21 / 52
Esa Laurinsilta
1/2017
|
21
Raimo Kauppila,
Katja Viitikko,
Markus
Schortemeyer,
Leena Kunnas
ja Mogens
Erlingson UPM:n
Lappeenrannan
tutkimus- ja
tuotekehitys-
keskuksessa.
kuvailee Pentinmäki.
Lannoiteteollisuus pyrkii vastaamaan
globaaleihin ruoantuotannon
haasteisiin kehittämällä täsmällisesti
kunkin kasvin ravinnevaatimuksiin
ja kasvuvaiheeseen kohdennettuja
lannoitteita. ”Teemme kovasti töitä
muunmuassa digitalisaation
kanssa parantaaksemme
viljelyalan ja ravin
teiden hyötykäyttö
suhteita ja pienen
tääksemme huuh
toumia ja päästöjä.
Esimerkiksi
kehittämämme
N-Sensor-tekno
logia osaa lukea
kasvuston biomassaa ja
lehtivihreää ja annostelee
kasvilajille kehitetyn algoritmin
pohjalta oikeanmäärän typpeä silloin,
kun viljelijä haluaa kasvukaudella
optimoida sadon ja valkuaisenmäärää”,
kertoo Pentinmäki.
Kierrätyslannoitteet eivät ratkaise
kaikkia ongelmia
Bio- sekä primäärilietettä ja tuhkaa
mineraaleihin yhdistävästä lannoite
ratkaisusta pyritään kehittämään yhtä
tehokas kuin saatavilla olevat muut
lannoitteet. Tutkittavan lannoite
ratkaisun eduksi voidaan laskea se, että
kierrätyslannoite palauttaa maaperään
siitä puunkorjuunmyötä irrotettuja
ravinteita. Se onmyös hyödyllinen ja
järkevä tapa käyttää olemassa oleva
tuotannon sivuvirta.
”Yhteinen tavoitteemme on kehittää
teollisenmittakaavan tehokas
ravinneratkaisu, jossa kierrätyslannoite
on osaltaan tuottamassa puhdasta
suomalaista ruokaa kannattavasti
ja mahdollisimman pienillä
ympäristöpäästöillä. Hanke
on erinomainen esimerkki
kiertotaloudesta,
resurssitehokkuudesta
ja teollisesta yhteis
työstä”, kuvailee UPM:n
strategisten kumppa
nuuksien johtaja
Esa
Laurinsilta
. Kierrätys
lannoitteet eivät kuitenkaan
ole taikapölyä, joiden avulla
ratkaistaisiin sekä teollisuuden sivu
virtojen tehokas kierto että kasvavan
väestön ravinto-ongelma.
”Kierrätyslannoitteisiin liittyy myös
aiheetonta innostusta. Esimerkiksi
Suomessa meillä on erinomaisen puhdas
ruokatuotanto, jota ei missään nimessä
saa vaarantaa lisäämällä ravinnekiertoon
sellaisia aineksia, jotka eivät sinne
kuulu. Yaralle yhteistyö UPM:n kanssa
onmielekästä, sillä kummallakin
osapuolella tavoitteena on kehittää
järkevä ja toimiva, vastuullinen ja
kestävä uusi lannoite, jolle on olemassa
todellinenmarkkina”, painottaa
Pentinmäki.
UPM:N
RAVINNEVIRRAT
HYÖTYKÄYTTÖÖN
UPM:n Suomen tuotantolaitokset
tuottavat orgaanisia lietteitä
noin 430 000 tonnia vuodessa
(n. 165 000 kuiva-ainetonnia).
Lietteiden mukana prosessista
poistuu kaikkiaan noin 2 200
tonnia typpeä, 320 tonnia fosforia
ja 370 tonnia kaliumia vuodessa.
UPM:n omat ja osaomisteiset bio
massavoimalaitokset tuottavat noin
70 000 tonnia lannoitetarkoituksiin
soveltuvaa tuhkaa vuodessa.
Jakeiden peltolannoitekelpoisuutta
arvioidaan ravinnepitoisuuden sekä
raskasmetallipitoisuuden perusteella.
Osa lietteistä ja tuhkista on suoraan
lannoitekelpoisia ja osa vaatii
prosessointia.