UPM vuosikertomus 2014

UPM Vuosikertomus 2014

TILINPÄÄTÖS

SISÄLTÖ

Myöhemmin voimaan tulevat uudet ja uudistetut standardit,

tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin, joita

konserni ei vielä ole ottanut käyttöön ennen niiden pakollista

voimaantuloa

Uusi IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardi käsittelee rahoitusvarojen

ja -velkojen luokittelua, arvostamista ja kirjaamista. Standardi julkais-

tiin kokonaisuudessaan heinäkuussa 2014, ja se korvaa rahoitusinstru-

menttien luokittelua ja arvostamista koskevat osuudet IAS 39:stä. IFRS

9:ssä on säilytetty useita arvostusmalleja, mutta niitä on yksinkertaistet-

tu. Rahoitusvarat on sen mukaan luokiteltava kolmeen pääryhmään:

jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat, käypään arvoon tulosvaikut-

teisesti kirjattavat ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien

kautta kirjattavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista

sekä kyseisten rahoitusvarojen rahavirtojen ominaispiirteistä. Sijoitukset

oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin on arvostettava käypään

arvoon tulosvaikutteisesti, mutta alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä

voidaan tehdä peruuttamaton valinta menettelystä, jonka mukaan

käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin eikä

niitä myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi. Arvonalentumisten osalta

on otettu käyttöön odotettuihin luottotappioihin perustuva malli, joka

korvaa IAS 39:n mukaisen toteutuneisiin tappioihin perustuvan mallin.

Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen muuttuu vain siten, että

käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi nimenomaisesti

luokiteltujen rahoitusvelkojen omasta luottoriskistä johtuvat muutokset

kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Suojauksen tehokkuuteen liitty-

viä vaatimuksia on IFRS 9:ssä helpotettu poistamalla selkeisiin rajoihin

perustuva tehokkuustestaus. Nyt edellytetään taloudellista suhdetta

suojauskohteen ja suojausinstrumentin välille ja samaa ”suojausastetta”

kuin mitä yrityksen johto tosiasiallisesti käyttää riskienhallinnassa.

Dokumentaatiota vaaditaan edelleen, mutta se poikkeaa IAS 39:n mu-

kaisesta. Standardia on sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla

tilikausilla. IFRS 9 -standardin käyttöönotolla odotetaan olevan joita-

kin vaikutuksia konsernin rahoitusvarojen tilinpäätösperiaatteisiin.

Standardia ei vielä ole hyväksytty EU:ssa.

Uusi IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardi käsitte-

lee tulouttamista sekä määrittelee periaatteet, joiden mukaan tilinpää-

töksessä esitetään käyttäjien kannalta hyödyllistä tietoa asiakassopimuk-

siin perustuvien myyntituottojen luonteesta, määrästä ja epävarmuu-

desta sekä myyntituottoihin liittyvistä rahavirroista. Myyntituotto

kirjataan, kun asiakas saa määräysvallan tavaraan tai palveluun ja näin

pystyy ohjaamaan sen käyttöä ja saamaan siitä koituvan hyödyn. Stan-

dardi korvaa IAS 18:n Tuotot ja IAS 11:n Pitkäaikaishankkeet -standar-

dit sekä niihin liittyvät tulkinnat. Standardia on sovellettava 1.1.2017 tai

sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Konsernissa ollaan arvioimassa IFRS

15:n vaikutusta. Standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

Muutokset IAS 19 Etuuspohjaiset järjestelyt: työntekijöiden maksu-

suoritukset tulevat voimaan 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla.

Muutos selventää sellaisten maksusuoritusten, jotka liittyvät työsuori-

tukseen ja joiden määrä ei vaihtele työntekijän työssäoloajan perusteella,

vähentämisen ansaittujen etuuksien kustannusten määrästä sillä kau-

della, jona työ suoritetaan. Muutoksilla ei odoteta olevan olennaista

vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (2010–2012) tulevat voi-

maan 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. IFRS-parannusten

kokoelma vuosilta 2010-2012 koskee yhteensä seitsemää standardia.

Muutoksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpää-

tökseen.

IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (2011–2013) tulevat voi-

maan 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. IFRS-parannusten

kokoelma vuosilta 2011-2013 koskee yhteensä neljää standardia. Muu-

toksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (2012–2014) tulevat voi-

maan 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. IFRS-parannusten

kokoelma vuosilta 2012-2014 koskee yhteensä neljää standardia. Muu-

toksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Muutos IFRS 11 Yhteisjärjestelyt -standardiin tulee voimaan

1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutos sisältää uutta

ohjeistusta yhteisyritysosuuden hankinnan kirjanpitokäsittelystä, kun se

muodostaa liiketoiminnan. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovelletta-

vaksi EU:ssa.

Muutokset IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet -standar-

diin ja IAS 38 Aineettomat hyödykkeet -standardiin tulevat voimaan

1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutoksilla selvennetään,

että poistojen laskenta tuottoihin perustuvia menetelmiä käyttäen ei ole

asianmukaista. Muutoksilla ei odoteta olevan vaikutusta konsernitilin-

päätökseen. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Muutokset IFRS 10 -standardiin ja IAS 28 -standardiin kohdistuvat

kyseisten standardien väliseen epäjohdonmukaisuuteen, joka liittyy

omaisuuserien myynteihin tai niiden antamiseen panoksena sijoittajan

ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä. Muutokset tulevat voimaan

1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutoksia ei ole vielä

hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Muutos IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardiin tulee voi-

maan 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutos on osa

IASB:n laajapohjaista hanketta tilinpäätöksessä esitettävän informaa-

tion parantamiseksi. Muutoksilla ei odoteta olevan olennaista vaiku-

tusta konsernitilinpäätökseen. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovel-

lettavaksi EU:ssa.

Millään muulla jo julkaistulla mutta ei vielä voimassa olevalla

IFRS-standardilla tai IFRIC-tulkinnalla ei odoteta olevan olennaista

vaikutusta konsernille.

2 Johdon harkintaa edellyttävät tilinpäätöksen

laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät

epävarmuustekijät

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan arvonalentumisen varalta vähintään vuosittain

liikearvo, keskeneräisiä aineettomia hyödykkeitä, ja aineettomia hyödyk-

keitä, joilla on rajoittamaton taloudellinen käyttöaika. Muun pitkäai-

kaisen omaisuuden arvonalentumistestauksia tehdään silloin, kun on

viitteitä siitä, että omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Arvioina

testauksissa käytetään tulevia diskontattuja rahavirtoja, jotka voidaan

saada omaisuuserän käytöllä ja sen mahdollisella myymisellä. Mikäli

omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää omaisuuden kerrytettävissä olevan

rahavirran tai käyvän arvon, kirjataan erotuksesta arvonalennuskulu.

Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa arvioiduista diskontatuista tulevis-

ta rahavirroista, koska yhtiön omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttö-

aika, tuotteiden ennustettujen myyntihintojen, tuotantokustannusten

sekä laskelmissa käytetyn diskonttauskoron muutokset voivat johtaa

merkittävien arvonalennuskulujen kirjaamiseen. Lisätietoja arvonalentu-

mistestauksesta on esitetty liitetiedossa 16.

Biologiset hyödykkeet

Konserni omistaa noin 1,1 miljoonaa hehtaaria metsäalueita ja puuvil-

jelmiä, joiden kasvava puusto (biologiset hyödykkeet) arvostetaan tilin-

päätöshetkellä käypään arvoon. Varsinaisen puuston, pois lukien nuoret

taimikot, käypä arvo perustuu odotettavissa olevien, jatkuvien puustosta

saatavien ja aiheutuvien rahavirtojen nykyarvoon. Käyvän arvon määrit-

tämiseen vaikuttavat mm. yhtiön arvio puuston kasvusta, hakkuista ja

hintakehityksestä sekä diskonttauskorko, joiden muuttuminen voi johtaa

huomattavaan biologisten hyödykkeiden arvonmuutoskirjaukseen kon-

sernin tuloslaskelmassa. Biologiset hyödykkeet on esitetty liitetiedossa 20.

Työsuhde-etuudet

Konsernilla on erilaisia eläkejärjestelyjä työntekijöidensä eläkkeelle

jäämisen tai työsuhteen päättymisen varalta. Työsuhde-etuuksiin liittyvi-

en kulujen ja velkojen laskennassa käytetään useita tilastollisia ja muita

vakuutusmatemaattisia olettamuksia kuten diskonttauskorko, eläkejär-

jestelyjen varojen odotettu tuotto sekä arvioidut tulevat palkkatason

muutokset. Käytetyt tilastolliset tekijät voivat poiketa huomattavasti

toteutuneesta kehityksestä johtuen mm. muuttuneesta yleisestä taloudel-

lisesta tilanteesta tai henkilökunnan palvelusajan pituudesta. Huomatta-

vat erot toteutumissa tai huomattavat muutokset olettamuksissa voivat

vaikuttaa etuuspohjaisiin velvoitteisiin ja kuluihin tulevilla tilikausilla.

Eläkevelvoitteet on esitetty liitetiedossa 29.

Ympäristövaraukset

Konsernin toiminta perustuu pääosin raskaaseen prosessiteollisuuteen,

mikä edellyttää laajojen tehdaslaitosten rakentamista. Tuotannossa

käytetään muiden raaka-aineiden ohella huomattavasti mm. kemikaale-

ja, vettä ja energiaa. Konsernin toimintaa säätelevät lukuisat ympäris-

töön liittyvät lait ja määräykset. Konserni pyrkii toimimaan jätevesien

sekä kasvihuonepäästöjen ja kaatopaikkajätteiden käsittelyssä ympäris-

töön liittyvien säädösten mukaisesti. Konserni on kirjanpidossaan va-

rautunut toiminnalle tavanomaisiin ympäristönsuojeluun liittyviin

kustannuksiin. Odottamattomat tapahtumat tuotantoprosesseissa ja

jätteiden käsittelyssä voivat aiheuttaa yhtiölle merkittäviä menetyksiä

liiketoiminnassa sekä lisäkustannuksia. Varaukset on esitetty liitetiedossa

30.

Tuloverot

Johdon arviointia edellytetään määritettäessä tuloverojen ja laskennallis-

ten verosaamisten ja verovelkojen määrää. Konserni arvioi tilinpäätösten

yhteydessä laskennallisten verosaamisten kirjausperusteet. Tätä varten

arvioidaan, miten todennäköisesti tytäryhtiöillä on kerrytettävissä vero-

tettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot tai

käyttämättömät verotukseen liittyvät hyvitykset voidaan hyödyntää.

Ennusteissa käytettävät tekijät voivat poiketa toteutuneista, mikä voi

johtaa merkittäviin verosaamisten kulukirjauksiin tuloslaskelmassa.

Tuloverot on esitetty liitetiedossa 13 ja laskennalliset verot liitetiedossa 28.

Oikeudelliset vastuut

Johdon arviointia edellytetään parhaillaan käynnissä oleviin oikeuden-

käynteihin liittyvien varausten arvostamisessa ja kirjaamisessa. Varaus

kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena

oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen

on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.

Oikeudenkäyntien vaikeasti ennakoitavasta luonteesta johtuen oikeuden-

käynnin todellinen kustannus voi poiketa merkittävästi alkuperäisestä

arviosta. Oikeudelliset vastuut on esitetty liitetiedossa 39.

Myytävissä olevat sijoitukset

Konsernin myytävissä olevat sijoitukset koostuvat sijoituksista noteeraa-

mattomiin osakkeisiin, jotka arvostetaan taseessa käypään arvoon.

Käyvän arvon arvioiminen edellyttää johdon harkintaa ja arvioita useis-

ta arvioissa käytetyistä tekijöistä (esim. diskonttauskorot, sähkön hinta-

ennuste ja Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen käynnistysaikataulu), jotka

voivat poiketa todellisista lopputuloksista, ja voivat johtaa myytävissä

olevan sijoituksen arvon sekä oman pääoman merkittävään muutokseen.

Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat on esitetty liitetiedossa 3 ja

myytävissä olevat sijoitukset liitetiedossa 22.

3 Rahoitusriskien hallinta

Konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille: valuutta-,

korko-, luotto- ja likviditeettiriskille.

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernia rahoitus-

markkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata

omalta osaltaan konsernin tuloskehitys. Rahoitustoiminnon tavoitteet ja

limiitit on määritelty yhtiön hallituksen hyväksymässä rahoituspolitii-

kassa.

Rahoitusriskien hallinnassa käytetään erilaisia rahoitusinstrument-

teja rahoituspolitiikan asettamissa rajoissa. Käytössä on vain instru-

mentteja, joiden markkina-arvoa ja riskiprofiilia voidaan jatkuvasti ja

luotettavasti seurata.

Rahoituksen hoito ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty konser-

nin rahoitus- ja riskienhallintaosastolle. Keskityksen tavoitteena on

tehokas riskienhallinta, kustannussäästöt ja kassanhallinnan optimointi.

Valuuttariski

Konserni altistuu valuuttariskille, joka syntyy valuuttamääräisistä tule-

vaisuudessa suoritettavista kaupallisista maksuista, taseessa olevista

valuuttamääräisistä veloista ja saatavista sekä translaatioriskistä, joka

aiheutuu sijoituksista ulkomaisiin tytäryhtiöihin. Suurimmat valuutta-

riskit liittyvät Yhdysvaltojen dollariin, Ison-Britannian puntaan ja

Japanin jeniin.

Konsernin valuuttariskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa valuut-

takurssimuutosten aiheuttamaa epävarmuutta rahavirroissa, tuloksessa

ja taseessa suojaamalla sovittuihin ja ennustettuihin liiketoimiin liittyviä

sekä taseeseen sisältyviä valuuttariskejä.

Transaktioriski

Konserni suojaa erittäin todennäköiset ulkomaanvaluutan määräiset

valuuttavirrat rullaavasti seuraavan 12 kuukauden ajalta yksiköiden

ennusteiden perusteella. Rahoituspolitiikan mukaan riskineutraalina

suojaustasona pidetään 50 %:n suojausastetta. Yksittäisiä erittäin toden-

näköisiä ulkomaanvaluuttamääräisiä valuuttavirtoja on suojattu myös

yli 12 kuukauden pituisilla sopimuksilla poiketen samalla riskineutraa-

lista suojaustasosta. Suojausinstrumentteina on käytetty valuuttater-

miinejä. Suurin osa valuuttavirran suojaukseksi solmituista johdannais-

sopimuksista täyttää suojauslaskennan kriteerit. Konsernin ennustetusta

12 kuukauden valuuttavirrasta oli 31.12.2014 suojattuna 47 (46) %.

Alla olevassa taulukossa on esitetty kaikkien valuuttavirran suojaus-

ten nimellisarvot 31.12.2014 ja 31.12.2013.

Suojausten nimellisarvo

Valuutta

2014

milj. euroa

2013

milj. euroa

USD

439

462

GBP

288

196

JPY

134

142

AUD

Muut

Yhteensä

907

851

Konsernitasolla ulkoiset suojaukset on määritelty nimenomaisen ulko-

maanvaluutanmääräisen myynnin valuuttariskin suojauksiksi brutto-pe-

riaatteella.

Konsernin taseessa on valuuttamääräisiä varoja ja velkoja, esimer-

kiksi lainoja ja talletuksia, ostovelkoja ja myyntisaamisia sekä rahava-

roja muissa valuutoissa kuin konsernin esittämisvaluutassa. Periaatteena

ja tavoitteena on suojautua tältä taseriskiltä täydellisesti rahoitusinstru-

menttien avulla. Rahoituspolitiikan mukaan konsernilla voi kuitenkin

olla suojaamattomia tasepositioita. 31.12.2014 konsernin korollisista

tase-eristä oli suojaamatta 18 (7) miljoonaa euroa. Taseessa olevia korot-

tomia myyntisaamisia ja ostovelkoja oli tilinpäätöshetkellä suojattu 575

(675) miljoonan euron edestä.

Translaatioriski

Konsernilla on ulkomaisiin yksikköihin tehtyjä nettosijoituksia, jotka

ovat alttiina muuntoeroon liittyvälle valuuttariskille. Tilinpäätöshetkellä

konserni on suojautunut näihin nettosijoituksiin liittyvältä valuuttaris-

kiltä Kanadassa ja Uruguayssa. Nettosijoituksia muihin maihin ei ole

suojattu.

Herkkyys valuuttariskille

Jos euro olisi heikentynyt/vahvistunut 10 % Yhdysvaltojen dollaria

vastaan 31.12.2014 muiden muuttujien pysyessä muuttumattomina,

konsernin tulos ennen veroja olisi ollut 11 (8) miljoonaa euroa pienempi/

suurempi taseriskin vuoksi. Vaikutus omaan pääomaan olisi ollut 36

(42) miljoonaa euroa pienempi/suurempi johtuen pääosin ennustettujen

valuuttavirtojen suojaamiseen käytetyistä rahoitusinstrumenteista.

Jos euro olisi heikentynyt/vahvistunut 10 % Ison-Britannian puntaa

vastaan 31.12.2014 muiden muuttujien pysyessä muuttumattomina, kon-

sernin tulos ennen veroja olisi ollut 0 (0) miljoonaa euroa suurempi/pie-

nempi taseriskistä johtuen. Vaikutus omaan pääomaan olisi ollut 29 (20)

miljoonaa euroa pienempi/suurempi johtuen pääosin ennustettujen

valuuttavirtojen suojaamiseen käytetyistä rahoitusinstrumenteista.

Jos euro olisi heikentynyt/vahvistunut 10 % Japanin jeniä vastaan

31.12.2014 muiden muuttujien pysyessä muuttumattomina, konsernin

tulos ennen veroja olisi ollut 2 (1) miljoonaa euroa suurempi/pienempi.

Vaikutus omaan pääomaan olisi ollut 13 (14) miljoonaa euroa pienempi/