UPM vuosikertomus 2015

UPM Vuosikertomus 2015

101

102

sisältö

tilinpäätös

lyhyesti

STRATEGia

liiketoiminnot

Sidosryhmät

hallinnointi

tilinpäätös

Valuuttariski

Konserni altistuu valuuttariskille, joka syntyy valuuttamääräisistä tulevai-

suudessa suoritettavista kaupallisista maksuista, taseessa olevista va-

luuttamääräisistä veloista ja saatavista sekä translaatioriskistä, joka

aiheutuu sijoituksista ulkomaisiin tytäryhtiöihin. Suurimmat valuuttariskit

liittyvät Yhdysvaltojen dollariin ja Ison-Britannian puntaan.

Konsernin valuuttariskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa valuut-

takurssimuutosten aiheuttamaa epävarmuutta rahavirroissa, tuloksessa

ja taseessa suojaamalla sovittuihin ja ennustettuihin liiketoimiin liittyviä

sekä taseeseen sisältyviä valuuttariskejä.

Transaktioriski

Konserni suojaa erittäin todennäköiset ulkomaanvaluutan määräiset

valuuttavirrat rullaavasti seuraavan 12 kuukauden ajalta liiketoiminta-

alueiden ennusteiden perusteella. Rahoituspolitiikan mukaan riskineut-

raalina suojaustasona pidetään 50 %:n suojausastetta. Yksittäisiä

erittäin todennäköisiä ulkomaanvaluuttamääräisiä valuuttavirtoja on

suojattu myös yli 12 kuukauden pituisilla sopimuksilla poiketen samalla

riskineutraalista suojaustasosta. Suojausinstrumentteina on käytetty

valuuttatermiinejä. Suurin osa valuuttavirran suojaukseksi solmituista

johdannaissopimuksista täyttää suojauslaskennan kriteerit. Konsernin

ennustetusta 12 kuukauden valuuttavirrasta oli 31.12.2015 suojattuna

49 (47) %.

Alla olevassa taulukossa on esitetty kaikkien valuuttavirran suojaus-

ten nimellisarvot 31.12.2015 ja 31.12.2014.

Suojausten nimellisarvo

Valuutta

2015

milj. euroa

2014

milj. euroa

USD

472

439

GBP

285

288

JPY

189

134

AUD

Muut

Yhteensä

987

907

Konsernitasolla ulkoiset suojaukset on määritelty nimenomaisen ulko-

maanvaluutanmääräisen myynnin valuuttariskin suojauksiksi brutto-peri-

aatteella.

Konsernin taseessa on valuuttamääräisiä varoja ja velkoja, esimer-

kiksi lainoja ja talletuksia, ostovelkoja ja myyntisaamisia sekä rahava-

roja muissa valuutoissa kuin konsernin esittämisvaluutassa. Periaat-

teena ja tavoitteena on suojautua tältä taseriskiltä täydellisesti rahoitus-

instrumenttien avulla. Rahoituspolitiikan mukaan konsernilla voi

kuitenkin olla suojaamattomia tasepositioita. 31.12.2015 konsernin

korollisista tase-eristä oli suojaamatta 11 (18) miljoonaa euroa.

Taseessa olevia korottomia myyntisaamisia ja ostovelkoja oli tilinpää-

töshetkellä suojattu 770 (575) miljoonan euron edestä.

Translaatioriski

Konsernilla on ulkomaisiin yksikköihin tehtyjä nettosijoituksia, jotka

ovat alttiina valuuttamuutoksista syntyvälle muuntoerolle. Näitä nettosi-

joituksia ei pääsääntöisesti suojata. Tilinpäätöshetkellä konserni on

osittain suojautunut Uruguayn nettosijoitukseen liittyvältä valuuttariskil-

tä.

Herkkyys valuuttariskille

Jos euro olisi heikentynyt/vahvistunut 10 % Yhdysvaltojen dollaria

vastaan 31.12.2015 muiden muuttujien pysyessä muuttumattomina,

konsernin tulos ennen veroja olisi ollut 10 (11) miljoonaa euroa pie-

nempi/suurempi taseriskin vuoksi. Vaikutus omaan pääomaan olisi

ollut 41 (36) miljoonaa euroa pienempi/suurempi johtuen pääosin

ennustettujen valuuttavirtojen suojaamiseen käytetyistä rahoitusinstru-

menteista.

Jos euro olisi heikentynyt/vahvistunut 10 % Ison-Britannian puntaa

vastaan 31.12.2015 muiden muuttujien pysyessä muuttumattomina,

konsernin tulos ennen veroja olisi ollut 0 (0) miljoonaa euroa suu-

rempi/pienempi taseriskistä johtuen. Vaikutus omaan pääomaan olisi

ollut 28 (29) miljoonaa euroa pienempi/suurempi johtuen pääosin

ennustettujen valuuttavirtojen suojaamiseen käytetyistä rahoitusinstru-

menteista.

Jos euro olisi heikentynyt/vahvistunut 10 % Japanin jeniä vastaan

31.12.2015 muiden muuttujien pysyessä muuttumattomina, konsernin

tulos ennen veroja olisi ollut 2 (2) miljoonaa euroa suurempi/pie-

nempi. Vaikutus omaan pääomaan olisi ollut 19 (13) miljoonaa euroa

pienempi/suurempi johtuen pääosin ennustettujen valuuttavirtojen suo-

jaamiseen käytetyistä rahoitusinstrumenteista.

Herkkyys valuuttariskille laskettiin seuraavien oletusten perusteella:

• Valuuttakurssimuutos on 10 %.

• Suurin osa niistä rahoitusinstrumenteista, jotka eivät ole johdan-

naisia, kuten rahavarat, myyntisaamiset, korolliset velat ja

ostovelat ovat joko suoraan toimintavaluutassa tai ovat kään-

netty siihen johdannaissopimuksilla. Avoin tasepositio on hyvin

pieni ja sen vuoksi kurssimuutoksilla on hyvin pieni vaikutus tai

ei lainkaan vaikutusta tuloslaskelmaan.

• Omaan pääomaan vaikuttavat ne rahavirran suojaamiseksi

solmitut johdannaiset, joiden suojaussuhde on tehokas.

• Tulokseen vaikuttavat ne johdannaiset, joiden suojaussuhde ei

ole tehokas tai joihin ei sovelleta suojauslaskentaa.

• Laskennassa ei ole mukana ennustettuja valuuttamääräisiä

tulevia rahavirtoja, eikä translaatioriskin tai siihen liittyvien

suojausten vaikutusta.

Korkoriski

Konsernin korollinen velka altistaa konsernin korkoriskille eli korkoliik-

keiden aiheuttamalle uudelleenhinnoittelu- ja käyvän arvon korkoriskil-

le. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on suojautua korkoliikkeiden

aiheuttamilta ylimääräisiltä kustannuksilta.

Korkoriskin hallinta perustuu rahoituspolitiikassa määriteltyyn netto-

velan keskimääräiseen korkosidonnaisuusaikaan. 31.12.2015 keski-

määräinen korkosidonnaisuusaika oli 2,2 (2,2) vuotta. Nettovelan kes-

kimääräisen korkosidonnaisuusajan muuttamiseen konserni käyttää

korkojohdannaisia.

Konsernin lainavaluuttojen jakauma vastaa emoyhtiön ja tytäryhti-

öiden toimintavaluuttojen määräistä lainausta. Korollisten nettovelkojen

nimellisarvot mukaan lukien johdannaiset jakaantuivat 31.12.2015 ja

31.12.2014 valuutoittain seuraavasti:

Valuutta

2015

mrd. euroa

2014

mrd. euroa

EUR

1,9

3,1

USD

0,5

0,4

GBP

–0,2

CAD

–

–0,7

Muut

–0,1

–0,2

Yhteensä

2,1

2,4

Valtaosa pitkäaikaisista lainoista ja niitä suojaavista korkojohdannai-

sista on suojauslaskennan piirissä.

Herkkyys korkoriskille

Jos konsernin nettovelan korot olisivat olleet 1 prosenttiyksikön kor-

keammat/matalammat 31.12.2015 muiden muuttujien pysyessä muut-

tumattomina, konsernin tulos ennen veroja olisi ollut 5 (4) miljoonaa

euroa pienempi/suurempi johtuen pääasiassa suuremmista/pienem-

mistä vaihtuvakorkoisten lainojen koroista. Oma pääoma olisi ollut 40

(45) miljoonaa pienempi/suurempi johtuen kassavirran suojauksessa

olevien koronvaihtosopimustransaktioiden pienemmästä/suuremmasta

käyvästä arvosta.

Herkkyys korkoriskille laskettiin seuraavien oletusten perusteella:

• Korkomuutoksen oletetaan olevan 1 prosenttiyksikön suuruinen

yhdensuuntainen muutos kaikissa korkokäyrän pisteissä.

• Käyvän arvon suojauksessa korkoriskistä aiheutuva suojauskoh-

teiden käyvän arvon muutokset kumoavat melkein täydellisesti

suojattavien instrumenttien käypien arvojen muutokset tuloslas-

kelmassa. Mahdollinen tehoton osuus vaikuttaa tilikauden tulok-

seen.

• Kiinteäkorkoiset jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat

lainat, jotka eivät ole mukana käyvän arvon suojauksessa eivät

altistu tässä tarkoitetulle korkoherkkyydelle.

• Korkojohdannaisten käyvän arvon muutokset vaikuttavat omaan

pääomaan siltä osin kuin niihin sovelletaan kassavirran suojaus-

laskentaa.

• Vaihtuvakorkoiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut lai-

nat, joita ei ole määritelty suojattaviksi instrumenteiksi ovat

mukana herkkyysanalyysissä.

• Markkinakorkojen muutoksista aiheutuvat korkojohdannaisten

käyvän arvon muutokset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa,

vaikuttavat rahoitustuottoihin tai -kuluihin ja ovat sen vuoksi

mukana herkkyysanalyysissä.

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski

Konserni pyrkii säilyttämään hyvän maksuvalmiuden kaikissa olosuh-

teissa tehokkaalla kassanhallinnalla ja sijoittamalla vain helposti rahak-

si realisoitaviin kohteisiin. Lyhytaikaiseen rahoitukseen konserni käyttää

yritystodistusohjelmia. Pitkäaikaisia sitovia luottolimiittejä käytetään

rahoituksen varmistamiseen kaikissa olosuhteissa sekä yritystodistusoh-

jelmien varajärjestelynä.

Jälleenrahoitusriskit minimoidaan huolehtimalla lainasalkun tasa-

painoisesta rahavirtapohjaisesta erääntymisaikataulusta sekä lainojen

riittävän pitkästä maturiteetista. Tilinpäätöshetkellä lainojen keskimaturi-

teetti oli 5,5 (4,9) vuotta.

Osa konsernin lainasopimuksista sisältää sopimusvakuuden (kove-

nantin) liittyen konsernin taseeseen. Tämän sopimusvakuuden mukaan

velkaantumisaste (gearing) ei saa ylittää 110 % (velkaantumisaste

31.12.2015 oli 26 %).

Likviditeetti

milj. euroa

2015

2014

Pankkitilit

545

535

Muut rahavarat

165

Vahvistetut luottolimiitit

1 025

925

joista käytössä

–

Lainalupaukset

–

–25

Muut käytössä olevat luottolimiitit

–103

–76

Pitkäaikaisten lainojen lyhennysten rahavirta

–145

–291

Likviditeetti

1 403 1 233

Tärkeimmät käytössä olevat rahoitusohjelmat ovat:

Vahvistetut:

• Kahdenväliset luottolimiittisopimukset

Vahvistamattomat:

• Kotimainen yritystodistusohjelma 1 000 miljoonaa euroa.

Lainojen sopimuksiin perustuva erääntymisanalyysi on esitetty liitetie-

dossa 31.

Luottoriski

Vastapuoliriski

Konsernin pankkien ja rahoituslaitosten kanssa tekemiin rahoitusinstru-

mentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään tehdyn

sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Rahoituspolitiikan mukaan johdan-

naisinstrumentteja ja rahavarojen sijoituksia saa tehdä vain tietyn

luottokelpoisuuden omaavien vastapuolten kanssa. Luottokelpoisuus-

vaatimuksen lisäksi konserni minimoi vastapuoliriskinsä tekemällä

sopimuksia useiden johtavien pankkien ja rahoituslaitosten kanssa.

Konsernirahoitus valvoo jatkuvasti vastapuolten luottokelpoisuutta.

Operatiivinen luottoriski

Operatiiviseen toimintaan liittyvän luottoriskin hallinnan periaatteet on

määritelty konsernin luottoriskin hallintapolitiikassa ja luottoriskiä valvo-

taan systemaattisesti. Avoinna olevia myyntisaamisia, myyntisaamisten

keskimääräistä maksuaikaa ja erääntyneitä myyntisaamisia seurataan

kuukausittain.

Konsernin myyntisaamisiin ja muihin saamisiin liittyviä luottoriski-

keskittymiä pienentää laaja ja maantieteellisesti jakautunut asiakas-

kunta. Asiakkaiden luottolimiittejä ja heidän taloudellista tilaansa seu-

rataan jatkuvasti. Pääsääntöisesti saatavat turvataan luottotappiova-

kuutuksilla. Tietyillä markkinoilla luottoriskiä pienennetään käyttämällä

rembursseja, ennakkomaksuja ja pankkitakuita. Myyntisaamisten ikäja-

kauma on esitetty liitetiedossa 26. Konsernilla ei ole tiedossa merkittä-

viä asiakassaamisten luottoriskikeskittymiä. Konsernin kymmenen suu-

rinta asiakasta muodostivat noin 20 (17) %, noin 285 (240) miljoonaa

euroa, konsernin myyntisaamisista 31.12.2015. Vastuusitoumuksiin

liittyvistä luottoriskeistä on kerrottu liitetiedossa 39.

Sähkön hintariski

UPM suojaa sekä sähkön tuotantoaan että kulutustaan markkinoilla.

UPM:n herkkyys sähkön markkinahinnalle on riippuvainen niin tuotan-

tomäärästä, kulutuksesta kuin suojausasteesta.

Pohjoismaisilla ja Keski-Euroopan markkinoilla hintariskiä hallitaan

tekemällä sähköjohdannaissopimuksia. Suojaamisen lisäksi UPM käy

kauppaa omaan lukuun termiineillä ja futuureilla. Johdannaispositioi-

den riskejä seurataan päivätasolla. Avoinna oleva maksimiriski on

rajoitettu Value-at-Risk -limiitein. Myös kaupankäynnin kumulatiivinen

tappio on rajoitettu.

Sähköjohdannaisten herkkyysanalyysi

Herkkyysanalyysi on tehty 31.12.2015 position mukaisesti. Herkkyys

vaihtelee suojaus- ja kaupankäyntipositioiden muuttuessa. Hintariski on

laskettu ainoastaan johdannaispositiolle. Herkkyysanalyysi on laskettu

erikseen suojauslaskennassa olevan ja ei-suojauslaskennassa olevan

volyymin osalta. Analyysissä on oletettu, että sähkötermiinien noteera-

us NASDAQ OMX:ssä ja EEX:ssä muuttuisi yhden euron per MWh

ajanjaksolla, jolla UPM:llä on johdannaisia.

milj. euroa

Vaikutus 2015 2014

+/- 1 euroa/MWh sähkötermiinien noteerauksessa

Vaikutus voittoon ennen veroja

+ / -

13,2 8,6

Vaikutus omaan pääomaan

+ / -

5,6 5,0

Pääomariskin hallinta

Pääoman hallinnassa konsernin tavoitteena on varmistaa joustavan

pääomarakenteen ylläpito, mikä mahdollistaa konsernin toiminnan

pääomamarkkinoilla.

Tyydyttävän oman ja vieraan pääoman tasapainon mittarina kon-

serni käyttää korollisten nettovelkojen ja oman pääoman suhdetta, vel-

kaantumisastetta (gearing). Riittävän joustavuuden varmistamiseksi

tavoitteeksi on asetettu velkaantumisaste, jonka on oltava selvästi alle

90 %.

Oheisessa taulukossa on esitetty konsernin oma pääoma, korolliset

velat ja velkaantumisaste.

31.12.

milj. euroa

2015

2014

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

7 942 7 478

Määräysvallattomien omistajien osuus

Oma pääoma yhteensä

7 944 7 480

Pitkäaikaiset korolliset velat

2 797 3 058

Lyhytaikaiset korolliset velat

269

406

Korolliset velat yhteensä

3 066 3 464

Oma pääoma ja korolliset velat yhteensä

11 010 10 944

Korolliset velat yhteensä

3 066 3 464

– Korolliset rahoitusvarat yhteensä

–966 –1 063

Korolliset nettovelat

2 100 2 401

Velkaantumisaste (gearing), %