Table of Contents Table of Contents
Previous Page  19 / 52 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 19 / 52 Next Page
Page Background

1/2017 

|

19

Katja Viitikko

>>

astia- ja peltokokeet ja vastaa

viljelijäyhteistyöstä sekä

tuotteen asemoinnista

markkinoilla. Vuonna

2016 tutkimme raaka-

aineiden laatua sekä

etsimme parasta

reseptiä ja sopivaa

teknologiaa. Viljely­

koetulokset ovat olleet

positiivisia”, kertoo

UPM:llä hanketta vetävä

Katja Viitikko

, sivuvirtojen

hyötykäytön ohjelmapäällikkö

T&K-organisaatiosta.

Teollisuuden sivuvirtojen,

esimerkiksi vedenpuhdistamoiden

lietteiden tai elintarviketeollisuuden

jätteiden, hyödyntämistä lannoite­

käytössä on tutkittu jo muutamia

vuosikymmeniä. Nyt Suomesta ollaan

rakentamassa kierrätyksenmallimaata

ja ravinteiden kierrätys on yksi

hallituksen kärkihankkeista: maaperä

on otollinen lannoitetutkimukselle.

Hyvää ravinnesuhdetta ja

käytettävyyttä etsitään

Sivuvirtamassojen heterogeenisyys on

yksi kierrätyslannoitetutkimuksessa

vuosien varrella usein eteen tulleista

kompastuskivistä. Metsäteollisuuden

orgaaninen sivuvirta-aines, jota on

saatavilla suuria määriä, sopii hyvin

lannoitekehitykseen, vaikka silläkin

on omat haasteensa.

Lannoitetutkija

Raimo Kauppila

Yara Suomesta on työskennellyt

lannoitteiden parissa yli 25 vuotta ja

toimii asiantuntijana merkittävim­

missä strategisissa hankkeissa. ”UPM:n

vedenpuhdistamoiden bio- ja primääri­

liete ovat suhteellisen homogeenistä

orgaanista materiaalia. Ravinnekoostumus ei kuitenkaan ole ihanteellinen.

Ainekseen täytyy lisätä oikeassa

suhteessa tarpeellisia kasviravinteita.

Jos pellolla käytettäisiin suoraan

tätä materiaalia, sitä tulisi levittää

kymmeniä tonneja hehtaaria

kohden. Hankkeessa tarkastelemme,

muksensa ja resurssinsa

luodakseen kestävän,

maanviljelijöiden

tarpeisiin vastaavan

teollisenmitta­

kaavan kierrätys­

lannoiteratkaisun.

Kehitettävässä

lannoitteessa

voidaan hyödyntää

sellu- ja paperi­

tehtaiden jätevesien

puhdistamisessa syntyviä

lietteitä ja näiden sisältämää typpeä ja

fosforia, mahdollisesti myös biomassan

poltossa syntyvää tuhkaa.

”UPM:n rooli kehityshankkeessa

on tutkittavan sivuvirran tuottamisen

lisäksi valmistusteknologian

testaaminen ja laitossuunnittelu,

joka tarkoittaa ensisijassa lietteen

kuivausratkaisua. Tämä sisältää

lämmönlähteen, kuivurityypin,

integroinnin tehtaaseen ja

kustannukset. Yara taas toteuttaa

Lannoituskokeet suoritetaan kansainvälisen

tutkimusprotokollan mukaisissa koeruuduissa

Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusasemalla.

Koeruutuja lannoitetaan ja hoidetaan eri tavoin.

Erikoisvalmisteinen puimuri kerää kesän päätteeksi

viljan talteen kultakin koeruudulta yksitellen.

Näin eri lannoitteiden vaikutusta viljasatoon

pystytään tarkastelemaan kontrolloidusti.