47 / 56
1/2016
|
47
taarin suuruinen integraatti on
kuin kaupunki kaupungissa. Siinä
kulkee nimettyjä teitä, muunmuassa
Kuitulinja, Haketie ja Arkkitie.
Alueen siisteys on silmiinpistävää.
Savupiipuista kohoaa valkoisia hajut-
tomia vesihöyrypatsaita siniselle
taivaalle.
Täällä Kymijoen varrella isojen
havumetsien siimeksessä puu
muuttuu selluksi ja sellu paperiksi.
Me teemme kierroksen sellutehtaalla,
koska siellä on juuri saatettu päätök-
seen iso investointiohjelma. Uutta
ovat kuorimon laajennus, havukui-
tulinjanmodernisointi sekä sellun
kuivauskone. Otetaan selvää, mitä
parannuksia noin 160miljoonan piris-
tysruiske on sellunkeittoon tuonut.
Sellun kysyntä kasvaa
Aloitamme kierroksen tehtaanjoh-
tajan pakeilla.
Markku Laaksonen
myhäilee tyytyväisenä, sillä inves-
toinnin hyödyt puhuvat puolestaan: 1.
Sellun vuosituotanto kasvaa 530 000
tonnista 700 000 tonniin. 2. Sellun
jauhautuvuus paranee ja sitä myötä
sellun laatu. 3. Tehtaasta tulee entistä
energiatehokkaampi. 4. Ja mikä
parasta: sellun tuotantoa ei tarvitse
enää jarrutella, sillä uusi kuivaus-
kone pystyy kuivaamaan sellumassaa
huomattavasti enemmän kuin vanha.
Paneudutaan näihin yksityiskoh-
tiin kuitenkin vasta myöhemmin,
paikan päällä. Meitä kiinnostaa, miten
investointityöt sujuivat keskellä
vilkasta, täydessä toiminnassa olevaa
tehdasaluetta. Etenivätkö käynnis-
tykset aikataulussa? Syntyikö kalliita
viivästyksiä?
– Kuivauskone kytkettiin toimin-
taan elokuussa kuukausi etuajassa,
joten paaleja päästiin tekemään
suunniteltua aiemmin. Investointi
alkoi tuottaa rahaa heti, kun tuli
enemmän tuotantoa. Nyt olemme
ajaneet sellua uudella tuotantotasolla
jo pari kuukautta, ja hyvältä näyttää,
Laaksonen kertoo.
Tavoitteisiin päästiin, vaikka
työmaa olikin oikea Baabelin torni.
Projektissa urakoi monia eri kansal-
lisuuksia, parhaimmillaan yli 1 000
miestä omien työntekijöiden lisäksi.
Kommunikaation oli toimittava
muutenkin kuin vain käsimerkein.
Sattuiko esimerkiksi onnettomuuksia?
– Yksi sairauspoissaoloa vaatinut tapa-
turma sattui ulkopuoliselle urakoit-
sijalle. Työsuojelukoulutus oli meillä
iso prosessi, annoimme sitä joka päivä
monella kielellä jokaiselle.
Ajat ovat totisesti muuttuneet niistä
päivistä, kun Laaksonen, 61, itse astui
ylioppilaskirjoitusten jälkeen vuonna
1973 ensimmäisen kerran tehtaan-
portista sisään. Hänet passitettiin
alkajaisiksi aukaisemaan silloisen
sulfiittitehtaan ”pyörrepuhdistuslai-
toksen rejektipäitä”. Kukaan ei tosin
Sellutehdas tuottaa
investoinnin myötä entistä
laadukkaampaa sellua,
kertoo tehtaanjohtaja
Markku Laaksonen.
>>
hoksannut kertoa, mitä ne ovat ja
tarvitaanko työssä turvavarusteita.
Nyt ketään, ylimmäistä pomoakaan,
ei päästetä tehtaalle ilman turva-
kenkiä, huomioliiviä, kypärää ja
suojalaseja.
Investoinnit valmistuivat
siis ajoissa ja suunnitellusti. Nyt
valkaistua havu- ja koivusellua syntyy
runsaammin kuin ennen, ja hyvä
niin, sillä sellua kysytään hanakasti
maailmanmarkkinoilla. Sitä käyte-
tään yhä enemmän pehmopapereissa
sekä pakkauksissa, joidenmäärä
kasvaa verkkokaupan kasvunmyötä.
Sitä tarvitaan paikkaamaan keräys-
paperin vajetta. Sellulla on tilausta
esimerkiksi Kiinan kasvavan keski-
luokan tarpeisiin, kotitalous- ja hygie-
niatuotteidenmutta myös paino- ja
kopiopaperilaatujen valmistukseen.
Itse asiassa sellu on tulevaisuuden
high techia, joka taipuu raaka-ai-
neeksi hyvinkinmielikuvituksellisiin
tuotteisiin: jäätelöön, ketsuppiin ja
paakkuuntumisenestoaineisiin. Se voi
korvata puuvillan vaatteiden valmis-
tuksessa ja muovin pakkauksissa.
Ei ihme, että tehtaanjohtaja
suhtautuu luottavaisinmielin sellun
tulevaisuudennäkymiin.
Into on tarttunut sellumiehiinkin.
Sellussa on taas imua.
Millaista? Kysytään sitä sellu-
tehtaan vuoromestarilta
Mikko
Pajarilta
ja aamuvuorossa olevilta
Markku Laaksonen