Table of Contents Table of Contents
Previous Page  23 / 52 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 23 / 52 Next Page
Page Background

1/2017 

|

23

Ravinteita, jotka muuten

päätyisivät saastuttamaan

Itämerta, voidaan

hyödyntää jätevesien

biologisessa käsittelyssä.

UPM on edelläkävijä

jätevesien puhdistamisessa

kierrätysravinteiden avulla.

Sonja Ahvenainen löysi ympäristö­

tekniikasta oman alansa. Vapaa-

ajallaan Sonja urheilee ja viettää aikaa

aktiivisessa opiskelijaporukassa. Hän

on myös hyödyntänyt opiskeluajan

vapauden ja matkustanut muun muassa

Chileen. Opiskelijavaihdossa Sonja

oli Bangkokissa, jonka lämmöstä hän

nautti koko vaihdon ajan.

Sonjan diplomityön ohjaajat UPM:llä ovat

liiketoimintojen ympäristötuesta vastaava

Corinne Le Ny-Heinonen ja vanhempi

tutkija Marjukka Joutsimo. Diplomityöhön

tehdään aluksi kirjallinen osio, varsinaiset

testijaksot Kaukaalla ovat kesällä yhden

tai kahden viikon mittaisia.

>>

Corinne Le Ny-Heinonen ja Sonja Ahvenainen

M

etsäteollisuus onmillä

tahansa mittapuulla

mitattuna suuri veden­

käyttäjä. Vedenkäytön

energia- ja resurssitehokkuuteen

sekä jätevesien puhdistamiseen

on panostettu alalla ja UPM:ssä jo

vuosikymmenten ajan. Nyt on aika

tarttua jäteveden puhdistuksessa

käytettäviin ravinteisiin: kierrätys­

ravinteet valjastetaan käyttöön ensin

Suomessa ja sitten globaalisti.

Suomessa on poikkeuksellisen

runsaat ja hyvälaatuiset makean veden

pohjavesivarat. Suomen etelä- ja länsi­

rannikkoa kiertävä Itämeri on kuitenkin

pahoin saastunut. Saastumiseen ovat

vaikuttaneet maataloudesta ja teollisuu­

desta niin Suomessa, muissa Pohjois­

maissa, Venäjällä kuin Baltianmaissakin

veteen viime vuosikymmenien aikana

valuneet ravinteet.

”Teollisesti tuotettuihin ravinteisiin

käytettävä typpi sidotaan ilmasta

prosessissa, joka vie paljon energiaa.

Fosfori taas louhitaan fosfaattikivestä,

joka on ehtyvä luonnonvara. Samaa

fosforia voitaisiin käyttää myös ruoan­

tuotannossa lannoitteena. Kun teolli­

suuden ja maatalouden ravinteet

otetaan prosesseista ja sivuvirroista

talteen, ne eivät myöskään päädy

vesistöihin. Kyse onmyös järkevästä

kierrättämisestä ja kiertotaloudesta,

toisen roskasta tulee toisen aarre”,

perustelee diplomityöntekijä

Sonja

Ahvenainen

, jonka tuleva kevät ja

kesä kuluvat kierrätysravinteiden

testauksessa UPMKaukaalla

Lappeenrannassa.

Töitä Itämeren tilan parantami­

seksi tehdäänmonella rintamalla.

Yksi toimijoista on Elävä Itämeri

-säätiö (Baltic Sea Action Group), joka

sitouttaa yrityksiä ja maanviljelijöitä

toimimaan Itämeren hyväksi tarjoa­

malla tukiverkoston hankkeille, joissa

Itämeren, yritysten sekä maanviljeli­

jöiden edut kohtaavat.

UPMon tehnyt säätiölle jo kolme

sitoumusta. Kaksi sitoumuksista on

jo viety päätökseen hankkeissa,

joissa tutkittiin tuhkapohjaisten bio­

suodattimien käyttöä maatalouden

ravinnevirtojen sitomisessa sekä

päivitettiin vesistölle haitalliseksi

luokiteltavien kemikaalien lista.

Kolmas sitoumus on työn alla ja