25 / 56
1/2016
|
25
Metsäteollisuus ry:n energia- ja ilmastopäällikkö
Ahti Fagerblom
arvioi, että ilmastosopimus voi
olla ensimmäinen askel kilpailukyvyn tasoittami-
seksi EU:n ja muiden talousalueiden välillä.
”Kaikki teollistuneet maat eivät ole sitoutuneet
vähentämään päästöjä samalla vauhdilla kuin
Euroopan maat, joten selkeästi tasapuolista
sopimusta ei vieläkään saatu aikaiseksi. Tämä
on kuitenkin selkeä edistysaskel, sillä muut
talousalueet ovat aiempaa vahvemmin mukana
ilmastotalkoissa.”
Sopimuksen tavoitteena on pysäyttää ilmaston
lämpeneminen alle 2 asteeseen. Sopimus
velvoittaa maita läpinäkyviin toimiin, mutta pääs-
tövähennykset eivät ole laillisesti sitovia.
Fagerblom muistuttaa, että EU:n päästöleikka-
ustavoitteet ovat edelleen kovempia kilpaileviin
talousalueisiin Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja Japaniin
verrattuna. Myöskään globaalia päästökauppa ei
sopimuksessa ole mukana.
”Sopimuksen riskinä on, että EU:ssa kuvitellaan
pelikentän tasoittuneen ja lipsutaan toimissa hiili-
vuodon torjumiseksi.”
Metsityksen käyttö päästöjen vähennyskeinona
on aiempaa vahvemmin mukana sopimuksessa.
”Meille on tärkeää, että puuta pidetään uusiutu-
vana raaka-aineena, joka tukee ilmastotavoitteita.
Samalla on ymmärrettävä, että kun metsävarat
kasvavat nopeammin kuin niitä käytetään, metsät
pystyvät sitomaan yhä suuremman määrän hiili-
dioksidia."
Teollisuus on Suomessa suurin bioenergian tuot-
taja. Puusta tehdään sellua ja muita tuotteita,
ja vasta sivuvirrat muutetaan bioenergiaksi.
”Investoimalla metsiin voimme edistää niiden
tervettä kasvua. Voimme samanaikaisesti käyttää
metsiä ja säilyttää puuvarantomme taseen
hyvänä.”
KATTAVA ILMASTO
SOPIMUS ON
EUROOPPALAISEN
TEOLLISUUDEN ETU
koaan vasta sopimuksen solmimisen jälkeen. Myös päästö-
kauppajärjestelmän uudistaminen jää ilmastokokouksen
jälkeiseen aikaan.
”EU:n jäsenmaiden energiantuotanto sekä teollisuuden
rakenteet aina maankäyttöä, asumista ja ilmastoa myöten
vaihtelevat suuresti, joten päästöleikkauksista sopiminen ei
ole helppo tehtävä edes EU-maille. Sisäisiä erimielisyyksiä
viilataan varmasti useassa kokouksessa Pariisin jälkeen.”
Tiilikainen huomauttaa, että EU:n tavoitteena on leikata
päästöjä kustannuksiltaan tehokkaimmalla mahdollisella
tavalla.
”Leikkaukset on tehtävä alueilla, joissa tulokset saavute-
taan tehokkaasti mahdollisimman vähäisin kustannuksin.
Periaate on kirjattu EU:n ilmastopolitiikan linjauksiin, mutta
käytännön soveltaminen punnitaan vasta tulevaisuudessa.
Toivottavasti jäsenvaltiot eivät jää kiistelemään keskenään,
paljonko kunkinmaan on päästökaupan ulkopuolisista pääs-
töistä leikattava.”
Tiilikainen painottaa, että kattava ilmastosopimus
helpottaa EU:n oman ilmastopolitiikan toteuttamista ja
samalla auttaa eurooppalaista teollisuutta globaalissa kilpai-
lussa.
”EU etenee ilmastopolitiikkansa kanssa joka tapauk-
sessa. Mitä suuremman osuuden Pariisin sopimus päästöistä
kattaa, sitä parempi tämä onmyös eurooppalaisen teolli-
suuden kilpailukyvyn kannalta”, hän päättää.
KIINA
Hiilidioksidipäästöt
kääntyvät laskuun
viimeistään vuonna
2030
VENÄJÄ
25–30 %:n
vähennys
vuoden
1990 tasosta
vuoteen
2030
mennessä
JAPANI
26 %:n vähennys
vuoden 2013
tasosta vuoteen
2030 mennessä
Kasvihuonekaasu
päästöissä 30 %:n
vähennys vuoden
2005 tasosta
vuoteen 2030
mennessä
INTIA
33–35 %:n vähennys
hiili-intensiteetissä
(päästö/BKT) vuoden
2005 tasosta vuoteen
2030 mennessä,
40 % energiasta
uusiutuvista lähteistä
vuoteen 2030
mennessä