20 / 52
Jari Pentinmäki
20
|
BIOFORE
Myös UPM:n ja
Yaran kehittämässä
lannoiteratkaisussa
tavoitellaan helppoa
kuljetusta ja levitystä
sekä oikea-aikaista
ravinteiden luovutusta.
Lannoiteteollisuus innovoi
vastatakseen tulevaisuuden
haasteisiin
Kiihtyvä väestönkasvu yhdistettynä
elintason nousuun asettaa yhä suurempia vaatimuksia maapallolla käytössä
olevalle viljelyalalle. Samaan aikaan
ilmastonmuutos muuttaa suuria maa-
aloja viljelykelvottomiksi. Elintason
nousu kehittyvissä maissa merkitsee
lisääntyvää lihankulutusta: tonniin
broilerinlihaa tarvitaan kaksi tonnia
viljaa, porsaanliha vaatii neljä tonnia ja
naudanliha kahdeksan tonnia. Viiden
viime vuosikymmenen aikana viljan
kulutus onkin kasvanut vuosittain
2,1 prosenttia, kunmaapallon väestö
on kasvanut 1,6 prosentin vuosivauhtia.
”Resurssitehokkuutta haetaan
maataloudessa samalla tavalla kuin
kaikkialla muuallakin. Vuoteen 2050
mennessä meidän pitäisi pystyä
tuottamaan 60 prosenttia nykyistä
enemmän ravintoa. Tällä hetkellä
esimerkiksi eurooppalaisten kuluttamaa
ruokaa viljellään 34miljoonan hehtaarin
alueella Euroopan ulkopuolella. Meidän
pitäisi ottaa enemmän vastuuta omasta
ruoantuotannostamme. Satotasoja täytyy
pystyä parantamaan, mutta kestävällä
tavalla päästöt ja ilmastovaikutukset
huomioiden”, sanoo
Jari Pentinmäki
,
Yaran Pohjoismaidenmarkkinoinnin
johtaja.
Yara on globaali yritys, jonka tekemä
tutkimustyö vaikuttaa laajasti siihen,
kuinka erilaisia satoja lannoitetaan
ympäri maailmaa ja kuinka tehokkaasti
viljelyyn käytettävissä oleva maa-ala
saadaan hyödynnettyä. ”Lannoite
markkinat ovat aidosti globaalit. Yaran
asiakkaina onmaailmanlaajuisesti 20
miljoonaa maanviljelijää. Tutkimus ja
koetoiminta sekä tiedon levittäminen
ovat alati kasvava osa toimintaamme”,
mitä ravinteita
sivuvirroista
löytyy ja miten niitä
tulee täydentää, jotta
pääsemme kasvin kannalta
järkevään lannoitusohjelmaan ja
saamme koostumuksen toimimaan
mineraalilannoiteratkaisuilla siten, että
lannoite onmaanviljelijän näkökulmasta
mahdollisimman käytettävä”, hän kertoo.
Suomessa kasvit pystyvät hyödyntä
mään lannoituksessa niille annettavat
ravinteet parhaiten kesän alussa
voimakkaan ja lyhyen kasvukauden
aikana. Lannoitus tehdään siis pääasiassa
kylvön yhteydessä keväällä ja sitä
täydennetään kasvin tarpeidenmukaan.
Jos kasvi pystyy hyödyntämään kaikki
sille annetut ravinteet, ylimääräisiä
ravinteita ei jää peltoon, jolloin niitä
ei myöskään huuhtoudu sateiden
mukana vesistöihin. Kasvin täytyy saada
ravinteet oikeaan aikaan, jotta kasvu
käynnistyy tehokkaasti ja kasvi pystyy
hyödyntämään loputkin sille annetut
ravinteet kasvukauden aikana.
”Mineraalilannoitteidenmerkittäviin
etuihin orgaanisiin lannoitteisiin
verrattuna kuuluu niiden korkea,
tasapainoinen ravinnepitoisuus ja
hyvä logistiikka. Mineraalilannoitteita
on helppo pakata, kuljettaa ja levittää.
Myös UPM:n ja Yaran kehittämässä
lannoiteratkaisussa tavoitellaan helppoa
kuljetusta ja levitystä sekä oikea-aikaista
ravinteiden luovutusta”, kertoo Kauppila.
Kehitettävää lannoitevalmistetta testa
taan kesällä 2017 Yaran Kotkaniemen
koetilalla. Kehitystyö ja tutkimukset
jatkuvat vuonna 2018.
Yara Suomi valmistaa tällä hetkellä
Suomessa Uudenkaupungin ja Siilijärven
tehtailla 1,5 miljoonaa tonnia lannoitteita
vuodessa. Tästä noin 80 prosenttia menee
vientiin.