17 / 52
Riku Huttunen
1/2017
|
17
Useat laboratoriotestit ovat osoittaneet, että uusiutuva UPMBioVerno
-diesel voi ongelmitta korvata fossiiliset polttoaineet nykyistä teknologiaa
käyttävissä busseissa. Polttoaine vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 80
prosenttia, ja samalla se vähentää myös terveydelle haitallisia lähipäästöjä.
Vuoden 2016 aikana UPM testasi puupohjaista uusiutuvaa dieseliä
pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä yhdessä Helsingin seudun liikenteen
(HSL) ja VTT:n kanssa.
Testit osoittivat, että UPMBioVerno toimi parhaiden diesellaatujen
tavoinmyös raskaassa kaupunkiliikenteessä. Korkealaatuisten poltto
aineiden, kuten UPMBioVernon, ansiosta bussien pakokaasupuhdistus
järjestelmät toimivat moitteettomasti myös ajokilometrien karttuessa.
Uudenaikaisissa Euro VI -luokan busseissa käytettävä tehokas
hiukkassuodatin ja SCR-katalysaattori alentavat päästöt jo lähelle
nollatasoa. ”Bussit ovat erittäin puhtaita, kunmoottoreissa käytetään
korkealuokkaisia polttoaineita”, vahvistaa Nylund.
Useat kaupunkibussit käyttävät edelleen vanhempaa teknologiaa, joten
uusiutuvien polttoaineiden avulla pystytään leikkaamaan tehokkaasti
lähipäästöjä.
HSL:n strategianmukaan Helsingin seudulla liikennöivät bussit
käyttävät pelkästään biopolttoaineita vuoteen 2020mennessä. HSL:n
mukaan Euro VI -luokan bussit yhdessä uusiutuvien polttoaineiden kanssa
ovat erinomainen ratkaisu niin ilmaston kuin paikallisen ilmanlaadun
kannalta.
Oikotie
päästöttömään
liikenteeseen
Tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund Teknologian tutkimus-
keskus VTT:ltä vahvistaa, että drop-in-tyyppiset biopoltto
aineet ovat oikotie päästöttömään bussiliikenteeseen.
miljoonaan euroon vuodesta 2019 lähtien.
”Komission ehdotus osoittaa, että EU:n
biopolttoainepolitiikka kuljetussektorilla
jatkuumyös vuoden 2020 jälkeen.
Uskomme, että EU:n uusi lainsäädäntö ja
kansallinen strategiamme luovat yhdessä
yrityksille vahvan pohjan ja erinomaiset
mahdollisuudet investointeihin tällä
alueella”, Huttunen vahvistaa.
Jätteistä polttoaineiksi
Komission uusi lainsäädäntöehdotus
osuu tarkasti kiertotalouden ytimeen.
Pyrkimyksenä on lisätä sivuvirtojen,
biomassan ja jätteiden käyttöä biopoltto
aineiden ja energian tuotannossa.
Huttunen arvioi, että Suomi voi
kasvattaa puuraaka-aineen käyttöä
biopolttoaineiden tuotantoon hyödyntä
mällä metsäteollisuuden sivuvirtoja yhä
tehokkaammin. ”Teollisuuden näkö
kulmasta katsottuna on tärkeintä, että
luomme puuraaka-aineelle mahdollisimman paljon lisäarvoa.”
Suomessa metsät kasvavat nopeammin
kuin niitä korjataan. ”Puuta voidaan
korjata metsistä kestävällä tavalla noin
80miljoonaa kuutiota vuosittain. Kymmenen viime vuoden aikana hakkuut ovat
olleet noin 60miljoonaa kuutiota vuodessa,
joten korjuuta voidaan lisätä nykyisestään”,
hän arvioi.
Suomessa uusiutuvien energialähteiden
osuus energian kokonaiskulutuksesta on
tällä hetkellä noin 42 prosenttia, mikä on
kolmanneksi korkein luku Euroopassa.
Hallituksen tavoitteena on nostaa tuotanto
50 prosenttiin vuoteen 2030mennessä.
”Suunta on oikea. Ajatuksena on leikata
hiilidioksidipäästöjä ja lisätä bioenergian
tuotantoa mahdollisimman kustannus
tehokkaasti. Suomen tapauksessa tämä
tarkoittaa biopolttoaineiden käytön lisää
mistä liikennesektorilla”, Huttunen toteaa.