UPM vuosikertomus 2016

SISÄLTÖ

TILINPÄÄTÖS

UPM Vuosikertomus 2016

138

139

Lyhyesti

Strategia

Liiketoiminnot

Sidosryhmät

Hallinnointi

Tilinpäätös

Translaatioriski

Konsernin taseeseen sisältyy useita valuuttamääräisiä varoja ja velko-

ja kuten joukkovelkakirjalainoja, pankkilainoja ja talletuksia, konser-

nin sisäisiä lainoja ja rahavaroja, jotka ovat muun valuutan kun yhtiöi-

den toimintavaluuttojen määräisiä. Tavoitteena on taseeseen liittyvän

riskin suojaaminen kokonaisuudessaan. Konsernilla voi kuitenkin olla

suojaamattomia taseriskejä konsernin rahoituspolitiikan määräämissä

rajoissa. Korollisiin varoihin ja velkoihin liittyvälle taseriskille alttiina

oleva suojaamaton määrä 31.12.2016 oli 15 (11) miljoonaa euroa.

Suojauslaskentaa ei sovelleta, ja kaikki suojausinstrumenttien käyvän

arvon muutokset kirjataan heti tulosvaikutteisesti.

Lisäksi konsernilla on valuuttamääräisiä myyntisaamisia ja ostovel-

koja. Tavoitteena on suojautua tärkeimpiin valuuttoihin liittyvältä

riskiltä. Ostovelkojen ja myyntisaamisten suojaamiseen käytettyjen

suojausinstrumenttien nimellisarvo oli 555 (770) miljoonaa euroa.

Suojauslaskentaa ei sovelleta, ja kaikki suojausinstrumenttien käyvän

arvon muutokset kirjataan heti tulosvaikutteisesti.

Konsernilla on ulkomaisiin yksikköihin tehtyjä nettosijoituksia, jotka

ovat alttiina valuuttamuutoksista syntyvälle muuntoerolle. Kurssierot,

jotka johtuvat ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten muunta-

misesta ja jotka kirjataan muihin laajan tuloksen muuntoerorahastoon

liittyvät pääasiallisesti USD-, CNY- ja GBP-määräisiin sijoituksiin.

Näitä nettosijoituksia ei pääsääntöisesti suojata. Tilinpäätöshetkellä

konserni on osittain suojautunut Uruguayn nettosijoitukseen liittyvältä

valuuttariskiltä suojauslaskentaa soveltaen.

Herkkyys valuuttariskille

Alla oleva taulukko kuvaa vieraan valuuttaisten tase-erien vaikutuksia

tulokseen ennen veroja, sekä vaikutusta omaan pääomaan, joka

muodostuu pääosin valuuttavirtaa suojaavista valuuttatermiineistä.

Tulos ennen veroja Oma pääoma

MILJ. EUROA

2016 2015 2016 2015

Euro vahvistuu 10 %

USD

GBP

–1

–

JPY

–2

Euro heikkenee 10 %

USD

–6

–10

–52

–41

GBP

–

–19

–28

JPY

–10

–19

MRD. EUROA

2016

2015

EUR

0,9

1,9

USD

0,4

0,5

GBP

–0,1

–0,2

Muut

–0,1

Yhteensä

1,1

2,1

Herkkyys valuuttariskille laskettiin seuraavien oletusten perusteella:

• Suurin osa niistä rahoitusinstrumenteista, jotka eivät ole johdannaisia,

kuten rahavarat, myyntisaamiset, korolliset velat ja ostovelat ovat joko

suoraan toimintavaluutassa tai ovat käännetty siihen johdannaissopi-

muksilla. Avoin tasepositio on hyvin pieni ja sen vuoksi kurssimuutoksilla

on hyvin pieni vaikutus tai ei lainkaan vaikutusta tuloslaskelmaan.

• Omaan pääomaan vaikuttavat ne rahavirran suojaamiseksi solmitut

johdannaiset, joiden suojaussuhde on tehokas.

• Tulokseen vaikuttavat ne johdannaiset, joiden suojaussuhde ei ole

tehokas tai joihin ei sovelleta suojauslaskentaa.

• Laskennassa ei ole mukana ennustettuja valuuttamääräisiä tulevia

rahavirtoja, eikä translaatioriskin tai siihen liittyvien suojausten vaiku-

tusta.

Korkoriski

Konsernin korollinen velka ja korolliset saamiset altistavat konsernin

korkoriskille eli korkoliikkeiden aiheuttamalle uudelleenhinnoittelu- ja

käyvän arvon korkoriskille. Rahoituspolitiikan mukaan korkoriskiksi

määritellään korkoherkkyydeksi velka- ja saamiserien sekä bench

mark salkun välillä. Kokonaiskorkoriski muodostuu nettovelasta joka

sisältää kaikki korolliset erät sekä johdannaiset, joilla näitä korollisia

eriä suojataan. Rahoituspolitiikka määrittää tavoitevaihteluvälin netto-

velan duraatiolle. Nettovelan keskimääräisen korkosidonnaisuusajan

muuttamiseen konserni käyttää korkojohdannaisia. 31.12.2016 kes-

kimääräinen korkosidonnaisuusaika oli 3,1 (2,2) vuotta.

Alla oleva taulukko kuvaa korkoriskin valuuttakohtaista nimellisarvoja-

kaumaa päävaluutoittain. Luvut sisältävät kaikki rahavarat, korolliset

velat ja saamiset sekä valuuttajohdannaiset, joilla näitä eriä suoja-

taan. Plusmerkkinen/miinusmerkkinen luku kuvaa nettovelkaa ja -saa-

mista valuutassa, jonka korkoriskille konserni on altistunut joko koron

uudelleen hinnoittelun ja/tai käyvän arvon muutoksen kautta.

MILJ. EUROA

2016

2015

USD

1 060

1 010

GBP

370

600

JPY

210

230

Muut

to be updated

USD

542 milj. euroa (51 %)

Muut yhteensä

39 milj. euroa (45 %)

JPY

104 milj. euroa

(50 %)

GBP

187 milj. euroa

(50 %)

Suojausinstrumenttien nimellisarvot ja

vastaavat suojausasteet 12 kuukauden

ennusteiden perusteella

Useimmat pitkäaikaiset lainat ja niihin liittyvät korkojohdannaiset

täyttävät suojauslaskennan soveltamisen edellytykset. Näissä tapauk-

sissa sovelletaan käyvän arvon ja rahavirran suojauslaskentaa.

Herkkyys korkoriskille

Alla oleva taulukko kuvaa korkeampien/matalampien vaihtuvakorkois-

ten korkokulujen vaikutusta tulokseen ennen veroja, sekä vaikutusta

omaan pääomaan, joka muodostuu rahavirtasuojauksessa olevien

muuttuvakorkoisia eriä suojaavien johdannaisten käyvän arvon muu-

toksista.

Tulos ennen veroja Oma pääoma

MILJ. EUROA

2016 2015 2016 2015

Nettovelan korko 1

prosenttiyksikkö korkeampi

–7

–5

–37

–40

Nettovelan korko 1

prosenttiyksikkö matalampi

Herkkyys korkoriskille laskettiin seuraavien oletusten perusteella:

• Korkomuutoksen oletetaan olevan 1 prosenttiyksikön suuruinen yhden-

suuntainen muutos kaikissa korkokäyrän pisteissä.

• Käyvän arvon suojauksessa korkoriskistä aiheutuva suojauskohteiden

käyvän arvon muutokset kumoavat melkein täydellisesti suojattavien

instrumenttien käypien arvojen muutokset tuloslaskelmassa. Mahdollinen

tehoton osuus vaikuttaa tilikauden tulokseen.

• Kiinteäkorkoiset jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat, jotka

eivät ole mukana käyvän arvon suojauksessa eivät altistu tässä tarkoite-

tulle korkoherkkyydelle.

• Korkojohdannaisten käyvän arvon muutokset vaikuttavat omaan pää-

omaan siltä osin kuin niihin sovelletaan kassavirran suojauslaskentaa.

• Vaihtuvakorkoiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut lainat, joita ei

ole määritelty suojattaviksi instrumenteiksi ovat mukana herkkyysanalyy-

sissä.

• Markkinakorkojen muutoksista aiheutuvat korkojohdannaisten käyvän

arvon muutokset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, vaikuttavat rahoi-

tustuottoihin tai -kuluihin ja ovat sen vuoksi mukana herkkyysanalyy-

sissä.

Sähkön hintariski

UPM suojaa sekä sähkön tuotantoaan että kulutustaan. UPM:n herk-

kyys sähkön markkinahinnalle on riippuvainen niin tuotantomäärästä,

kulutuksesta kuin suojausasteesta.

Pohjoismaisilla ja Keski-Euroopan markkinoilla hintariskiä hallitaan

tekemällä sähköjohdannaissopimuksia. Suojaamisen lisäksi UPM käy

kauppaa omaan lukuun termiineillä ja futuureilla. Johdannaispositioi-

den riskejä seurataan päivätasolla. Avoinna oleva maksimiriski on

rajoitettu Value-at-Risk -limiitein. Myös kaupankäynnin kumulatiivinen

tappio on rajoitettu.

Sähköjohdannaisten herkkyysanalyysi

Herkkyysanalyysi on tehty vuodenvaihteen position mukaisesti. Herk-

kyys vaihtelee suojaus- ja kaupankäyntipositioiden muuttuessa. Hinta-

riski on laskettu ainoastaan johdannaispositiolle. Herkkyysanalyysi on

laskettuerikseen suojauslaskennassa olevan ja ei-suojauslaskennassa

olevan volyymin osalta. Analyysissä on oletettu, että sähkötermiinien

noteeraus NASDAQ Commodities:ssa ja EEX:ssä muuttuisi viisi euroa

per MWh ajanjaksolla, jolla UPM:llä on johdannaisia. Viiden euron

hintaherkkyys on laskettu historiallisten sähkön hintaliikkeiden kautta

NASDAQ:ssa ja EEX:ssä.

MILJ. EUROA

VAIKUTUS 2016 2015

+/- EUR 5/MWh sähkötermiinien

noteerauksessa

Vaikutus voittoon ennen veroja

+/–

45,1 66,0

Vaikutus omaan pääomaan

+/–

36,7 28,0

Riskien hallinta

6.1 Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernia rahoitus-

markkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten auttaa

kannattavuuden turvaamisessa. Rahoitustoiminnon tavoitteet ja sitä

koskevat rajoitukset on määritelty yhtiön hallituksen hyväksymässä

rahoituspolitiikassa. Rahoitusriskien hallinnassa käytetään erilaisia

rahoitusinstrumentteja konsernin rahoituspolitiikan asettamissa rajois-

sa. Tähän tarkoitukseen käytetään vain instrumentteja, joiden markki-

na-arvoa ja riskiprofiilia pystytään seuraamaan jatkuvasti ja luotetta-

vasti.

Rahoituspalvelut ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin

rahoitus- ja riskienhallintaosastolle. Rahoitustoimintojen keskittäminen

mahdollistaa rahoitusriskien tehokkaan hallinnan, kustannustehokkuu-

den ja tehokkaan kassanhallinnan.

Valuuttariski

Konserni on alttiina useaan eri valuuttaan, lähinnä Yhdysvaltojen

dollariin, Ison-Britannian puntaan ja Japanin jeniin, liittyvälle valuutta-

riskille. Valuuttariskiä aiheutuu sopimuksiin perustuvista ja odotettavis-

sa olevista kaupalliseen toimintaan liittyvistä maksuista (transaktioris-

ki), taseeseen merkittyjen ulkomaanrahan määräisten varojen ja

velkojen arvojen muutoksesta sekä ulkomaisten tytäryritysten varojen

ja velkojen arvojen muutoksesta (translaatioriski). Valuuttariskien

hallinnan tavoitteena on rajoittaa rahavirtojen tulevaan arvoon, tulok-

seen ja konsernin taseeseen liittyvää valuuttakurssimuutoksista johtu-

vaa epävarmuutta suojautumalla ennakoituihin rahavirtoihin ja tasee-

seen liittyvältä valuuttariskiltä. Valuuttakurssi muutoksilla voi olla myös

epäsuoria vaikutuksia, kuten kilpailukykyyn eri valuutta-alueiden

välillä.

Transaktioriski

Konserni suojaa erittäin todennäköiset ulkomaanvaluutan määräiset

valuuttavirrat rullaavasti seuraavan 12 kuukauden ajalta liiketoimin-

ta-alueiden ennusteiden perusteella. Rahoituspolitiikan mukaan suoja-

taan keskimäärin 50% nettoriskivaluuttavirrasta. Yksittäisiä erittäin

todennäköisiä ulkomaanvaluuttamääräisiä valuuttavirtoja on suojattu

myös yli 12 kuukauden pituisilla sopimuksilla poiketen samalla riski-

neutraalista suojaustasosta. Ennakoidusta 12 kuukauden valuuttavir-

rasta oli 31.12.2016 suojattu 50 (49) %.

Konsernitasolla termiinisopimukset kohdistetaan tulevaisuudessa

toteutuvan valuuttamääräisen myynnin suojaukseen. Rahavirran suo-

jauslaskentaa sovelletaan kun se on mahdollista. Jos suojauslaskennan

soveltaminen ei ole mahdollista, suojausinstrumentin käyvän arvon

muutokset kirjataan heti tulosvaikutteisesti.

Vuoden 2016 lopussa UPM:n arvioitu nettoriskivaluuttavirta seu-

raaville 12 kuukaudelle oli 1 730 (1 930) miljoonaa euroa.

12 kuukauden nettoriskivaluuttavirta

Konsernin nettovelkojen nimellisarvot valuutoittain

johdannaiset mukaan lukien