27 / 56
1/2016
|
27
2020 jälkeen. Tämä oli mielestäni jo
yksi ilmastokokouksen saavutuksista
sinänsä”, Vihma sanoo.
Pariisin kokouksen toisen pilarin
tavoitteena oli perinteisen valtio
sopimus kaltaisen sopimustekstin
solmiminen ja sitä täydentävät
päätökset, jotka sisälsivät myös oikeu-
dellisesti vaikuttavia elementtejä.
Vihma painottaa, että kokouksen
menestystä tai mahdollista epäonnis-
tumista ei voida arvioida yksittäisillä
päätöksillä, kuten esimerkiksi sitou-
duttiinko maapallon lämpötilan nousu
pysäyttämään kahteen asteeseen.
”Jo nyt on selvää, että maiden pääs-
töleikkaukset eivät riitä tavoitteen
saavuttamiseen. Tämä voi olla hyvä
yleistavoite, mutta ilmastokokouk-
sessa maita ei pystytä painostamaan
niin, että tavoitteesta voisi syntyä
sitova velvoite. ”
Supervallat edistyvät
Vihma muistuttaa, että Yhdysvallat ja
Kiina olivat jo aikaisemmin ilmoitta-
neet yhdessä päästövähennystavoit-
teistaan, jotenmaat olivat valmiimpia
sitoutumaan kansainväliseen ilmasto-
sopimukseen Pariisissa.
”Tämä oli selkeä muutos aikai-
sempaan verrattuna ja hyvä merkki
kokouksen onnistumisen kannalta”,
hän lisää.
”Kiinassa ilmanlaadun ongelmat
ovat vakavia ja aiheuttavat kansalaisten
liikehdintää, jotenmaa pyrkii paranta-
maan tilannetta esimerkiksi investoi-
malla uusiutuvaan energiantuotantoon.
Vaikka Kiina on perinteisesti suhtau-
tunut sitoviin kansainvälisiin sopimuk-
siin varovasti, se tekee kyllä töitä ilmas-
tokysymysten eteen sisäisesti.”
Yhdysvalloissa liuskekaasun ja
uusiutuvan energian kasvu on johtanut
merkittäviin päästövähennyksiin ja
leikannut hiilen käyttöä energiantuo-
tannossa.
”Yhdysvaltain nykyinen hallinto
presidentti Barak Obaman johdolla
on halukas toteuttamaan kunnianhi-
moisempaa ilmastopolitiikkaa, mutta
jakautuneen poliittisen tilanteen
vuoksi kansainvälisten ilmastosopi-
musten ratifioiminen on sille vaikeaa.”
Rahoitus kiperä kysymys
Kolmantena sopimuspilarina ovat
rahoitukseen liittyvät kysymykset.
Kehittyvät taloudet tarvitsevat rahoi-
tusta kattamaan kustannuksia, jotka
aiheutuvat ilmastonmuutoksen vaiku-
tuksista.
Vihma näkee, että kysymyksessä on
vaikea saada aikaan sitovaa sopimusta,
vaanmaat tekevät lupauksia lyhyen ja
pitkän aikavälin ilmastorahoituksesta.
”Ilmastopolitiikan aiheuttamien
kustannusten rahoittaminen jakaa
kehittyvät taloudet ja pohjoisen teol-
listuneet valtiot edelleen kahteen
leiriin. Teollistuneissa maissa ilmas-
topolitiikan kustannukset synnyttävät
sisäisiä ristiriitoja, ja myös maailmata-
louden heikko tilanne vaikuttaa rahoi-
tukseen ja kustannusten jakoon.”
Päästökauppa kasvussa
Kokouksen neljäntenä asiapilarina
olivat yritysten ja kaupunkien tekemät
lupaukset eli niin kutsuttu Lima Paris
Action Agenda.
”Teollisuuden kannat ilmasto-
kysymyksiin vaihtelevat aloittain ja
jopa sektoreiden sisällä on hajontaa.
Muutamat toimijat pyrkivät tarkoituk-
sella asettamaan liian suuria odotuksia
toivomalla esimerkiksi globaalia pääs-
tökauppaa tai yhtenäistä hiilipäästöjen
verotusta, jota kokous ei tietenkään
voinut saavuttaa”, Vihma huomauttaa.
”Päästökauppa etenee kuitenkin
hitaasti, sillä esimerkiksi Kiina ilmoitti
aiemmin tänä vuonna siirtyvänsä pilot-
tikokeiluista koko maan kattavaan
päästökauppajärjestelmään vuoden
2017 jälkeen. Yksittäisiä aloitteita
tulee ympäri maailmaa, mutta globaa-
liin päästökauppajärjestelmään siirty-
minen on edelleen vaikeaa.”
”Toivonkin, että
kokouksen avulla voidaan
luoda kansainvälinen
seurantajärjestelmä
ilmastopolitiikan
toimien läpinäkyvyyden
ja vertailtavuuden
lisäämiseksi"
– Antto Vihma