24 / 52
24
|
BIOFORE
etsii ratkaisuja, joilla yhtiö pääsee
globaalisti 2030-vastuullisuus
tavoitteeseensa käyttää ainoastaan
kierrätysravinteita jätevedenpuhdis
tuksessaan.
Miten tavoitteeseen päästään?
Kierrätysravinteidenmarkkinat
kehittyvät, mutta ovat edelleen hyvin
hajanaiset. Mistä tarvittava määrä
ravinteita saadaan? Kuinka tehtaiden
infrastruktuuri ja logistiikka
sopeutuvat muutokseen? Vastauksia
näihin kysymyksiin Sonja on hakenut
jo aiempina työjaksoinaan UPM:llä,
ja tänä kesänä taustatyö huipentuu
valittujen kierrätysravinteiden
käytön konkreettiseen testaukseen
jätevedenpuhdistuksessa. Testit
tehdään UPMKaukaalla, mutta
testauksen ohella tarkastellaan
mahdollisuuksia käyttää valittuja
kierrätysravinteita laajemminkin
UPM:n Suomen yksiköissä ja myö
hemminmyös kaikkialla UPM:ssä.
Tutkimus on samalla Sonjan
diplomityö.
”Selvitin viime kesänä, mistä
kierrätysravinteita voi saada, miten
paljon niitä tarvitaan ja onko niiden
käyttöönotto ylipäänsä mahdollista.
Olin suoraan yhteydessä mahdollisiin
ravinnelähteisiin, joihin kuuluvat
biokaasulaitosten teollisuus- ja maa
taloustoimijat ja yhdyskuntavesien
puhdistamot. Selvityksen päätteeksi
voitiin todeta, että kierrätysravinteiden
globaali käyttöönotto onmahdollista
vuoteen 2030mennessä”, Ahvenainen
kertoo. Jäljellä on siis enää toteutus!
UPM Rauma jo malliesimerkki
Kierrätysravinteet ovat käytössä jo
esimerkiksi UPMRauman paperi
tehtaalla, missä hyödynnetäänmuun
muassa biokaasulaitoksen rejektivettä.
Raumanmetsäteollisuuden kaikki
jätevedet on käsitelty biologisesti
vuodesta 1991 lähtien, ja vuonna 2002
UPM ja Rauman kaupunki aloittivat
jätevesiensä yhteispuhdistuksen.
”UPMRaumalla säiliöauto käy
tuomassa kierrätysravinneliuosta
kahdesti viikossa. Tämä kertoo jotakin
siitä, kuinka suuria määriä ravinteita
tarvitaan. Käytettävä kierrätysravinne,
kiinteä tai liuos, on syytä hankkia läheltä
käyttöpaikkaa, sillä sen kuljetus ei ole
järkevää taloudellisesti eikä kuljetusten
hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta”,
kuvailee Ahvenainen.
Osa kierrätysravinteista voidaan
mahdollisesti tulevaisuudessa saada
UPM:n omista sivuvirroista, mutta
täysi omavaraisuus ei ole mahdollista.
”Itse tuotannossakin kiertää ravinteita,
mutta jätevedenpuhdistamon ravinteiden parempi talteenotto on suurempi
mahdollisuus. Tämä on kuitenkin tois
taiseksi kaukainen ajatus”, Ahvenainen
kertoo.
Teoria, käytäntö ja konkreettinen
tarve kohtaavat
Lääketieteen opinnoista lukioaikana
haaveillut Sonja Ahvenainen huomasi
olevansa oikealla alalla heti aloitettuaan ympäristötekniikan opinnot
Lappeenrannan teknillisessä yliopis
tossa vuonna 2013. Vuoden opintojen
jälkeen Sonja pääsi kesätöihin UPM
Kaukaan paperitehtaan laboratorioon
Lappeenrannassa ja jo seuraavana
kesänä hän toimi ympäristöpäällikön
UPM Kaukaan
tehdasintegraatissa
valmistetaan sellua,
aikakauslehtipaperia,
sahatavaraa sekä
biopolttoaineita.
Kaukaalla sijaitsee myös
UPM:n suurin tutkimus-
ja tuotekehityskeskus.
Kierrätysravinteiden
markkinat kehittyvät,
mutta ovat edelleen
hyvin hajanaiset.