Table of Contents Table of Contents
Previous Page  43 / 52 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 43 / 52 Next Page
Page Background

UPM investoi 160 miljoonaa euroa Kymin

sellutehtaaseen. Hankkeeseen sisältyy

uusi sellun kuivauskone, havukuitulinjan

modernisointi, uusi kuorimo sekä

Kymin integraatin energiatasapainon

parantaminen.

Investoinnin myötä sellutehtaan

tuotantokapasiteetti kasvaa 170 000

tonnilla, mikä vahvistaa UPM:n asemaa

kansainvälisillä sellumarkkinoilla.

Investoinnilla on merkittävät alueelliset,

maakunnalliset ja valtakunnalliset

kerrannaisvaikutukset. Puunkäyttö lisääntyy

lähes miljoonalla kuutiometrillä, mitä

varten tarvitaan 25 uutta puunkorjuuketjua.

Metsänomistajien kantorahatulot kasvavat

yli 30 miljoonalla eurolla.

Rakennusvaiheessa investointi lisää työtä,

toimeentuloa ja ostovoimaa alueella.

Parhaillaan projektityöt työllistävät noin

300 henkilöä. Paikallisia urakoitsijoita

projektissa on noin 20.

Investointi lisää muun muassa

kemianteollisuuden tilauksia sekä luo työtä

kuljetusalalle tuote- ja raaka-aineiden

kuljetuksiin. Metsäteollisuus työllistää

nykyisellään Kaakkois-Suomessa 6300

henkilöä.

PANOSTAMINEN

KANNATTAA

Haasteena on tosin, että lähes kolmannes talousmetsien pinta-alasta

on jäänyt hoitamatta tai hakkaamatta viimeisen 30 vuoden aikana.

Tarjonnan lisääminen edellyttää määrätietoista työtä myös valtiolta.

- Tällä hetkellä passiivisia metsänomistajia ei kannusteta riittävästi

käymään puukauppaa ja hoitamaanmetsiään, pohtii Sundman.

Avarampaa ajattelua

- Myös metsätilojen pirstoutuminen on pysäytettävä ja tilojen koko on

saatava kasvuun, Sundman linjaa.

Metsätilakoon supistuminen vähentää omistajien kiinnostusta

metsänhoitoon. Tilakokoa kasvattavina keinoina voisivat olla esimerkiksi

sukupolvenvaihdoksiin liittyvät verohuojennukset sekä määräaikainen

myyntivoiton verovapaus pienille metsätiloille, jotka liitetään osaksi

toista tilaa.

Myös uudet metsänomistusmuodot, kuten UPM:n tarjoamat yhteis-

metsät varmistavat tehokkaanmetsätalouden toteutumista ja edistävät

puun tarjontaa.

Toimiva puuhuolto edellyttää, että myös puun kuljettamiseen tarvit-

tava infrastruktuuri on kunnossa. Korjaustarpeessa olevan päällystetyn

tiestönmäärä kolminkertaistuu 10 vuodessa, ja perusväylien rahoitusvaje

kasvaa vuosittain noin 250miljoonaa euroa.

Uusiutuva tulevaisuus

- Metsäteollisuudella onmerkittävä työllistävä vaikutus, ja toimiala

on tärkeä vientitulojen kannalta. Jos Suomi haluaa säilyttää asemansa

merkittävänä puunjalostusmaana, meidän on turvattava puun saanti

niin nykyisille laitoksille kuin tuleville investoinneillekin. Talouskasvun

vauhdittamiseksi on varmistettava, että myös pienemmillä laitoksilla on

mahdollisuus jatkaa toimintaansa.

Aktiivinenmetsänhoito onmyös parasta ilmastopolitiikkaa. Uusien

selluinvestointienmyötä uusiutuvan energian tuotanto Suomessa kasvaa

arviolta noin kolmella prosenttiyksiköllä.

- Sellutehtaat tuottavat paljon uusiutuvaa energiaa. Siksi on keskeistä

parantaa jalostavien tehtaiden toimintaedellytyksiä ja samalla luoda

mahdollisuuksia uusille investoinneille, hän toteaa.

1/2015 

|

43