UPM vuosikertomus 2014

UPM Vuosikertomus 2014

TILINPÄÄTÖS

SISÄLTÖ

1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Jäljempänä on lueteltu merkittävimmät tilinpäätösperiaatteet, joita on

sovellettu konsernitilinpäätöksen laatimisessa:

Päätoiminnot

UPM-Kymmene Oyj (”emoyhtiö” tai ”yhtiö”) yhdessä sen tytäryritysten

kanssa (”UPM tai ”konserni”) on maailmanlaajuisesti toimiva metsäte-

ollisuuskonserni, jonka liiketoiminnasta pääosan muodostaa paperi

sisältäen erityisesti paino- ja kirjoituspaperien valmistuksen ja myynnin.

Konsernin liiketoiminta jakaantuu kolmeen ryhmään: Energia ja sellu,

Paperi sekä Tekniset materiaalit. UPM raportoi taloudelliset tiedot

seuraaville liiketoiminta-alueille (segmenteille): UPM Biorefining, UPM

Energy, UPM Raflatac, UPM Paper Asia, UPM Paper ENA, UPM

Plywood sekä Muu toiminta. Toiminnot ovat keskittyneet Euroopan

unioniin sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan ja Aasiaan. Valmistusta

konsernilla on yhteensä 13 maassa.

UPM-Kymmene Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka

kotipaikka on Helsinki. Yhtiön rekisteröity osoite on Alvar Aallon katu

1, 00100 Helsinki, mistä jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa.

Emoyhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

Hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 3. helmikuuta 2015 tämän

konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan

yhtiökokous päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta.

Laatimisperusta

UPM:n konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan Unionissa käyttöön

hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) ja IFRIC-

tulkintojen mukaan.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin

perustuen lukuun ottamatta biologisia hyödykkeitä, myytävissä olevia

sijoituksia ja tiettyjä muita rahoitusvaroja ja -velkoja, etuuspohjaisiin

eläkejärjestelyihin kuuluvia varoja ja velvoitteita sekä osakeperusteisia

maksuja.

Tilinpäätöksen laatiminen edellyttää laskenta-arvioiden ja oletusten

käyttämistä, jotka vaikuttavat taseen laatimishetken varojen ja velkojen

määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja

kulujen määriin raportointikaudella. Laskenta-arvioita on käytetty tilin-

päätöksessä raportoitujen erien suuruutta määritettäessä, mm. tiettyjen

omaisuuserien realisoitavuutta, aineellisen ja aineettoman käyttöomai-

suuden taloudellisia pitoaikoja sekä tuloveroja ja muita eriä määritettä-

essä. Arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemyk-

seen, mutta on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä

käytetyistä arvioista. Lisäksi tilinpäätöstä laadittaessa johto joutuu

käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltami-

sessa. Merkittävää harkintaa ja merkittäviä arvioita ja oletuksia edellyt-

tävät tilinpäätöksen alueet on esitetty liitetiedossa 2.

Konsolidointiperiaatteet

Tytäryritykset

UPM:n konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö UPM-Kymmene Oyj:n ja

sen tytäryritysten tilinpäätökset. Tytäryrityksiksi katsotaan ne yritykset,

joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on yrityksessä määräys-

valta, jos sillä on yritystä koskeva valta; se altistuu yrityksen muuttuvalle

tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy käyttä-

mään yritystä koskevaa valtaansa ja näin vaikuttamaan saamansa tuo-

ton määrään.

Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä.

Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettu-

jen varojen, vastattavaksi otettujen velkojen ja liikkeeseen laskettuihin

oman pääoman ehtoisten instrumenttien hankintahetken käypään

arvoon. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta velkajärjestelystä johtu-

van omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

(Liitetiedoissa kaikki luvut ovat miljoonia euroja, ellei muutoin ilmoitettu.)

on kirjattu kuluksi. Hankinnan kohteen yksilöitävissä olevat varat, velat

ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin.

Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan

hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa mää-

räysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen

nettovarallisuudesta.

Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien

osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo

yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon,

merkitään taseeseen liikearvoksi. Jos määrä on pienempi kuin hankin-

nan kohteen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käypä arvo ja

kyseessä on edullinen kauppa, kirjataan erotus tulosvaikutteisesti

(ks. ”Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet” kohta Liikearvo).

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä

päivästä lukien, jona konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut

tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat, sisäis-

ten toimitusten realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eli-

minoidaan konsernitilinpäätöksessä. Realisoitumattomat tappiot elimi-

noidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä luovutetun omaisuuserän

arvonalentumisesta. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimis-

periaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia

periaatteita.

Jos konsernin määräysvalta tytäryrityksessä lakkaa arvostetaan

mahdollinen jäljelle jäävä osuus käypään arvoon ja kirjanpitoarvon

muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.

Yhteiset toiminnot

Yhteinen toiminto on yhteisjärjestely, jossa osapuolilla, joilla on yhtei-

nen määräysvalta, on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja

velkoja koskevia velvoitteita. Yhteinen määräysvalta on sopimukseen

perustuva järjestely, koskien määräysvallan pitämistä yhteisenä, ja se

vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset

edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä hyväksy

mistä.

Konserni yhdistelee osuutensa yhteisen toiminnon varoista, veloista,

tuotoista ja kuluista. Varoja, velkoja, tuottoja ja kuluja käsitellään kir-

janpidossa asianomaisia eriä koskevien IFRS-standardien mukaisesti.

Yhteisten toimintojen kanssa toteutetut liiketoimet kirjataan konserniti-

linpäätökseen vain yhteisen toiminnon muiden osapuolien osuuksien

osalta.

Osakkuus- ja yhteisyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava

vaikutusvalta, mutta joissa sillä ei ole määräysvaltaa. Huomattava vai-

kutusvalta syntyy yleensä silloin, kun konserni omistaa 20–50 % ääni-

määrästä. Yhteisyritykset ovat yhteisjärjestelyjä, joissa osapuolilla, joilla

on yhteinen määräysvalta, on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen.

Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä lasketaan pääomaosuusme-

netelmää käyttäen ja ne on alun perin kirjattu hankintamenoon. Tämän

metodin mukaan konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tilikau-

den voitosta tai tappiosta esitetään tuloslaskelmassa ja osuus muussa

laajassa tuloksessa tapahtuneista muutoksista esitetään muun laajan

tuloksen erissä. Taseessa esitetään konsernin osuus osakkuus- tai yhteis-

yrityksen nettovarallisuudesta yhdessä hankinnasta syntyneen liikearvon

(vähennettynä mahdollisilla kertyneillä arvonalennuksilla) kanssa

vähennettynä yksittäisiin sijoituksiin tehdyillä arvonalennuksilla. Kon-

sernin ja sen osakkuus- ja yhteisyritysten välisistä realisoitumattomista

voitoista ja tappioista eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaava

osuus. Konsernin ja sen osakkuus- ja yhteisyritysten välisistä realisoitu-

mattomista voitoista ja tappioista eliminoidaan konsernin omistus-

osuutta vastaava osuus, jollei tappio anna viitteitä omaisuuserän

arvonalentumisesta. Osakkuus- ja yhteisyritysten tilinpäätösten laati-

misperiaatteita on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin tilinpää-

töksen laatimisperiaatteita. Pääomaosuusmenetelmän soveltaminen

lopetetaan, kun sijoituksen kirjanpitoarvo osakkuus- tai yhteisyrityk-

sessä on laskenut nollaan, ellei konsernilla ole syntynyt velvoitteita tai

ellei se ole taannut osakkuus- tai yhteisyrityksen velvoitteita.

Määräysvallattomien omistajien osuudet

Tilikauden voiton jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallat-

tomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja määräysvallat-

tomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana erä-

nään taseessa oman pääoman osana.

Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia

käsitellään samalla tavalla kuin konsernin omistajien kanssa toteutu-

neita. Kun määräysvallattomilta omistajilta ostetaan osakkeita, makse-

tun vastikkeen ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden

kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot

tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirja-

taan omaan pääomaan.

Ulkomaan rahan määräiset tapahtumat

Kunkin tytäryrityksen tilinpäätökseen sisältyvät erät mitataan siinä

valuutassa, joka on kunkin yrityksen pääasiallisen toimintaympäristön

valuutta (”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa,

joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan toiminta-

valuutaksi käyttäen tapahtumapäivinä vallinneita valuuttakursseja.

Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat muunnetaan toimintava-

luutaksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaan rahan määräi-

sistä liiketapahtumista ja monetaaristen saamisten ja velkojen muunta-

misesta syntyneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi sil-

loin kun realisoitumaton erä täyttää rahavirran tai nettoinvestoinnin

suojauslaskennan kriteerit, se kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Liiketapahtumista aiheutuvat kurssierot sisältyvät vastaaviin eriin

tuloslaskelman liikevoiton yläpuolelle ja rahoitusvaroista sekä -veloista

aiheutuvat kurssierot esitetään omana eränään tuloslaskelmassa sekä

nettomääräisinä kokonaisrahoituskuluissa.

Tytäryritysten, joiden toimintavaluutta poikkeaa konsernin esittä-

misvaluutasta, tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi vuosineljännesten

keskikursseja käyttäen ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.

Kauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja

taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen

eriin. Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten muuntamisesta

ja tällaisten nettosijoitusten suojaukseksi määritetyistä lainoista ja

muista valuuttainstrumenteista syntyvät kurssierot kirjataan muihin

laajan tuloksen eriin konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Kun ulkomai-

sesta yksiköstä luovutaan osaksi tai kun se myydään, omaan pääomaan

kertyneet muuntoerot merkitään tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa

tai -tappiota.

Rahoitusjohdannaiset ja suojauslaskenta

Rahoitusjohdannaiset kirjataan sopimuksentekohetkellä taseeseen

niiden hankintamenoon (= käypä arvo), jonka jälkeen ne arvostetaan

käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan tai

laajaan tuloslaskelmaan riippuen siitä sovelletaanko johdannaiseen

suojauslaskentaa sekä suojattavan erän luonteesta. Suojaussopimukset

jaetaan sopimushetkellä kolmeen ryhmään: käyvän arvon suojaukseen,

jolla suojataan taseessa olevan saatavan tai velan käypää arvoa tai kiin-

teähintaista sitoumusta, rahavirran suojaukseen, jolla suojataan ennus-

tettua erittäin todennäköistä tapahtumaa tai rahavirran vaihtelua toi-

mintavaluutassa ja ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen

suojaukseen. Rahoitusjohdannaisen käypä arvo esitetään pitkäaikaisissa

rahoitusvaroissa tai rahoitusveloissa, jos eräpäivään on yli 12 kuukautta,

ja lyhytaikaisessa rahoitusvaroissa tai rahoitusveloissa, jos eräpäivään

on alle 12 kuukautta.

Konserni soveltaa käyvän arvon suojausta kiinteäkorkoisten velko-

jen korkoriskin suojauksessa. Niiden johdannaisinstrumenttien käyvän

arvon muutokset, jotka täyttävät käyvän arvon suojauslaskennan kritee-

rit ja ovat myös tehokkaita etu- ja jälkikäteen tarkasteltuna, kirjataan

tuloslaskelmaan rahoituseriin. Samoin niihin liittyvien suojauskohteiden

korkoriskistä aiheutuva käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikuttei-

sesti rahoituseriin. Lainojen tasearvot ja lainoihin kohdistuvien suojaus-

instrumenttien käyvät arvo sisällytetään korollisiin varoihin ja velkoihin.

Johdannaissopimukset, jotka täyttävät käyvän arvon suojauslaskennan

kriteerit, erääntyvät suojattavien lainojen eräpäivinä. Jos suojauslasken-

nan kriteerit eivät enää täyty, suojattavan lainan kirjanpitoarvon oikai-

suksi kirjattu suojattavasta riskistä johtuva erä kirjataan tulokseen efek-

tiivisen koron menetelmää käyttäen lainan eräpäivään mennessä.

Rahavirran suojausta varten tehtyjen johdannaissopimusten tehok-

kaiden osuuksien käypien arvojen muutokset kirjataan muihin laajan

tuloksen eriin. Omaan pääomaan kertyneet suojausvoitot kirjataan

tulokseen samalla kaudella kun suojauslaskennan kohde kirjataan

tuloslaskelmaan (esim. kun konsernin suojattu ulkoinen valuuttamääräi-

nen myynti kirjataan). Erääntyneen suojausinstrumentin voitto tai tap-

pio on taseen oman pääoman suojausrahastossa jaksotettuna vielä noin

kuukauden, kunnes konsernin ulkoinen myynti toteutuu. Vaihtuvakor-

koisia lainoja suojaavien koronvaihtosopimusten tehokkaaseen osuuteen

liittyvä voitto tai tappio esitetään tuloslaskelmassa rahoituskuluissa.

Mikäli suojattu ennakoitu liiketoimi johtaa rahoitusvaroihin kuulumat-

toman omaisuuserän kirjaamiseen (esim. käyttöomaisuus), omaan pää-

omaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään kyseisen omaisuuserän alku-

peräiseen hankintamenoon ja ne kirjataan poistojen mukana tulokseen.

Kun rahavirran suojaukseksi tehty suojausinstrumentti erääntyy, se

myydään tai kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, suojaus-

instrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen

asti, kunnes kiinteä sopimus tai ennustettu myynti toteutuu. Kuitenkin,

jos kiinteän sopimuksen tai ennustetun myynnin ei enää oleteta toteutu-

van, suojausinstrumentista omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio

kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus kirjataan

rahavirran suojauksen tavoin. Suojaukseen käytetään valuuttatermiini-

sopimuksia, joiden käyvän arvon muutokset spot-hinnan muutoksen

osalta kirjataan muun laajan tuloksen muuntoeroihin. Valuuttatermii-

nien korkoeron muutos kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoitu-

seriin. Kertyneet arvostustulokset puretaan muuntoeroista tuloslaskel-

maan silloin kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan kokonaan tai osit-

tain.

Konserni dokumentoi suojaussuhteen syntyessä suojattavan kohteen

ja suojausinstrumenttien välisen suojaussuhteen sekä riskinhallintata-

voitteensa ja strategiansa erilaisille suojaustapahtumille. Tässä proses-

sissa suojausjohdannaiset kohdistetaan suojaamaan tiettyjä varoja ja

velkoja, sitovia sopimuksia tai ennustettuja liiketapahtumia. Konserni

dokumentoi myös, sekä suojausta aloitettaessa että jatkuvasti siitä eteen-

päin, arvionsa siitä vastaako suojausinstrumenttien käyvän arvon muu-

tos erittäin tehokkaasti suojattavien rahavirtojen tai muiden suojattavien

erien käyvän arvon muutosta.

Konsernilla on suojauslaskennan ulkopuolella johdannaissopimuk-

sia, jotka ovat konsernin rahoituspolitiikan mukaan tehokkaita talou-

dellisia suojausinstrumentteja, mutta jotka eivät täytä suojauslaskennan

vaatimuksia. Nämä johdannaissopimukset luokitellaan kaupankäynti-

tarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi tai -veloiksi. Tällaisten joh-

dannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset kirjataan välittömästi

tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin tuottoihin tai rahoituseriin.

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksenteki-

jälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukaisella tavalla.

Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien

kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on

nimetty toimitusjohtaja.

Segmenttiraportoinnissa noudatetaan konsernitilinpäätöksen laati-

misperiaatteita, lukuun ottamatta yhteisen toiminnon Madison Paper

Industries (MPI) esittämistä tytäryhtiön tavoin UPM Paper ENA-seg-

mentin raportoinnissa. Kustannukset ja tuotot sekä omaisuus- ja velka-

erät on jaettu segmenteille yhtenäisin periaattein. Kaikki segmenttien

väliset liiketapahtumat perustuvat markkinahintoihin, ja kaikki seg-

menttien väliset myynnit eliminoidaan konsolidoinnin yhteydessä.