut lukemista itselle tärkeäksi. Lukemiseen ja erityisesti pitkiin teksteihin ei jakseta keskittyä ja ne vievät liikaa aikaa. Suuri osa kuitenkin lukee lyhyitä uutisjuttuja ja sosiaalista mediaa tietääkseen, mitä maailmalla tapahtuu jamiksi. Osa kokee saavansa luke- misen välityksellämyös elämyksiä, ja elokuva- tv-sarja-, musiikki-, sekä pelitekstit olivatkin uutisten ja somen sekä blogitekstien lisäksi luetuimpia tekstityyppejä. Vain hieman reilu kymmenesosa vastanneista kertoi lukevansa työelämässä pärjätäkseen. 2. Lukeminen ei ole opiskelijoille tärkeää 3. Lukutaitotyöpajat eivät herättäneet ennakkoon kovin suurta kiinnostusta Useimmat opiskelijoista kertoivat, ettei työpaja kiin- nosta. Osa kertoi kuitenkin odottavansa nimenomaan oman lukukiinnostuksen lisääntymistä. Lukutyöpa- joilta toivottiin myös tietoa siitä, miten omaa lukutai- toa voisi kehittää sekä lukuvinkkejä. Pieni osa odotti työpajoilta myös lukukokemusten jakamista muiden kanssa. 4. Työpajoissa käydyt keskustelut herättivät pohtimaan Konkreettisiin tehtäviin osallistuminen oli aktiivi- sempaa kuin yleinen keskustelu. Työpajojen hyödyl-

Uutta asennetta lukemiseen

Sanat haltuun -työpajojen vaikuttavuutta tutki Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Työpajojen lähestymistapa oli poikkeuksellinen ja tätä kohderyhmää varten luotu, joten oli tärkeää selvittää uusien metodien ja aiheiden toimivuutta ja kiinnostavuutta.

T yöpajojen vaikuttavuuden arviointi pe- rustuu sekä lukutyöpajojen aikana kerät- tyyn opiskelijapalautteeseen että tutkijan havaintoihin lukutyöpajoissa. Palautetta kerättiin ensimmäisistä työpajoista ja sisältöjä kehi- tettiin havaintojen perusteella. Vaikuttavuustutkimus perustuu yhteensä viidentoista työpajan arvioon, joista vastauslomakkeita analysoitiin yhteensä 356 kappalet- ta. Kyselyiden lisäksi arviointitietoa kerättiin havain- noimalla työpajatilanteita.

Otuksen tekemän selvityksen perusteella käsityk- set lukemisesta muuttuivat monella. Lukutaidon ja lu- kemisen käsitteen ymmärrettiinmonessa tapauksessa olevan paljon laajempi kokonaisuus kuin ennalta oltiin luultu. Kirjojen lukeminen nähtiin tyypillisesti tylsänä ja vaikeana, eikä opiskelijoilla ollut motivaatiota luke- miseen tai työpajaan osallistumiseen. Rap-musiikin kautta tekstienmerkitysten pohtiminen nähtiin kuiten- kin paljonmieluisampana ja lopulta palautteet työpajan sisällöistäkin olivat hyvin myönteisiä.

14 | Sanat haltuun

Sanat haltuun | 15

lisyyttä arvioidessa on kuitenkin tärkeä huomata, että vaikka keskusteluaktiivisuus pajoissa ei ollut kovin suurta, kirjallisen palautteen perusteella nuoret ko- kivat nimenomaan vapaan keskustelun hyödyllisenä ja olivat myös pohtineet ja oivaltaneet asioita itsenäi- sesti. Opiskelijat kuuntelivat vetäjiä melko keskitty- neesti, ja vaikka oppilaat eivät innostuneet keskuste- lemaan ääneen, olivat työpajat silti herättäneet heissä monenlaisia ajatuksia, jotka ilmenivät kirjallisesta palautteesta. Nuorten ajatukset siitä, hyväksyvätkö muut omat ajatukset ja miten ne vaikuttavat omaan asemaan ryhmässä jatkossa, olivat vahvasti tilanteis- sa läsnä. 5. Rap-musiikki sai opiskelijat innostumaan Keskustelunaiheena rap-musiikki ja riimit herätti- vät selvästi kiinnostusta ja niiden avulla oli helppo lähestyä lukemisen teemaa. Rap-muusikon läsnäolo V uosittainperusopetuksesta siirtyy ammatilli- siinopintoihinpuolet ikäluokasta. He saavat koulutusta kymmeniin erilaisiin ammattei- hin ja tarvitsevat töissään ja jatko-opinnois- saanmonipuolisia viestintätaitoja. Omassa arjessa ja työ- elämässä täytyy osata hakea, arvioida ja käsitellä tietoa sekä tuottaa monenlaisia suullisia ja kirjallisia tekstejä. Nämä taidot eivät synny ilman koulutetun äidinkielen opettajan ohjausta ja pedagogista näkemystä. Äidinkielen opetuksen kultakautta ammatillisessa perusopetuksessa elettiin vuosituhannen vaihteessa. Kurssienmäärä ja tuntimäärät tarjosivat mahdollisuu- denmonipuolisen luku- ja kirjoitustaidon opettamiseen ja tekstitaitojen syventämiseen. Ammatillisen äidinkie- len opettajat olivat aktiivisia opetuksen kehittäjiä ja il- miöpohjaisen opetuksen uranuurtajia ja edelläkävijöitä. 2000-luvun alusta lähtien ammatillisen perusope- tuksen lähiopetuksenmäärää on vähennetty. Äidinkie- len opetuksen vähyys on erittäin huolestuttavaa, kun samaan aikaan tiedämme lukutaidon polarisoituneen nuorten keskuudessa. Opetushallituksen perusopetuk- sen yhdeksäsluokkalaisille tekemissä kartoituksissa on ilmennyt, että erityisesti poikien tekstitaidot ovat keski- määräistä heikommat ja näistä pojista suuri osaa siirtyy opiskelemaan ammatillisia perustutkintoja. Ammatillisen äidinkielen uusi opetussuunnitelma

työpajassa sekä ns. yhteinen kieli ja puhetyyli nuor- ten kanssa rentouttivat ilmapiiriä ja avasivat vuoro- vaikutuksen mahdollisuuksia.

6. Puolet oppi työpajoissa jotain uutta ja yli viidesosa koki pohtineensa omaa suhdettaan lukemiseen Työpajojen hyödyllisyyden mittarina voidaan pitää en- nen kaikkea sitä, miten laajasti kohderyhmä koki hyöty- neensä pajoista, jamiten laajoja oppimisvaikutuksia tai pohdintavaikutuksia työpajoilla saatiin aikaan. Tulostenperusteella noinpuolet opiskelijoista koki oppineensa työpajoissa jotakinuutta, ja viidesosa oli poh- tinut omaa suhdettaan lukemiseen. Opiskelijat myös oi- valsivat, ettei lukeminen liity pelkästään kirjoihin, vaan se voi olla myös muunlaista tekstien lukemista. Tulok- senvoi nähdä olevanhyvä siihennähden,mitenalhainen nuorten lukumotivaation lähtötasohankkeenalussaoli. on tätä artikkelia kirjoitettaessa ollut lausunnoilla. Re- formin yhteydessä puhutaan työpaikoilla tapahtuvasta oppimisesta ja sen lisäämisestä, myös verkko-opetuksen lisäämisestä. Tämä ei saa kuitenkaan tapahtua lähiope- tuksen kustannuksella. On monia sellaisia äidinkielen ilmiöitä, joiden opettaminen ja oppiminen edellyttävät perinteistä tapaa opiskella opettajan läsnä ollessa. On harhaluulo, että peruskoulusta ammatillisiin perusopintoihin tuleva olisi aikuisempi ja itsenäisempi opiskelija kuin samanikäinen lukiolainen. Pikemminkin on päinvastoin, jos asiaa tarkastellaan perusopetuksen valtakunnallisten kokeiden näkökulmasta ja siitä nä- kökulmasta, että kyseisessä kokeessa heikosti pärjää- vät päätyvät ammatillisiin opintoihin. Kokemukseni mukaan ammatillinen koulutus pystyy kuitenkin kä- dentaitoja kehittävänä kouluna motivoimaan nuorta. Ammattikoululaisen lukutaidosta tiedetään läh- tötaso, mutta mitä sen jälkeen tapahtuu, on täysin tut- kimaton kenttä. Nyt tarvittaisiin pikaisesti sellaista tutkimusta, jossa selvitettäisiinmillaisin tekstitaidoin nämä nuoret siirtyvät työelämään, mistä ja miten he ammentavat lukutaitoaan opinnoissa ja vapaa-ajalla ja minkälainen ylipäänsä on heidän tekstimaisemansa.

Rapin asiantuntija K alle Salokivi on ainoa opiskelija, joka on osallistunut Sanat haltuun -työpajaan kah- desti, sillä tiemme törmäsi syksyllä myös Vallilassa. Lyriikan analyysissä Salokivi on kouliintunut, hän tuntee rapin kuin omat taskunsa. Hän alkoi kuunnellamusiikkia 11-vuotiaana. "Pienestä pitäen isoveljen kautta kuuli erilaisia biisejä. Maltsus- sa ei mitään justinbieberiä kuuntele kukaan", Salokivi sanoo.

Lukutaidosta tarvitaan tutkimustietoa

"Koulun jälkeen katson työmahdollisuuksia. Jos ei löydy mitään kiinnostavaa, opiskelen lisää", Salokivi suunnittelee. Salokiveä kiinnostaa etenkin kaikki katutaiteeseen liittyvä. "Osaanmaalata, en olemikään ammattilainen, mutta olen harrastanut piirtämistä ja graffiteja. Opiske- lenmaalariksi, sillä halusin oppia, mitenmitenmaaleja käsitellään. Se on samalla hyödyllinen taito. Siinä oppii kaikkea muutakin kuin maalausta", hän kertoo. Sanat haltuun -työpajaa Salokivi pitää onnistunee- na. "Se oli ihanmielenkiintoinen kokemus, että aletaan miettiämitä biisit on itsessään, mennään siihen tekstiin sisälle. Käännetään slangisanojenmerkityksiä", Saloki- vi summaa. Biisien miettiminen on hänelle luontaista. "Yhteen räppibiisiinmahtuu asiaa, se on periaatteessa runoutta." Kirjallisuutta hän ei kuitenkaanmuuten pal- joa lue. "Mulla on luki- ja kirjoitushäiriö, sen takia oon ottanut tän kuuntelemisen. On eri asia kuunnella kuin lukea", Salokivi kertoo. Rap ei saa läheskään tarpeeksi arvostusta Salo- kiven mukaan. "Pitäisi perustaa radioon kunnollinen rap-kanava. Nuoria tulevia artisteja pitäisi tuoda esil- le. Haluan sanoa kaikille, että, kuunnelkaa musiikkia, kuunnelkaa mitä siinä biisissä sanotaan – etenkin ra- pissa", Salokivi kehottaa.

Kohta 18-vuotias Kalle Salokivi opiskelee Myllypuron ammattiopis- tossa maalari- linjalla.

Salokivi asuuMalminkartanossa, joka on yksi Suo- malaisen rap-kulttuurin keskuksia. Samanlaisia rapin kyllästämiä seutuja ovat Itä-Helsingin Roihuvuori, Ou- lunKaukovainio, Porin Sampola tai TampereenHervan- ta. Isot lähiöt synnyttävät musiikkia, josta on kasvanut koko Suomen läpäisseitä artisteja. Rapin suosion ja lukuinnon vähäisyyden välillä vallitsee näkyvä suhde. Salokivikään ei ole mikään lu- kumies. Koulun hän on silti aina hoitanut asiallisesti. "En oo jäänyt kertaakaan luokalle, olen ollut aina ok oppilas. Jos asennoituu oikein että se pitää hoitaa, ei koulu tuota mitään vaikeuksia." Ammattikouluun hän halusi, koska sen kautta pää- see työn kanssa tekemisiin heti nuoresta. Tutkinnon jälkeen voi miettiä, haluaako jatkaa koulussa vai men- nä töihin.

ELISE TARKOMA Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja ja oppikirjailija

16 | Sanat haltuun

Sanat haltuun | 17

KUVA: MARKO SIMONEN

Palautetta opettajilta

suunnitelmauudistuksen myötä kirjallisuutta opiskel- laan ammatillisessa äidinkielessä yhä vähemmän. Myös opiskelijaryhmien heterogeenisyys vaikut- taa käsiteltävien tekstien valintaan. Tekstien on hyvä olla monipuolisia, selkokielisiä ja monelle soveltuvia. Samassa ryhmässä on tyypillisesti aikuisia maahan- muuttajia, räppiä kuuntelevia nuoria, nuoria jotka eivät kuuntelemitäänmusiikkia tai luemitään ja esimerkiksi mielenterveyskuntoutujia. Räppi valitettavasti puhut- teleekin vain osaa opiskelijoista. Lisäksi monilla opis- kelijoilla on erityisen tuen tarvetta, kuten dysfasiaa tai vaikkapa autismin kirjon piirteitä, minkä takia esimer- kiksi nopeasti esiteltyjen räppitekstien analysoiminen voi olla mahdotonta. Tekstien soveltuvuuteen ja opetussuunnitelmaan liittyvistä ongelmista huolimatta räppilyriikat voivat avata opiskelijalle uuden näkökulman äidinkielen opis- keluun. Opettajalle on palkitsevaa havaita, että opiske- lijan usein kapea käsitys kaunokirjallisuudesta avartuu ja tekstintulkitsijan identiteetti vahvistuu – kenties en- simmäistä kertaa. Kun opetuksessa käsitellään opiskelijoiden maa- ilmaan kuuluvia tekstejä, myös kouluvastaiset tai kou- lusta traumatisoituneet nuoret ymmärtävät, että heillä on avaimet monipuoliseen tekstien maailmaan. Lyhyt työpaja ei tietenkään luku- ja kirjoitustaidon ongelmaa ratkaise, mutta se on hyvä keino tuoda esiin lukutaidon merkitystä. Räppipajat ovat tuoneet ammatilliseen äi- dinkieleen tervetullutta tekstien äärelle pysähtymistä. Vierailijat tuovat mukanaan oman näkökulmansa, am- mattitaitonsa ja energiansa, ja opiskelijoille välittyvä kuva amisäikästä laajenee. Motivoinnin lisäksi tarvittaisiin myös aikaa har- jaannuttaa taitoja. Ammatillisessa koulutuksessa kärsi- tään kuitenkin niin suuresta resurssipulasta, että opis- kelijoiden luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen uhkaa jäädä pelkäksi pintaraapaisuksi. Monipuolisten teks- titaitojen saavuttaminen edellyttää tietenkin taitojen kehittymistä tukevaa opetusta. Hankkeen tärkeimpiin anteihin lukeutuu me- dianäkyvyys. Amisten lukutaito ei ole ollut trendiai- he. Hankkeen ansiosta on kirjoitettu ja puhuttu paljon myös reformista, koulutusleikkauksista ja elämänhal- linnan vaikeuksista kärsivistä nuorista. Ammatillinen äidinkieli vahvistaa opiskelijoiden luottamusta omiin kykyihinsä niin tekstien tuottajina kuin lukijoinakin. Työpajojen arvokkaana tavoitteena onkin tehdä näkyväksi piilevää osaamista sekä kasvattaa opiskelijoiden itseluottamusta ja ymmärrystä siitä, että tekstin tulkitsemisen taitoja on jokaisella.

” ” Vetäjät toivat hyvin esille fiktiivisen tekstin kaksois- ja piilomerkitykset, mitä ammattiteksteissä ei ole. Päivän anti oli siksikin tärkeä, että suurin osa ryhmistä ei pääse koulua pidemmälle opinto- tai kulttuurikäynneille jo kustannussyistä. Nyt heille kustannettiin työpaja oppilaitokseen, ja amisnuoria kuultiin ja nähtiin.

Marja Yli-Kerttula Omnian ammattiopisto

” ” Kaiken kaikkiaan pajat olivat onnistuneita ja myös opettajan näkökulmasta avartavia. Näin

Kohtaamisia äikänluokassa

opiskelijat puhumassa asioista, jotka he osaavat, ymmärtävät ja jossa ovat hyviä.

Suvi Viitasalo Ammatti-instituutti Iisakki

” ” Jotkut opiskelijat ottivat oppitunnilla tai tilaisuuden jälkeen kontaktia pajan pitäjiin, vaikka perusoppitunnilla työskentelystä tai aina tilassa olemisestakaan ei tule mitään. Opiskelijoista nousi siis esiin uusia ja myönteisiä puolia, ja ajattelen nämä hienoina onnistumisina kaikille osapuolille.

Ammatillinen äidinkieli on alaan integroitua, käytännönläheistä ja monipuolista. Opetussuunnitelma painottaa ammatillisia tekstitaitoja, kuten ammattialan keskeisiä tekstejä ja asiakaspalveluun liittyvää viestintää.

A mmatillisessa opetuksessa käytetään mo- nipuolisia menetelmiä ja välineitä; alaan ja muihin oppiaineisiin integroivia toi- minnallisia projekteja, pelillistämistä ja esimerkiksi sosiaalisen median alustoja. Opiskelijoiden kohtaaminen on kiistatta työn pa- ras puoli. Opiskelijat ovat älykkäitä, havainnointi- ja op- pimiskykyisiä ja ilmiselvästi viisaampia kuin vanhempi sukupolvi, jokamediakeskustelusta päätellen uskoo su- kupuolitettujen roolimallien voimaan. Tekniikan alan opiskelijoiden ja akateemisesti koulutettujen äidinkie- len opettajien yhteistyö tekstimaailman äärellä toimii- kin yleensä hyvin ja avartaa osallistujien näkökulmia.

Resurssien puute kuitenkin kuormittaa opettajia, sillä monen opiskelijan kirjoitus- ja lukutaito on huo- lestuttavan heikko. Opetusta on vähän siihen nähden, että koulutuksen pitäisi valmistaa niin jatko-opintoihin, työelämään kuinmuutenkin yhteiskunnan täysivaltai- seen jäsenyyteen. Kun opetuksessa lähdetään liikkeelle opiskelijalle tutuista teksteistä, luokkahuoneen kynnys madaltuu. Monet opettajat ovatkin käyttäneet opetuksessa opis- kelijoiden maailmaan kuuluvia tekstejä, kuten räppi- lyriikoita (ks. esim. Tuija Takalan blogi https://biisi- kirjallisuudenopetus.wordpress.com). Nyt lyriikoiden opetuskäyttö on taka-alalla, sillä vuoden 2015 opetus-

Paula Järveläinen Stadin ammattiopisto

” ” Opiskelijapalaute oli todella positiivista; moni sanoi pajojen ja kannustavan palautteen olleen tosi iso asia! Olen todella onnellinen opiskelijoidemme puolesta. Tämä kantaa varmasti pitkälle!

SAIJA LEIDING äidinkielen lehtori ja ammatillisen työryhmän puheenjohtaja, Äidinkielen opettajain liitto

Sanna Södervik Kouvolan Seudun ammattiopisto

18 | Sanat haltuun

Sanat haltuun | 19

KUVA: MARKO SIMONEN

Opetussisältöjä netissä Sanat haltuun -hankkeen sisällöt ja työpajamallit luotiin yhteistyössä monipuolisen asiantuntijaryhmän kanssa. Sisältöjä kehitettiin hankkeen kuluessa opiskelijoilta ja opettajilta saadun palautteenmukaisesti. Sanat haltuun-nettisivuillaon julkaistu työpajamalli, jon- ka avulla kuka tahansa voi pitää rap-työpajan. Selkeästi

etenevät tehtävät jaohjeet onkoottuvalmiin90minuutin työpajan pitämiseksi. Sivustolta löytyymyös tietoa luke- misesta sekä videoita lukutaidosta ja työpajametodeista.

Opetussisältöjä | Tietoa lukutaidosta | Videoita | Lisätietoa hankkeesta www.sanathaltuun.fi

Koulunvastaisen maskuliinisuuden ehdoilla

tyyppisestä olemisen tavasta, joka nojaa virallisen kouluinstituution vastustamiseen. Sen sijaan yksilö- haastatteluissa opiskelijat kertovat koulumotivaatios- ta ja suhtautuvat akateemisten aineiden opiskeluun monipuolisemmin. Rataräppielämä koulukontekstissa Yksilön motivaation ja koulunvastaisuuteen liittyvän maskuliinisuuden kanssa kamppaileminen on äidinkie- len opettajille arkipäivää. Koulutusta säätelevät monet viralliset ja epäviralliset normit, jotka määrittävät esi- merkiksi opettajalle sopivaa käyttäytymistä ja puheta- paa. Sanat haltuun -pajoissa opiskelijaryhmän parissa vierailevat virallisen koulutuksenulkopuoliset asiantun- tijat. Heitä eivät velvoita institutionaalisen koulutuksen normit, kuten opetussuunnitelma tai käytössäännöt. Opiskelijoihin vetoaminen on edellyttänyt pajan vetäjiltä – akateemisesti koulutetuilta aikuisiltamiehil- tä – koulukontekstiin nähden varsin rohkeaa puhetapaa. Pajassa käsiteltävien raplyriikkojen päihdehuuruiset syrjäytyneisyyden kuvaukset ja vetäjien kirosanojen kuorruttama puheenparsi luovat oppituntitilaan rata- räppielämäksi kutsutun elämänpiirin, joka kontrastoi- tuu virallisiin, keskiluokkaisiksi määrittyviin instituu- tioihin – esimerkiksi opettajuuteen, koulutukseen ja kirjastoon. Koulukontekstiin tottuneelle opiskelijalle

koulunvastaisen maskuliinisuuden syleily äidinkielen oppitunnilla on taatusti yllättävää. Aikuisten miesten johdolla opiskelija voi siis suuntautua raplyriikkaan ja sen avulla kenties roh- kaistua opiskelemaan perinteistä äidinkieltä uhmaa- matta ryhmätilanteessa mahdollisesti vallitsevaa he- gemoniaa. Sanat haltuun -hankkeen kiistaton ansio onkin koulunvastaisen maskuliinisuuden tekeminen näkyväksi; poikana olemisen tapojen kapeus uhkaa nimittäin kaikkien poikien toimintamahdollisuuksia. Tästä olisi hyvä jatkaa vaikuttamaan koulunvastaisiin asenteisiin ja edistämäänmonipuolista lukutaitoa. Su- kupuolen, luokan ja koulutuksen käytäntöjen yhteen- kietoutuneiden logiikkojen tutkimus antanee näihin kamppailuihin suuntaviivoja.

Tekniikan alan opiskelijoista suurin osa on poikia: vuonna 2016 alalla opiskeli 27 000 poikaa ja 6 000 tyttöä. Luku- ja kirjoitustaitojen sukupuolittuneisuudesta on pit- kään käyty keskustelua, jossa huolet erityisesti poikien heikosta koulumenestyksestä ja lukutaidon eriytymisestä ovat korostuneet.

S uomalaisten oppimistulostutkimusten tun- nistamat käytännössä kirjoitustaidottomat pojat ja PISA-tutkimusten niin sanotut hei- kot lukijat hakeutuvat peruskoulun jälkeen usein ammatilliseen perustutkintoon – myös teknii- kan alalle, jonne on ollut helppo päästä erityisesti nuorisotakuun tultua voimaan. PISA-tutkimusten heikko lukija on tyypillisesti al- haisesta sosioekonomisesta taustasta ponnistava poika, jonka kodissa ei juuri ole kulttuuriesineitä kuten kirjoja; samat taustatekijät on tunnistettumyös tekniikan alan opiskelijoissa. Tyypillisen tekniikan alan opiskelijan äidinkielen taidot voivatkin olla varsin heikot ja koke- mukset omasta pystyvyydestä lukemisessa ja kirjoitta- misessa heiveröiset. Heikko lukija ei pysty esimerkiksi ilmaisemaan itseään kirjallisesti, ymmärtämään uutista tai täyttämään lomakkeita.

Ryhmäpaine vaikuttaa Alhainenmotivaatio ja puutteelliset avaintaidot, kuten heikko lukutaito, ennustavat toisen asteen opintojen keskeyttämistä ja syrjäytymistä. Lukutaidolla ja asen- noitumisella opiskeluun on siksi valtava merkitys yh- teiskunnallisesti ja yksilön kannalta. Tästä huolimatta ns. akateemiset oppiaineet, kuten äidinkieli, eivät am- matillisessa koulutuksessa nauti arvostusta “oikeaksi tekemiseksi” käsitteellistyvien ammattiaineiden rin- nalla. Juuri tähän ongelmaan Sanat haltuun -hanke on pyrkinyt vaikuttamaan. Innostuksen vähyys akateemisten oppiaineiden kuten äidinkielen opiskeluun ilmenee erityisesti ryh- mätilanteissa, joissa ryhmän paine vaikuttaa opiske- luun suhtautumiseen. Tutkimuksissa toistuu kuvaus stereotyyppisestä, koulunvastaisuuteen liittyvästä he- gemonisesta maskuliinisuudesta eli sellaisesta mies-

PENNI PIETILÄ FM, äidinkielen ja kirjal- lisuuden aineenopettaja, väitöskirjatutkija, Koulun, kasvatuksen, yhteiskun- nan ja kulttuurin tohtori­ ohjelma (SEDUCE), Hel- singin yliopisto

20 | Sanat haltuun

Sanat haltuun | 21

Lukutaidolla osaamista – osaamisella työtä ja tulosta Liike-elämä tarvitsee osaajia, jotka hallitsevat sujuvasti oman erityisalansa lisäksi myös suuria asiakokonaisuuksia. Hyvä lukutaito luo tukevan perustan, jonka avulla monipuolinen ammatillinen pätevyys on mahdollista hankkia.

TEKSTI JA KUVA: UPM

T yöelämämuuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Kehi- tyksen seurauksena elinikäisestä oppimises- ta on tullut ihmisille avaintaito, jonka avulla yksilöt pysyvät mukana niin yhteiskunnan kuin työelämän jatkuvassa murroksessa. Työpaikoilla muutos edellyttää, että työntekijät pystyvät päivittämään omaa osaamistaan jatkuvan kou- lutuksen avulla. Teollisuuden palveluksessa työn tehokas ja turval- linen suorittaminen edellyttää, että työntekijät hallitse- vat laitteiden manuaalit sekä erilaiset prosessikaaviot ja toimintajärjestelmät sujuvasti. Järjestelmien sisäl- tämät tietomäärät ovat suuria, ja tarvittaessa tietojen on löydyttävä nopeasti. Oman erityisalansa lisäksi am- mattitaitoisten työntekijöiden on hallittava myös yhä suurempia asiakokonaisuuksia, kuten laitoksen moni- mutkaisia arvoketjuja ja prosesseja. Hyvä lukutaito auttaa työntekijää menestymään tässä vaativassa maailmassa. Tukea viestintään Hyvä lukutaito tukeemyös vuorovaikutus- ja viestintä- taitoja, joista on hyötyä kaikkialla. Teollisuuden työteh- tävät rakentuvat usein pitkistä prosesseista, jolloin si- säisen asiakaspalvelunmerkitys korostuu luonnostaan. Tehtailla halutaan esimerkiksi minimoida vuorojen väliset työ- tai ajotapaerot, joten työtavoista sovitaan

ensin keskustelemalla, minkä jälkeen keskustelut do- kumentoidaan kirjallisesti. Metsäteollisuudenhenkilöstön keski-ikä Suomessa on korkea. Jotta vanhempien työntekijöiden osaaminen ja niin kutsuttu hiljainen tieto saadaan talteen, se on pystyttävä tunnistamaan, dokumentoimaan ja siirtä- mään järjestelmällisesti nuoremmille osaajillemestari ja kisälli -mallin mukaan. Globaalissa metsäteollisuudessa kansainväliset kontaktit ovat olennainen osa arkipäivää. Empaatti- suus ja viestinnällinenosaaminenovatmenestyksellisten asiakaskohtaamisten edellytyksiä – ja hyviä asiakaspal- velutaitoja tarvitaan jokaisessa ammatissa. Koulutus kilpailukyvyn perusta Toisen asteen koulutus uudistuu vuoden 2018 alussa. Yksi reformin tärkeimmistä tavoitteista on, että toisen asteen opiskelijat voisivat hankkia osaamista käytän- nön kautta työpaikoilla. Emme ole kuitenkaan vielä täysin selvillä siitä, kuinka palkaton koulutussopimus toteutuu käytännössä. Yritykset eivät voi yksin vastata oppilaan koulutuk- sesta, ohjauksesta ja arvioinnista, joten uuden koulutus- muodon käyttöönotossa tarvitaan työelämän edustajien ja opetusalan toimijoiden välistä tiivistä vuoropuhelua. Päättäjien, opetushallinnon ja yritysten on tiedos- tettava, että yksilöiden osaamisenmäärätietoinen kehit-

täminen on olennainen osa kansainvälistä kilpailukykyä. Kilpailukyvyn edellyttämä ammattitaito on rakennet- tava systemaattisesti ja työelämän kanssa kiinteässä yhteistyössä. Biotalous tarvitsee osaajia Nopeasti kasvavan biotalouden tulevaisuus näyttää vahvalta. Biotalouden avulla vähennämme riippuvuut- ta fossiilisista raaka-aineista, edistämme talouskasvua ja luomme uusia työpaikkoja. UPM toimii koko biota- louden arvoketjussa, jossa uudistuminen on ollut vie- läkin voimakkaampaa. Huippuyritykset panostavat pitkäjänteisesti kou- lutukseen ja kehittämiseen. UPM on käynnistänyt

useilla tehtailla oppisopimusmuotoisia koulutusoh- jelmia. Tälläkin hetkellä noin sata opiskelijaa kou- luttautuu tulevaisuuden moniosaajiksi. Koulutusoh- jelmiin valitut henkilöt perehdytetään, opastetaan ja koulutetaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti yhteen tai useampaan tehtävään. Jo si- sääntulovaiheen tehtävät ovat vaativia, sillä työn si- sältämät alueet ovat laajoja ja vaativat monipuolista osaamista. Hyvä lukutaito luo vahvan perustan ammatillisen taidon ja osaamisen hankkimiselle. Pidetään yhdessä huoli nuorista ja nuorten lukutaidosta, jotta he voivat edetä unelmiensa ammattiin ja löytää paikkansa tule- vaisuudessa vaikkapa biotalouden tarjoamien tehtä- vien parista.

Tehtailla halu- taan minimoi- da vuorojen väliset työ- tai ajotapaerot. Työt ja työ- tavat doku- mentoidaan kirjallisesti.

22 | Sanat haltuun

Sanat haltuun | 23

Made with FlippingBook - professional solution for displaying marketing and sales documents online