31 / 40
3/2014
|
31
PAPERI TUNTUU JA TUOKSUU, LEHDENSIVUT KAHAHTAVAT
KÄÄNTYESSÄÄN. AISTIHAVAINNOT AUTTAVAT MEITÄ
MUISTAMAAN. HUIPPUTEKNINEN MAAILMA JANOAA
KOSKETELTAVAA, PAPERIA.
M
uistatko, kun posti kantoi
postilaatikkoosi painavan-
karhean kirjekuoren, jonka
päälle oli kirjoitettu käsin
nimesi. Vedit kuoresta esiin korureuna-
paperille painetun uutisen parhaan ystä-
väsi esikoisen syntymästä. Pohdiskelit
nimeä, sormeilit paperia ja ihailit sen
hillittyä väriä, tyylikästä kirjasinta. Olit
tuntevasi painovärin tuoksahduksen.
Kiiruhdit näyttämään korttia perheel-
lesi. Hetken päästä veit kortin kunniapai-
kalle olohuoneeseesi. Tiesit, ettet unohda
korttia koskaan.
Kuinka hyvinmuistat
sitä vastoin tämänaa-
muisen sanomalehden
pääuutisen? Käsittelikö
se sotatilanteen kärjisty-
mistä idässä, vai kenties
keskuspankin korkopo-
litiikkaa? Oliko jossain
tapahtunut kaivosturma?
Mistä luit uutisen:
paperisesta sanomaleh-
destä vai lehden verkkosi-
vuilta tabletiltasi?
Lukuvälineellä on
väliä, usko pois, kuten
myös lukutavalla. Eri
lukuvälineet herättävät meissä erilaisia
aistimuksia, ja mitä useampi aisti on
aktiivinen, sitä paremmin ihmismuisti
toimii. Muistat ystäväsi kortin – tai jonkin
muun vastaavanlaisen asian tai esineen
– siksi niin hyvin, että käytit lukiessasi
tunto-, näkö- ja kenties hajuaistiasikin.
Kortin käsittelemiseen liittyvät käden-
liikkeet aktivoivat aivosi ja samalla myös
muistisi.
Sen sijaan aamuisesta uutisten luvusta
muistat vähemmän, etenkin, jos luit
uutiset ruudulta. Lukuhetkesi perustui
kenties vain yhteen aistihavaintoon,
>>