UPM vuosikertomus 2015

UPM Vuosikertomus 2015

sisältö

tilinpäätös

lyhyesti

STRATEGia

liiketoiminnot

Sidosryhmät

hallinnointi

tilinpäätös

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Konserniyhtiöiden hankkima aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan

alkuperäiseen hankintamenoon. Hankittujen tytäryritysten aineellinen

käyttöomaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Poistot

lasketaan tasapoistoina, ja kirjanpitoarvoa oikaistaan mahdollisilla

arvonalentumisilla. Aineellinen käyttöomaisuus esitetään taseessa

hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumis-

tappioilla.

Vieraan pääoman menot, jotka johtuvat ehdot täyttävän hyödyk-

keen rakentamisesta aktivoidaan käyttöomaisuuteen siltä ajalta, joka

tarvitaan investointikohteen valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut

rahoituskulut kirjataan kuluksi.

Maa-alueista ei tehdä poistoja. Muiden aineellisten käyttöomai-

suushyödykkeiden poistot perustuvat seuraaviin arvioituihin taloudelli-

siin pitoaikoihin:

Rakennukset

25–40 vuotta

Raskaat koneet

15–20 vuotta

Kevyet koneet ja laitteet

5–15 vuotta

Arvioidut taloudelliset pitoajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivä-

nä ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja

muutetaan vastaavasti.

Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomai-

suushyödykkeen kirjanpitoarvoon tai käsitellään erillisenä hyödykkeenä

vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen

taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankinta-

meno on luotettavasti määritettävissä. Uudella korvattujen hyödykkei-

den kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muut korjaus- ja ylläpitome-

not kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Kooltaan mer-

kittävät uudistus- ja parannushankkeet poistetaan kyseisen hyödykkeen

jäljellä olevan vaikutusajan loppuun mennessä tai seuraavan uudistus-

tai parannushankkeen alkuun mennessä, riippuen siitä kumpi on aiem-

min.

Käyttöomaisuuden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta johtuvat

voitot ja tappiot lasketaan saatujen myyntituottojen ja tasearvon erotuk-

sena. Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon.

IFRS 5 -standardin mukaisesti lopetetuiksi toiminnoiksi luokitellut käyttö-

omaisuushyödykkeet arvostetaan niiden tasearvoon tai sitä alempaan,

myyntikustannuksilla vähennettyyn käypään arvoon.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset kirjataan käypään arvoon, kun avustuksen saaminen

ja kaikkien siihen liittyvien ehtojen täyttyminen on kohtuullisen varmaa.

Aineellisen käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät julkiset avustukset on

vähennetty hyödykkeen hankintamenosta ja kirjattu pienentämään

hyödykkeestä kirjattavia poistoja. Muut julkiset avustukset on kirjattu

tuloslaskelmaan tuottoina niille tilikausille, joilla avustuksia vastaavat

kulut syntyvät.

Biologiset hyödykkeet

Biologiset hyödykkeet (kasvava puusto) arvostetaan käypään arvoon

vähennettynä arvioiduilla myyntiin liittyvillä menoilla. Varsinaisen

puuston, pois lukien nuoret taimikot, käypä arvo perustuu odotettavissa

olevien, jatkuvien puustosta saatavien ja aiheutuvien rahavirtojen

nykyarvoon. Nuorten taimikoiden arvo perustuu niiden toteutuneisiin

perustamiskustannuksiin. Jatkuvat toiminnot, joita ovat hakkuut ja puus-

ton kasvatus yhden kiertoajan kuluessa, perustuvat konsernin metsäta-

louden ohjeistukseen. Laskelmissa otetaan huomioon puuston tuleva

kasvu, metsien ympäristönsuojelulliset rajoitukset ja muut tekijät. Hak-

kuutulojen ja metsien kasvatuskustannusten laskenta perustuu ajankoh-

dan vallitsevaan hinta- ja kustannustasoon sekä konsernin näkemyk-

seen tulevasta hinta- ja kustannuskehityksestä.

Kasvun ja hakkuiden sekä hintojen, diskonttauskoron, kustannusten

ja muiden tekijöiden aiheuttamat muutokset puuston käyvässä arvossa

sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon.

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulos-

vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja saamiset ja myytävissä

olevat sijoitukset. Luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydes-

sä rahoitusvarojen käyttötarkoituksen perusteella.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen

rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni

on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat

kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja. Johdannaiset,

jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja on luokiteltu kaupankäyntitar-

koituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoi-

tusvarat on arvostettu käypään arvoon. Kaikki käyvän arvon muutok-

sista johtuvat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Konserni ei

ole luokitellut rahoitusvaroja alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käy-

pään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi (käyvän arvon vaihtoeh-

don soveltaminen).

Lainat ja saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitus-

varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja

joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin

rahoitusvaroihin, elleivät ne eräänny 12 kuukauden kuluessa tilinpää-

töspäivästä. Yhtiön myöntämät lainat, joilla on määrätty eräpäivä,

arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetel-

mää käyttäen, ja joilla ei ole määrättyä eräpäivää, arvostetaan han-

kintamenoon. Lainasaamisille tehdään arvonalennus, mikäli tasearvo

on suurempi kuin arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Myyntisaamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusva-

roja, jotka merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Myö-

hemmin ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä

arvonalentumisella. Myyntisaamisista kirjataan arvonalennus tuloslas-

kelmaan, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että konserni ei

tule saamaan kaikkia saamisiaan täysimääräisenä alkuperäisin

ehdoin. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, velallisen toden-

näköinen konkurssi sekä maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää

ovat viitteitä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Aiemmin kirjatuista

arvonalennustappioista myöhemmin takaisinsaadut määrät kirjataan

tulosvaikutteisesti tuloslaskelmaan.

Myytävissä olevat sijoitukset ovat johdannaisvaroihin kuulumatto-

mia rahoitusvaroja, jotka on nimenomaisesti määritelty tähän ryhmään

tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Myytävissä olevat sijoitukset

sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12

kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään

lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevien sijoitusten ostot ja myynnit

kirjataan kirjanpitoon selvityspäivänä, jolloin omaisuuserä siirtyy kon-

sernille tai jona konserni siirtää sen toiselle osapuolelle. Sijoitukset mer-

kitään alun perin kirjanpitoon niiden hankintamenoon sisältäen tran-

saktiomenot, ja ne arvostetaan myöhemmin käypään arvoon.

Myytävissä oleviksi luokiteltujen sijoitusten realisoitumattomat käy-

vän arvon muutokset merkitään muuhun laajaan tulokseen. Kun myytä-

vissä olevaksi luokiteltu sijoitus myydään tai siitä kirjataan arvonalen-

nus, omaan pääomaan kertynyt käyvän arvon muutos kirjataan

tuloslaskelmaan myytävissä olevien sijoitusten nettovoittoihin tai -tappi-

oihin.

Konserni arvioi aina tilinpäätöspäivänä, onko joidenkin rahoitus-

saamisten tai niiden ryhmän arvonalentuminen objektiivisesti todennet-

tavissa. Myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon merkittävä tai pit-

käaikainen alentuminen alle hankintahinnan huomioidaan arvonalentu-

mista määritettäessä. Kun arvonalentuminen todetaan, kirjataan

kumulatiivinen tappio, joka lasketaan hankintahinnan ja nykyisen käy-

vän arvon erotuksena vähennettynä aikaisemmin kirjatuilla arvonalen-

tumisilla, pois omasta pääomasta tuloslaskelmaan. Myytävissä oleviin

sijoituksiin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalen-

tumistappiota ei peruuteta tuloksen kautta.

Rahoitusvarat ja -velat vähennetään toisistaan ja taseessa esitetään

nettomäärä silloin, kun kirjattujen määrien vähentämiseen toisistaan on

laillisesti täytäntöön pantavissa oleva oikeus ja suoritus aiotaan toteut-

taa nettomääräisesti tai omaisuuserä aiotaan realisoida ja velka suorit-

taa samanaikaisesti.

Muiden kuin rahoitusvarojen arvonalentumiset

Omaisuudesta, jolla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei

kirjata säännönmukaisia poistoja vaan ne testataan vuosittain mahdol-

lisen arvonalentumisen varalta. Säännönmukaisin poistoin poistettavaa

omaisuutta arvioidaan aina kun on muutoksia olosuhteissa tai viitteitä

siitä, että jonkin omaisuuserän arvo saattaisi olla alentunut. Arvonalen-

tumistappiona kirjataan määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo

ylittää kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä olevan rahamäärän.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähen-

nettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöar-

vo. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä saatavissa olevia arvioi-

tuja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa.

Arvonalentumisen arviointia varten konsernin omaisuus jaetaan raha-

virtaa tuottavien yksiköiden tasolle, eli sille alimmalle yksikkötasolle,

jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Muiden kuin rahoitusvarojen, lukuun ottamatta liikearvoa, aikai-

semmin kirjattua arvonalentumistappiota arvioidaan jokaisena tilinpää-

töspäivänä ja se perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja

hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentu-

mistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappioita ei kuiten-

kaan peruta enempää, kuin mitä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman

aikaisemmin kirjattuja arvonalentumistappioita.

Vuokrasopimukset

Käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa konsernille, vuokralle

ottajana siirtyy olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja

eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopi-

mukset merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana varoiksi

ja velaksi määrään, joka vastaa vuokrakohteen käypää arvoa tai tätä

alempaa vähimmäisvuokrien nykyarvoa.

Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan

vähennykseen. Vastaavat leasingvuokravastuut rahoituskustannuksella

vähennettynä sisältyvät muihin pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin.

Rahoituksen korko kirjataan tuloslaskelmaan leasingsopimuksen aikana

siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuurui-

nen korkoprosentti. Rahoitusleasingsopimuksella hankitut omaisuuserät

poistetaan joko omaisuuden taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyem-

män vuokra-ajan kuluessa.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle olennaiset riskit ja edut

jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Mui-

den vuokrasopimusten perusteella, vuokralle ottajana, suoritettavat

vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kulu-

essa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan netto-

realisointiarvoon. Hankintameno määritetään joko FIFO-menetelmää

(first-in, first-out) tai painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen vaih-

to-omaisuuden luonteesta riippuen. Valmiiden ja keskeneräisten tuottei-

den hankintamenoon sisällytetään raaka-aineiden ostomenot, välittö-

mät valmistuspalkat, muut välittömät valmistusmenot sekä osuus

valmistuksen yleiskustannuksista (normaalitoiminta-asteeseen perustuen)

mutta ei vieraan pääoman menoja. Nettorealisointiarvo on tavanomai-

sessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta vähennettynä

arvioiduilla tuotteen valmiiksi saattamisen kustannuksilla ja myyntikus-

tannuksilla.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista

sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden alku-

peräinen maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Pankeista saadut

shekkitililuotot sisältyvät taseen lyhytaikaisiin velkoihin.

Omat osakkeet

Kun joku konserniyhtiöistä hankkii emoyhtiön omia osakkeita, vähenne-

tään emoyhtiön omistajille kuuluvaa omaa pääomaa määrällä, joka

muodostuu maksetusta vastikkeesta mukaan lukien välittömät transaktio-

menot verojen jälkeen kunnes omat osakkeet mitätöidään tai lasketaan

uudelleen liikkeelle. Jos ostetut omat osakkeet lasketaan uudelleen

liikkeelle, saatu vastike, vähennettynä transaktiomenoilla verojen jäl-

keen, merkitään emoyhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan.

Korolliset velat

Korolliset velat kirjataan alun perin kirjanpitoon käypään arvoon

transaktiomenoilla vähennettynä. Seuraavina kausina ne arvostetaan

jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää;

hankintamenon (vähennettynä transaktiokuluilla) ja efektiivisen koron

menetelmän tuottaman tasearvon välinen erotus kirjataan tulosvaikuttei-

sesti velan juoksuaikana. Konserni ei ole luokitellut korollisia velkoja

alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteises-

ti kirjattavaksi (käyvän arvon vaihtoehto).

Suurin osa korollisista veloista on suojauslaskennan kohteena käy-

vän arvon suojauksessa. Suojauslaskennan kohteena olevien lainojen

korkoriskistä aiheutuva käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelman

rahoituseriin. Suojauslaskennasta luovutaan, mikäli suojauslaskennan

soveltamisedellytykset eivät enää täyty. Tällöin suojauksen kohteena

olleen velan tasearvoon ei enää tehdä käyvän arvon muutoksia ja suo-

jauslaskennan voimassaoloaikana kertyneet käypien arvojen muutokset

kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin käyttäen hyväksi uutta efektii-

vistä korkokantaa.

Korolliset velat sisältyvät pitkäaikaisiin rahoitusvelkoihin elleivät ne

eräänny suoritettavaksi 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

Ostovelat

Ostovelat ovat velvoitteita, jotka syntyvät tavallisessa liiketoiminnassa

varastojen, käyttöomaisuuden, tavaroiden ja palvelujen hankkimisesta

tavarantoimittajilta. Ostovelat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, jos

ne erääntyvät maksettavaksi liiketoiminnan tavanomaisen toimintasyk-

lin aikana tai 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Ostovelat

kirjataan alun perin käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin

efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.

Työsuhde-etuudet

Eläke-etuudet

Konsernilla on eri puolilla maailmaa erilaisia eläkejärjestelyjä, jotka

noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Osa

näistä järjestelyistä on etuuspohjaisia, jolloin niissä määritellään eläke-

turvaa koskevat etuudet, työkyvyttömyyskorvaukset ja työsuhteen irtisa-

nomisen yhteydessä maksettavat etuudet. Eläke-edut määräytyvät

yleensä henkilöstön palvelusajan ja loppupalkan perusteella. Eläkejär-

jestelyt rahoitetaan yleensä joko suorituksina eläkevakuutusyhtiöille tai

eläkesäätiöille vakuutusmatemaattisiin eläkevastuulaskelmiin perustuen.

Lisäksi konsernilla on maksupohjaisia järjestelyjä. Suurin osa Suomen

eläkejärjestelyistä luokitellaan maksupohjaisiksi.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä taseeseen kirjattuna eläkevastuuna

esitetään tulevien eläkemaksujen nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähen-

nettynä järjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän käyvällä

arvolla. Eläkevastuun laskevat riippumattomat vakuutusmatemaatikot

vuosittain. Vastuu määritetään käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksik-

köön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method); eläkevas-

tuun nykyarvo saadaan diskonttaamalla arvioidut rahavirrat nykyar-

voonsa käyttäen korkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuis-

ten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa, jotka on laskettu

liikkeelle samassa valuutassa kuin eläkevastuu tullaan suorittamaan.

Joukkovelkakirjalainojen maturiteetti vastaa olennaisilta osin lasketta-

van eläkevastuun maturiteettia. Eläkemenot kirjataan tuloslaskelman

henkilöstökuluihin jaksottaen kustannukset työntekijöiden palvelusajalle.

Muutokset vakuutusmatemaattisissa olettamissa ja vakuutusmatemaatti-

set voitot ja tappiot, jotka syntyvät kokemusperusteisista tarkistuksista

kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä kaudella jolla ne syntyvät.

Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot ja velvoitteen täyttämisestä

aiheutuvat voitot tai tappiot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Maksupohjaisissa eläkejärjestelyissä eläkemaksut suoritetaan

vakuutusyhtiölle, jonka jälkeen konsernilla ei ole enää muita maksuvel-

voitteita. Konsernin suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan

kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee.

Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Muutamat konsernin yhtiöt ovat järjestäneet eläkeläisilleen terveyden-

huoltoon liittyviä sekä muita etuuksia. Terveydenhuoltoon liittyvän

etuuden saamisen ehtona on tavallisesti työskentely eläkeikään asti ja

tietty vähimmäispalveluksessaoloaika. Arvioidut järjestelyjen kustannuk-

set jaksotetaan työssäoloajalle käyttäen samaa laskentatapaa, jota

sovelletaan etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen laskennassa. Vastuun

laskevat yhtiöstä riippumattomat vakuutusmatemaatikot.

Osakeperusteiset maksut

Konsernin pitkän aikavälin kannustepalkkiot muodostuvat tulosperustei-

sesta osakepalkkiojärjestelmästä ylimmälle johdolle ja viivästetystä

osakepohjaisesta palkkiojärjestelmästä muille avainhenkilöille. Nämä

palkitsemisohjelmat kirjataan suoritustavasta riippuen joko omana

pääomana tai käteisvaroina maksettavina osakeperusteisina liiketoimi-

na.

Tulosperusteisen osakepalkkiojärjestelmän perusteella luovutetta-

vien osakkeiden määrä perustuu joko konsernin tuloskehitykseen tai