UPM vuosikertomus 2016

SISÄLTÖ

TILINPÄÄTÖS

UPM Vuosikertomus 2016

146

147

Lyhyesti

Strategia

Liiketoiminnot

Sidosryhmät

Hallinnointi

Tilinpäätös

Taseen ulkopuoliset erät

9.1 Vastuusitoumukset

UPM tekee tavanomaiseen liiketoimintaansa liittyen erilaisia sopimuk-

sia, joiden perusteella tarjotaan taloudellisia tai suoritustakeita kol-

mansille osapuolille. Niiden maksujen enimmäismäärät, joista UPM

on vastuussa, on sisällytetty alla olevaan taulukkoon kohtaan ”Muut

vastuusitoumukset”. Omien sitoumusten vakuudeksi annettuun kiinnitet-

tyyn omaisuuteen kuuluu aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä,

teollisuuskiinteistöjä ja metsämaata.

MILJ. EUROA

2016

2015

Omien velkojen vakuudeksi

Kiinnitykset

151

220

Muiden puolesta

Takaukset

Muut vastuusitoumukset

Leasingvastuut, erääntyminen seuraavien 12

kuukauden aikana

Leasingvastuut, erääntyminen yli 12

kuukauden kuluttua

374

355

Muut vastuusitoumukset

154

180

Yhteensä

755

824

UPM ilmoitti kesäkuussa 2013 osallistuvansa Pohjolan Voima Oy:n

osakeantiin Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön rahoittamiseksi.

UPM:n osuus osakeannista on 119 miljoonaa euroa, josta 93 miljoo-

naa euroa on maksettu viime vuosina. Osakeannin jäljelle jäävä osa

toteutetaan tulevien vuosien aikana hankkeen rahoitustarpeen

mukaan.

9.2 Riita-asiat

Konserniyhtiöt

Metsähallitus (Suomen valtion liikelaitos, joka hallinnoi valtion omista-

mia maa-alueita) jätti vuonna 2011 vahingonkorvauskanteen UPM:ää

ja kahta muuta suomalaista metsäyhtiötä vastaan. Kanne liittyy

Suomen markkinaoikeuden 3.12.2009 antamaan päätökseen, jossa

vastaajien todetaan syyllistyneen kilpailusääntöjen rikkomiseen suo-

malaisilla raakapuumarkkinoilla. Metsähallituksen lisäksi markkina

oikeuden päätöstä koskevia kanteita ovat jättäneet yksityishenkilöt

ja yhtiöt sekä kunnat ja seurakunnat. Tietyt kantajat ovat luopuneet

kanteistaan ja käräjäoikeus on hylännyt joitakin kanteita, minkä joh-

dosta UPM:ltä ja kahdelta muulta metsäyhtiöltä yhteisvastuullisesti

vaadittu vahingonkorvaus on nyt pääomaltaan yhteensä 185 miljoo-

naa euroa tai vaihtoehtoisesti UPM:ltä erikseen yhteensä 32 miljoo-

naa euroa. Pääomaan liittyvien vaatimusten lisäksi kantajat esittävät

myös arvonlisäveroon ja korkoihin liittyviä vaatimuksia. UPM pitää

vaatimuksia täysin perusteettomina. UPM ei ole kirjannut varauksia

näihin kanteisiin liittyen. Helsingin käräjäoikeus antoi 22.6.2016

tuomion, jossa se hylkäsi Metsähallituksen UPM:ää ja kahta muuta

suomalaista metsäyhtiötä vastaan nostaman vahingonkorvauskanteen.

Käräjäoikeus määräsi Metsähallituksen maksamaan UPM:lle korvauk-

sen oikeudenkäyntikuluista. Metsähallituksen kanteen pääomamäärä

oli yhteensä 159 miljoonaa euroa, josta 23 miljoonaa euroa perustui

Metsähallituksen ja UPM:n välisiin sopimuksiin. Metsähallitus on valit-

tanut käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen.

Vuonna 2012 UPM käynnisti välimiesmenettelyn Metsäliitto-osuus-

kuntaa ja Metsä Board Oyj:tä vastaan. UPM:n mukaan Metsäliitto ja

Metsä Board olivat rikkoneet Metsä Fibre Oy:tä koskevassa osakasso-

pimuksessa määrättyä myötämyyntilauseketta myydessään Metsä

Fibre Oy:n osakkeita Itochu Corporationille. UPM vaati Metsäliitolta

ja Metsä Boardilta pääomaltaan 58,5 miljoonan euron suoritusta.

Metsäliitto ja Metsä Board olivat myyneet 24,9 %:n omistuksen Metsä

Fibrestä Itochu Corporationillle 472 miljoonan euron hintaan. Itochun

kanssa tehdyn kaupan yhteydessä Metsäliitto käytti osto-oikeuden ja

osti UPM:n 11 %:n omistusoikeuden Metsä Fibrestä 150 miljoonan

euron hintaan. Välimiesoikeus antoi lopullisen päätöksensä (välitystuo-

mio) helmikuussa 2014 ja velvoitti Metsäliiton ja Metsä Boardin maksa-

maan UPM:lle 58,5 miljoonaa euroa viivästyskorkoineen ja oikeuden-

käyntikuluineen. UPM kirjasi 67 miljoonaa euroa vertailukelpoisuuteen

vaikuttavana tuottona vuoden 2014 ensimmäisen vuosineljänneksen

tulokseen. Metsäliitto ja Metsä Board ovat nostaneet välitystuomion

moitekanteet Helsingin käräjäoikeudessa toukokuussa 2014 vaatien,

että välitystuomio kumottaisiin tai julistettaisiin mitättömäksi. Helsingin

käräjäoikeus antoi kesäkuussa 2015 päätöksen, jossa se hylkäsi Metsä-

liiton ja Metsä Boardin moitekanteet. Metsäliitto ja Metsä Board valitti-

vat päätöksestä Helsingin hovioikeuteen. Hovioikeus hylkäsi Metsäliiton

ja Metsä Boardin valitukset lokakuussa 2016. Metsäliitto ja Metsä

Board ovat hakeneet valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

Muut osakeomistukset

UPM on osakkaana rakenteilla olevassa ydinvoimalaitosyksikössä,

Olkiluoto 3 EPR:ssä (OL3 EPR), Pohjolan Voima Oy:n osakeomistuksen-

sa kautta. Pohjolan Voima Oy on Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO)

enemmistöosakas 58,5 %:n omistusosuudella. UPM:n epäsuora osuus

OL3 EPR:stä on noin 31 %. OL3-laitosyksikön kaupallisen sähköntuotan-

non piti alkuperäisen suunnitelman mukaan alkaa huhtikuussa 2009.

Hanke on kuitenkin viivästynyt. TVO ilmoitti syyskuussa 2014 saaneen-

sa ydinvoimalaitosyksikköä kiinteähintaisella avaimet käteen -sopimuk-

sella rakentavalta AREVA-Siemens-konsortiolta (laitostoimittaja) lisätieto-

ja OL3 EPR -projektin aikataulusta. Tietojen mukaan laitosyksikön

säännöllinen sähköntuotanto alkaisi vuoden 2018 lopussa.

Laitostoimittaja aloitti joulukuussa 2008 OL3 EPR -laitosyksikön

viivästymistä ja siihen liittyviä kustannuksia koskevan välimiesmenettelyn

kansainvälisen kauppakamarin (ICC) välimiesoikeudessa. TVO:n

mukaan, laitostoimittajan helmikuussa 2016 päivittämä rahamääräinen

vaatimus on kokonaisuudessaan noin 3,52 miljardia euroa. Summa

perustuu laitostoimittajan päivittämään analyysiin tapahtumista syyskuu-

hun 2014, ja joidenkin vaateiden osalta joulukuun 2014 loppuun asti.

Summa sisältää viivästyskorkoja (laskettu kesäkuun 2016 loppuun asti)

ja TVO:n laitostoimitussopimuksen mukaisesti viivästämiä maksueriä

yhteensä noin 1,45 miljardia euroa sekä laitostoimittajan väittämää

saamatta jäänyttä voittoa noin 135 miljoonaa euroa.

Välimiesmenettelyssä olevaan TVO:n kanteeseen liittyvä rahamääräi-

nen arvio viiveen aiheuttamista kustannuksista ja menetyksistä on TVO:n

mukaan noin 2,6 miljardia euroa vuoden 2018 joulukuuhun asti, joka on

laitostoimittajan toimittaman aikataulun mukaan OL3 EPR:n säännöllisen

sähköntuotannon aloittamisen ajankohta. TVO toimitti nykyisen arvionsa

sille aiheutuneista kustannuksista välimiesmenettelyyn heinäkuussa 2015.

TVO mukaan, TVO on saanut lopullisen ja sitovan osapäätöksen

Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) sääntöjen mukaisessa meneillään

olevassa välimiesmenettelyssä, joka koskee Olkiluoto 3 EPR -ydinvoi-

maprojektin viivästymistä ja siitä aiheutuneita kustannuksia. Välimiesoi-

keus käsittelee osapäätöksessään riidan alkuvaiheiden asioita, kuten

aikataulua, lisensiointia ja lisensioitavuutta sekä järjestelmäsuunnittelua.

Tämä käsittää monia niistä tosiasioista, joihin TVO perustaa päävaa-

teensa laitostoimittajaa vastaan, kuten myös tiettyjä keskeisiä asioita,

joihin laitostoimittajan vaateet TVO:ta vastaan perustuvat. Osapäätök-

sessä on lopullisesti ratkaistu suurin osa käsitellyistä asioista TVO:n

eduksi ja toisaalta hylätty suurin osa laitostoimittajan väitteistä näiltä

osin. Osapäätös ei ota kantaa osapuolten esittämiin rahamääräisiin

vaatimuksiin. Välimiesmenettely on edelleen kesken ja lisää osapäätök-

siä on tulossa ennen lopullista päätöstä, jolla välimiesoikeus määrittää

osapuolten korvausvelvollisuudet.

TVO:n mukaan, TVO pitää vaatimuksiaan hyvin perusteltuina ja

on todennut laitostoimittajan vaateet perusteettomiksi. Osapäätöksen

sisältö vahvistaa tätä näkemystä.

Laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt (AREVA GmbH, AREVA

NP SAS ja Siemens AG) ovat laitostoimittajasopimuksen mukaisesti

yhteisvastuussa sopimusvelvoitteista. TVO ei ole kirjannut saamisia eikä

varauksia välimiesmenettelyssä esitettyjen vaatimusten perusteella.

STANDARDI

MUUTOKSEN LUONNE JA VAIKUTUS

KÄYTTÖÖNOTTO

IFRS 15 Myyntituotot

asiakassopimuksista

IFRS 15 käsittelee tulouttamista, ja siinä määritellään periaatteet, joiden mukaan

tilinpäätöksessä esitetään käyttäjien kannalta hyödyllistä tietoa yrityksen asiakassopimuksiin

perustuvien myyntituottojen luonteesta, määrästä, ajoittumisesta ja epävarmuudesta sekä

myyntituottoihin liittyvistä rahavirroista. Myyntituotto kirjataan, kun asiakas saa

määräysvallan tavaraan tai palveluun ja näin pystyy ohjaamaan sen käyttöä ja saamaan

siitä koituvan hyödyn. Uusi standardi korvaa standardit IAS 18 Tuotot ja IAS 11

Pitkäaikaishankkeet sekä niihin liittyvät tulkinnat.

Konsernissa tehtyjen arvioiden perusteella standardin ei odoteta vaikuttavaan olennaisesti

myyntituottojen määrään eikä tulouttamisen ajankohtaan. IFRS 15 lisää kuitenkin

merkittävästi liikevaihtoon liittyvien liitetietojen määrää erityisesti vuositilinpäätöksessä.

Konserni suunnittelee ottavansa IFRS 15:n käyttöön takautuvasti siten, että soveltamisen

aloittamisesta syntyvä kertynyt vaikutus kirjataan 1.1.2018. Käyttöönottovaihe alkaa vuonna

2017.

1.1.2018

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit

IFRS 9 sisältää rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen luokittelua, arvostamista ja kirjaamista

koskevat vaatimukset. Standardissa määrätään rahoitusvaroille kolme pääasiallista

arvostusryhmää: jaksotettu hankintameno, käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta

ja käypä arvo tulosvaikutteisesti. Luokittelu perustuu yrityksen liiketoimintamalliin ja

rahoitusvarojen sopimusperusteisiin rahavirtaominaisuuksiin. Uusien luokittelu- ja

arvostussääntöjen ei odoteta vaikuttavan olennaisesti konsernin tilinpäätökseen. Nykyisin

myytävissä oleviksi luokiteltujen osakesijoitusten osalta on uuden standardin mukaan

mahdollista tehdä alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä peruuttamaton valinta siitä, että

käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin eikä niitä myöhemmin siirretä

tulosvaikutteisiksi.

Uuden arvonalentumismallin mukaan arvonalentumiset on kirjattava odotettavissa olevien

luottotappioiden perusteella. IFRS 9:n mukainen malli ei mitä todennäköisimmin kasvata

luottotappioita koskevaa vähennyserää merkittävästi, sillä se vastaa konsernin nykyisiä

periaatteita.

Suojauksen tehokkuuteen liittyviä vaatimuksia on IFRS 9:ssä helpotettu poistamalla

selkeisiin 80–125% tehokkuusrajoihin perustuva testaus. Uudessa standardissa edellytetään

taloudellista suhdetta suojauskohteen ja suojausinstrumentin välille ja samaa suojausastetta

kuin mitä yrityksen johto tosiasiallisesti käyttää riskienhallinnassa. Konsernissa arvioidaan

parhaillaan, olisiko suojauslaskentaa mahdollista soveltaa aiempaa useampaan

suojaussuhteeseen.

IFRS 9 -standardia ei ole tarkoitus ottaa käyttöön konsernissa ennen sen pakollista

soveltamisajankohtaa.

1.1.2018

IFRS 16 Vuokrasopimukset

IFRS 16:ssä määrätään periaatteet, joiden mukaan vuokrasopimukset kirjataan ja

arvostetaan, miten ne esitetään tilinpäätöksessä ja mitä tietoja niistä annetaan. Sen

seurauksena lähes kaikki vuokrasopimukset merkitään taseeseen, sillä operatiivisten

vuokrasopimusten ja rahoitusleasingsopimusten välinen erottelu poistuu. Uuden standardin

mukaisesti kirjataan omaisuuserä (vuokralle otetun omaisuuserän käyttöoikeus) ja vuokrien

maksua koskeva rahoitusvelka. Ainoita poikkeuksia ovat lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäisiä

kohteita koskevat vuokrasopimukset.

Vuonna 2016 on aloitettu arviointivaihe sen määrittämiseksi, missä määrin nykyisistä

muista vuokrasopimuksista kirjataan omaisuuserä ja vuokrien maksua koskeva velka ja kuinka

tämä vaikuttaa konsernin tuloslaskelmaan. Tässä vaiheessa konsernilla ei ole aikomusta ottaa

standardia käyttöön ennen sen voimaantulopäivää, joka on 1.1.2019.

1.1.2019

Muutos IFRS 2:een

Osakeperusteiset maksut

IFRS 2:een tehdyillä muutoksilla selvennetään osakeperusteisesti maksettavien liiketoimien

luokittelua ja arvostusta. Arvio mahdollisista vaikutuksista tehdään vuoden 2017 aikana.

Muutoksia sovelletaan ei-takautuvasti.

1.1.2018

Seuraavat standardit ja tulkinnat, jotka ovat merkityksellisiä UPM:lle, on julkaistu 31.12.2016 mennessä, mutta ne eivät olleet sitovina voimassa

31.12.2016 päättyneellä tilikaudella.

TVO:n mukaan Areva julkaisi vuonna 2016 suunnitelman liiketoi-

mintansa uudelleenjärjestelystä. Suunnitelma sisältää Areva NP:n

liiketoiminnan siirtämisen, OL3 EPR -projektia lukuun ottamatta, uuteen

yhtiöön, joka on tarkoitus myydä EDF:n johtamalle konsortiolle.

Arevan ilmoituksen mukaan järjestelyn odotetaan tulevan valmiiksi

vuoden 2017 jälkipuoliskolla. Uudelleenjärjestelyjä koskevan suunni-

telman toimeenpano edellyttää päätöksiä ja hyväksyntöjä. TVO

edellyttää, että järjestelyssä varmistetaan OL3 EPR -projektin loppuun-

saattaminen laitostoimittajan ilmoittaman aikataulun mukaisesti ja että

kaikki laitostoimitussopimuksen mukaiset velvoitteet täytetään. TVO on

pyrkinyt saamaan yksityiskohtaista tietoa Arevalta yhtiön julkaisemas-

ta liiketoimintansa uudelleenjärjestelystä ja sen vaikutuksista OL3 EPR

-projektiin. Tavoitteena on saada varmistus siitä, että kaikki tarvittavat

taloudelliset ja muut resurssit, erityisesti EPR -teknologiaosaamiseen

liittyen, on suunnattu OL3 EPR -projektin loppuunsaattamiseen ja

pitkäaikaiseen käyttöön ja että laitostoimittaja Areva-Siemens täyttää

kaikki laitostoimitussopimuksen mukaiset velvoitteensa.

9.3 Tilinpäätöspäivän jälkeiset

tapahtumat

Yhtiön johdolla ei ole tiedossa olennaisia tilikauden päättymisen jälkei-

siä tapahtumia.

10. Muut liitetiedot

10.1 Uudet tai muuttuneet tilinpäätösstandardit, joita ryhdytään soveltamaan

vuoden 2016 jälkeen