UPM vuosikertomus 2015

UPM Vuosikertomus 2015

100

UPM Vuosikertomus 2015

sisältö

tilinpäätös

lyhyesti

STRATEGia

liiketoiminnot

Sidosryhmät

hallinnointi

tilinpäätös

osakkeen kokonaistuoton kehitykseen kolmen vuoden ansaintajakson

aikana. Viivästetyssä osakepohjaisessa palkkiojärjestelmässä luovutet-

tavien osakkeiden määrän perustana on konsernin ja/tai liiketoiminta-

alueen käyttökatetavoitteiden saavuttaminen.

Osakkeen käypä arvo on sen markkinahinta myöntöpäivänä. Suo-

ritus tapahtuu osakkeiden ja käteisvarojen yhdistelmänä, johon kon-

serni voi käyttää hallussa olevia omia osakkeita tai ostaa ne markki-

noilta.

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtu-

man seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoi-

te ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudel-

lista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen

määrä on luotettavasti arvioitavissa. Mikäli konserni odottaa varauk-

sen tulevan katetuksi, esimerkiksi vakuutussopimuksesta, saatava korva-

us merkitään taseeseen erillisenä saatavana, mutta vain, jos korvauk-

sen saaminen on käytännöllisesti katsoen varmaa.

Uudelleenjärjestely- ja henkilöstökuluvaraukset

Uudelleenjärjestelyt kirjataan kaudelle, jolloin konserni tulee laillisesti

tai tosiasiallisesti velvolliseksi maksusuoritukseen ja kun suunnitelma

uudelleenjärjestelystä on julkistettu. Työsuhteen päättymiseen liittyvät

korvaukset kirjataan, kun konsernin suunnitelma on ilmoitettu järjeste-

lyn piirissä oleville työntekijöille. Konsernin jatkuvaan liiketoimintaan

liittyvistä kuluista ei tehdä varauksia etukäteen.

Ympäristökuluvaraukset

Vuosikuluiksi kirjataan menot, jotka syntyvät korjattaessa olosuhteita,

jotka johtuvat aikaisempien tilikausien toiminnoista ja jotka eivät enää

kerrytä tuloja nykyhetkellä tai tulevaisuudessa. Ympäristökustannusten

varaukset kirjataan perustuen nykyisiin tulkintoihin ympäristönsuojelula-

eista ja -säännöksistä, kun on todennäköistä, että velvoite on aiheutu-

nut ja kyseisen velvoitteen arvo on kohtuullisesti arvioitavissa. Varauk-

siin ei sisällytetä kolmannen osapuolen korvauksia.

Päästöoikeudet

Aiheutuneista päästöistä syntyvät päästöoikeuksien palautusvelvoitteet

kirjataan varauksiin vastuun syntyhetkellä. Päästöoikeuksien varaukset

on kirjattu omistettujen päästöoikeuksien kirjanpitoarvoihin perustuen.

Jos päästöjä toteutuu päästöoikeuksia enemmän, arvostetaan ylimene-

vä osuus tilinpäätöspäivän markkinahintaan.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja

lopetetut toiminnot

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien

ryhmä) luokitellaan myytävänä oleviksi ja arvostetaan kirjanpitoarvoon

tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käy-

pään arvoon, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee

kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan

ja myynti on erittäin todennäköinen. Poistot näistä omaisuuseristä

lopetetaan luokitteluhetkellä.

Lopetettu toiminto on yhteisön osa, josta on luovuttu tai joka on

luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka edustaa erillistä merkittävää liike-

toiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta, on osa yhtä koordi-

noitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä merkittävästä lii-

ketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta, tai on tytär-

yritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen.

Lopetetun toiminnon tulos verojen jälkeen esitetään omana eränään

konsernin tuloslaskelmassa.

Osinko

Konsernin tilinpäätöksessä osingonjako emoyhtiön omistajille on kirjat-

tu velaksi sille raportointikaudelle, jonka aikana emoyhtiön osakkeen-

omistajat ovat hyväksyneet osingon jaettavaksi.

Osakekohtainen tulos

Laimentamattoman osakekohtaisen tuloksen laskennassa käytetään

tilikauden painotettua keskimääräistä osakemäärää. Laimennusvaiku-

tuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden keski-

määräistä lukumäärää oikaistaan optioiden laimennusvaikutuksella.

Uusien IFRS-standardien, tulkintojen sekä standardien

muutosten käyttöönotto

Vuonna 2015 voimaantulleet uudet IFRS-standardit, tulkinnat

sekä standardien muutokset

IFRS-standardeihin tehdyt parannukset vuosilta 2010–2012 ja 2011–

2013. Muutokset eivät vaikuttaneet konsernin tilinpäätökseen.

Muutokset IAS 19 Etuuspohjaiset järjestelyt: työntekijöiden maksu-

suoritukset. Muutos selventää kirjanpitokäsittelyä koskien palvelukseen

liittyvien järjestelyiden johdosta työntekijöiltä tai kolmansilta osapuo-

lilta saatuja maksusuorituksia. Muutoksella ei ollut vaikutusta konserniti-

linpäätökseen.

Myöhemmin voimaan tulevat uudet standardit, tulkinnat ja

muutokset olemassa oleviin standardeihin, joita konserni ei

vielä ole ottanut käyttöön ennen niiden pakollista voimaantu-

loa

IFRS 9

Rahoitusinstrumentit -standardi käsittelee rahoitusvarojen ja

-velkojen luokittelua, arvostamista ja kirjaamista. Standardi julkaistiin

kokonaisuudessaan heinäkuussa 2014, ja se korvaa rahoitusinstru-

menttien luokittelua ja arvostamista koskevat osuudet IAS 39:stä.

IFRS 9:ssä on säilytetty useita arvostusmalleja, mutta niitä on yksinker-

taistettu. Rahoitusvarat on sen mukaan luokiteltava kolmeen pääryh-

mään: jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat, käypään arvoon tulos-

vaikutteisesti kirjattavat ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen

erien kautta kirjattavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista

sekä kyseisten rahoitusvarojen rahavirtojen ominaispiirteistä. Sijoituk-

set oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin on arvostettava käypään

arvoon tulosvaikutteisesti, mutta alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä

voidaan tehdä peruuttamaton valinta menettelystä, jonka mukaan

käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin eikä

niitä myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi. Muutoksilla ei odoteta

olevan olennaista vaikutusta konsernin rahoitusvarojen luokitteluun ja

arvostamiseen.

Arvonalentumisten osalta on IFRS 9:ssä otettu käyttöön odotettuihin

luottotappioihin perustuva malli, joka korvaa IAS 39:n mukaisen toteu-

tuneisiin tappioihin perustuvan mallin. Muutoksen ei odoteta lisäävän

merkittävästi myyntisaamisista kirjattuja arvonalentumisia.

Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen muuttuu vain siten, että

käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi nimenomaisesti luo-

kiteltujen rahoitusvelkojen omasta luottoriskistä johtuvat muutokset kirja-

taan muihin laajan tuloksen eriin. Konsernilla ei ole tällä hetkellä käy-

pään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattuja rahoitusvelkoja.

Suojauksen tehokkuuteen liittyviä vaatimuksia on IFRS 9:ssä helpo-

tettu poistamalla selkeisiin rajoihin perustuva tehokkuustestaus. Nyt

edellytetään taloudellista suhdetta suojauskohteen ja suojausinstrumen-

tin välille ja samaa ”suojausastetta” kuin mitä yrityksen johto tosiasialli-

sesti käyttää riskienhallinnassa. Konsernissa arvioidaan parhaillaan

suojauslaskennan vaikutuksia konsernitilinpäätökseen.

IFRS 9 -standardi tulee voimaan 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla

tilikausilla. Standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

IFRS 15

Myyntituotot asiakassopimuksista -standardi käsittelee tulo-

uttamista sekä määrittelee periaatteet, joiden mukaan tilinpäätöksessä

esitetään käyttäjien kannalta hyödyllistä tietoa asiakassopimuksiin

perustuvien myyntituottojen luonteesta, määrästä ja epävarmuudesta

sekä myyntituottoihin liittyvistä rahavirroista. Myyntituotto kirjataan,

kun asiakas saa määräysvallan tavaraan tai palveluun ja näin pystyy

ohjaamaan sen käyttöä ja saamaan siitä koituvan hyödyn. Standardi

korvaa IAS 18:n Tuotot ja IAS 11:n Pitkäaikaishankkeet -standardit

sekä niihin liittyvät tulkinnat. Konsernin arvioiden mukaan standardin

ei odoteta vaikuttavaan olennaisesti tuloutuksen määriin ja ajankoh-

taan. Standardia on sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla

tilikausilla. Standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

IFRS-standardeihin tehdyt parannukset 2012–2014

tulevat voimaan

1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. IFRS-parannusten koko-

elma vuosilta 2012–-2014 koskee yhteensä neljää standardia. Muu-

toksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Muutos IFRS 11

Yhteisjärjestelyt -standardiin tulee voimaan

1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutos sisältää uutta

ohjeistusta yhteisyritysosuuden hankinnan kirjanpitokäsittelystä, kun se

muodostaa liiketoiminnan.

Muutokset IAS 16

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet -standar-

diin ja IAS 38 Aineettomat hyödykkeet -standardiin tulevat voimaan

1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutoksilla selvenne-

tään, että poistojen laskenta tuottoihin perustuvia menetelmiä käyttäen

ei ole asianmukaista. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätök-

seen.

Muutokset IFRS 10

-standardiin ja

IAS 28

-standardiin kohdistuvat

kyseisten standardien väliseen epäjohdonmukaisuuteen, joka liittyy

omaisuuserien myynteihin tai niiden antamiseen panoksena sijoittajan

ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä. Muutokset tulevat voimaan

1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla.

Muutos IAS 1

Tilinpäätöksen esittäminen -standardiin tulee voimaan

1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutos on osa IASB:n

laajapohjaista hanketta tilinpäätöksessä esitettävän informaation

parantamiseksi. Muutoksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta

konsernitilinpäätökseen.

IFRS 16

:n Leases (Vuokrasopimukset) -standardi julkaistiin tammi-

kuussa 2016. IFRS 16 käsittelee vuokrasopimuksen määrittelyä, arvos-

tamista ja esittämistä tilinpäätöksessä sekä vuokralle ottajan että vuok-

ralle antajan näkökulmasta. Standardia sovelletaan 1.1.2019 tai sen

jälkeen alkavilla tilikausilla. Standardin käyttöönotolla odotetaan ole-

van vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Standardia ei ole vielä hyväk-

sytty EU:ssa.

Millään muulla jo julkaistulla mutta ei vielä voimassa olevalla IFRS-

standardilla tai IFRIC-tulkinnalla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta

konsernille.

2 Johdon harkintaa edellyttävät tilinpäätöksen

laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät

epävarmuustekijät

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan arvonalentumisen varalta vähintään vuosittain

liikearvo, keskeneräisiä aineettomia hyödykkeitä, ja aineettomia hyö-

dykkeitä, joilla on rajoittamaton taloudellinen käyttöaika. Muun pitkä-

aikaisen omaisuuden arvonalentumistestauksia tehdään silloin, kun on

viitteitä siitä, että omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Arvioina

testauksissa käytetään tulevia diskontattuja rahavirtoja, jotka voidaan

saada omaisuuserän käytöllä ja sen mahdollisella myymisellä. Mikäli

omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää omaisuuden kerrytettävissä olevan

rahavirran tai käyvän arvon, kirjataan erotuksesta arvonalennuskulu.

Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa arvioiduista diskontatuista tulevis-

ta rahavirroista, koska yhtiön omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttö-

aika, tuotteiden ennustettujen myyntihintojen, tuotantokustannusten

sekä laskelmissa käytetyn diskonttauskoron muutokset voivat johtaa

merkittävien arvonalennuskulujen kirjaamiseen. Lisätietoja arvonalentu-

mistestauksesta on esitetty liitetiedossa 16.

Biologiset hyödykkeet

Konserni omistaa noin 1,0 miljoonaa hehtaaria metsäalueita ja puuvil-

jelmiä, joiden kasvava puusto (biologiset hyödykkeet) arvostetaan

tilinpäätöshetkellä käypään arvoon. Varsinaisen puuston, pois lukien

nuoret taimikot, käypä arvo perustuu odotettavissa olevien, jatkuvien

puustosta saatavien ja aiheutuvien rahavirtojen nykyarvoon. Käyvän

arvon määrittämiseen vaikuttavat mm. yhtiön arvio puuston kasvusta,

hakkuista ja hintakehityksestä sekä diskonttauskorko, joiden muuttumi-

nen voi johtaa huomattavaan biologisten hyödykkeiden arvonmuutos-

kirjaukseen konsernin tuloslaskelmassa. Biologiset hyödykkeet on esitet-

ty liitetiedossa 20.

Työsuhde-etuudet

Konsernilla on erilaisia eläkejärjestelyjä työntekijöidensä eläkkeelle

jäämisen tai työsuhteen päättymisen varalta. Työsuhde-etuuksiin liittyvi-

en kulujen ja velkojen laskennassa käytetään useita tilastollisia ja muita

vakuutusmatemaattisia olettamuksia kuten diskonttauskorko sekä arvioi-

dut tulevat palkkatason muutokset. Käytetyt tilastolliset tekijät voivat

poiketa huomattavasti toteutuneesta kehityksestä johtuen mm. muuttu-

neesta yleisestä taloudellisesta tilanteesta tai henkilökunnan palvelus-

ajan pituudesta. Huomattavat erot toteutumissa tai huomattavat muutok-

set olettamuksissa voivat vaikuttaa etuuspohjaisiin velvoitteisiin ja

kuluihin tulevilla tilikausilla. Eläkevelvoitteet on esitetty liitetiedossa 29.

Ympäristövaraukset

Konsernin toiminta perustuu pääosin raskaaseen prosessiteollisuuteen,

mikä edellyttää laajojen tehdaslaitosten rakentamista. Tuotannossa

käytetään muiden raaka-aineiden ohella huomattavasti mm. kemikaale-

ja, vettä ja energiaa. Konsernin toimintaa säätelevät lukuisat ympäris-

töön liittyvät lait ja määräykset. Konserni pyrkii toimimaan jätevesien

sekä kasvihuonepäästöjen ja kaatopaikkajätteiden käsittelyssä ympä-

ristöön liittyvien säädösten mukaisesti. Konserni on kirjanpidossaan

varautunut toiminnalle tavanomaisiin ympäristönsuojeluun liittyviin

kustannuksiin. Odottamattomat tapahtumat tuotantoprosesseissa ja

jätteiden käsittelyssä voivat aiheuttaa yhtiölle merkittäviä menetyksiä

liiketoiminnassa sekä lisäkustannuksia. Varaukset on esitetty liitetiedossa

30.

Tuloverot

Johdon arviointia edellytetään määritettäessä tuloverojen ja laskennal-

listen verosaamisten ja verovelkojen määrää. Konserni arvioi tilinpää-

tösten yhteydessä laskennallisten verosaamisten kirjausperusteet. Tätä

varten arvioidaan, miten todennäköisesti tytäryhtiöillä on kerrytettävis-

sä verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset

tappiot tai käyttämättömät verotukseen liittyvät hyvitykset voidaan

hyödyntää. Ennusteissa käytettävät tekijät voivat poiketa toteutuneista,

mikä voi johtaa merkittäviin verosaamisten kulukirjauksiin tuloslaskel-

massa. Tuloverot on esitetty liitetiedossa 13 ja laskennalliset verot liitetie-

dossa 28.

Oikeudelliset vastuut

Johdon arviointia edellytetään parhaillaan käynnissä oleviin oikeuden-

käynteihin liittyvien varausten arvostamisessa ja kirjaamisessa. Varaus

kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena

oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen

on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.

Oikeudenkäyntien vaikeasti ennakoitavasta luonteesta johtuen oikeu-

denkäynnin todellinen kustannus voi poiketa merkittävästi alkuperäises-

tä arviosta. Oikeudelliset vastuut on esitetty liitetiedossa 39.

Myytävissä olevat sijoitukset

Konsernin myytävissä olevat sijoitukset koostuvat sijoituksista noteeraa-

mattomiin osakkeisiin, jotka arvostetaan taseessa käypään arvoon.

Käyvän arvon arvioiminen edellyttää johdon harkintaa ja arvioita

useista arvioissa käytetyistä tekijöistä (esim. diskonttauskorot, sähkön

hintaennuste ja Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen käynnistysaikataulu),

jotka voivat poiketa todellisista lopputuloksista, ja voivat johtaa myytä-

vissä olevan sijoituksen arvon sekä oman pääoman merkittävään

muutokseen. Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat on esitetty liite-

tiedossa 3 ja myytävissä olevat sijoitukset liitetiedossa 22.

3 Rahoitusriskien hallinta

Konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille: valuutta-,

korko-, luotto- ja likviditeettiriskille.

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernia rahoitus-

markkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata

omalta osaltaan konsernin tuloskehitys. Rahoitustoiminnon tavoitteet ja

limiitit on määritelty yhtiön hallituksen hyväksymässä rahoituspolitii-

kassa.

Rahoitusriskien hallinnassa käytetään erilaisia rahoitusinstrument-

teja rahoituspolitiikan asettamissa rajoissa. Käytössä on vain instru-

mentteja, joiden markkina-arvoa ja riskiprofiilia voidaan jatkuvasti ja

luotettavasti seurata.

Rahoituksen hoito ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin

rahoitus- ja riskienhallintaosastolle. Keskityksen tavoitteena on tehokas

riskienhallinta, kustannussäästöt ja kassanhallinnan optimointi.