UPM vuosikertomus 2014

UPM Vuosikertomus 2014

TILINPÄÄTÖS

SISÄLTÖ

Tuloutusperiaate

Konsernin myyntituotot muodostuvat pääasiassa energian, sellun, puun

ja sahatavaran, paperien ja tarralaminaattien sekä vanerin myynnistä.

Suoritteiden myynti tuloutetaan kun on todennäköistä, että liiketoi-

meen liittyvä taloudellinen hyöty koituu yhteisön hyväksi, liiketoimeen

kohdistuvat menot ja tuotot ovat määritettävissä luotettavasti, myytyjen

tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet

ostajalle eikä konsernilla ole enää hallintaoikeutta eikä määräysvaltaa

tuotteeseen. Tuloutuksen ajankohta on pitkälti riippuvainen tavaran

toimituksessa käytetyistä toimitusehdoista. Konsernin toimitusehdot

perustuvat Incoterms 2010-toimituslausekkeeseen, joka on Kansainväli-

sen kauppakamarin julkaisema, virallinen toimituslausekekokoelma

kauppaehtojen tulkitsemiseen. Toimitettuna tullattuna (“DDP”) ja Toi-

mitettuna määräpaikalla ("DAP") -lausekkeiden mukaiset myynnit

tuloutetaan kun tavarat on toimitettu sovittuun määränpaikkaan.

Vapaasti rahdinkuljettajalla (“FCA”), Kulut ja Rahti maksettuina

(“CPT”) sekä Kuljetus ja vakuutus maksettuna ("CIP") -lausekkeiden

mukaisissa myynneissä tavaroiden myynti tuloutetaan, kun tavarat on

toimitettu ulkopuoliselle kuljettajalle.

Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu.

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä

veroilla, myynnin oikaisuerillä sekä niiden myyntien kurssieroilla, joihin

sovelletaan suojauslaskentaa. Myytävien tuotteiden jakelukustannukset

kirjataan tuloslaskelmassa liiketoiminnan kuluihin.

Osinkotuotot kirjataan silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Korkotuotot kirjataan käyttämällä efektiivisen koron menetelmää.

Tuloverot

Konsernin veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen

perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä lasken-

nallisten verojen muutos.

Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan velkamenetelmän

mukaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista

eroista. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan synny, kun se johtuu

liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta; tai kun omaisuuserä tai velka

merkitään alun perin kirjanpitoon ja kyseessä ei ole liiketoimintojen

yhdistäminen ja se ei vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan

tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Laskennalliset verovelat ja

-saamiset on määritetty käyttäen niitä verokantoja (ja soveltaen niitä

verolakeja), joista on säädetty, tai joiden hyväksytystä sisällöstä on

ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä ja joiden odotetaan olevan voi-

massa sillä tilikaudella, jolla laskennallinen verosaaminen realisoituu tai

laskennallinen verovelka suoritetaan.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista, jotka

liittyvät tytäryrityksiin, osakkuusyrityksiin sekä yhteisyrityksiin tehtyi-

hin sijoituksiin lukuun ottamatta tilanteissa, joissa emoyrityksellä on

oikeus määrätä väliaikaisen eron purkautumisajankohta, ja joissa väliai-

kainen ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevai-

suudessa.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on

todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vas-

taan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Kertaluonteiset erät

Tietyt taloudelliset tunnusluvut on raportoitu ilman kertaluonteisia eriä.

Näissä konsernitilinpäätöksessä esitettävissä johdetuissa tunnusluvuissa

on eliminoitu tuloslaskelmasta tiettyjen merkittävien liiketapahtumien

vaikutus, joiden katsotaan olevan luonteeltaan epätavallisia tai harvinai-

sia. Konserni katsoo, että johdetut tunnusluvut parantavat toiminnan

useiden aikajaksojen vertailukelpoisuutta. Mitkään näistä tunnusluvuis-

ta, joista on eliminoitu kertaluonteiset erät, eivät ole IFRS-raportoinnis-

sa käytettäviä tunnuslukuja, eikä niitä voi verrata muiden yhtiöiden

vastaavalla tavoin nimettyihin tunnuslukuihin.

UPM Biorefining-, UPM Paper Asia- ja UPM Paper ENA-segmen-

teissä liiketapahtuman (tuotto tai kulu) katsotaan olevan kertaluontei-

nen, jos vaikutus ylittää verojen jälkeen lasketussa tulos per osake -tun-

nusluvussa yhden sentin (0,01 euroa) ja jos se aiheutuu omaisuuden

arvonalentumisista, omaisuuden myynneistä tai rakennejärjestelyistä, tai

se liittyy lainsäädäntömuutoksiin tai oikeudenkäynteihin. Muissa seg-

menteissä liiketapahtuman vaikutus katsotaan merkittäväksi, jos se on

ennen veroja suurempi kuin miljoona euroa.

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet merkitään taseeseen alkuperäiseen hankinta-

menoon. Ne aineettomat hyödykkeet joilla on rajallinen taloudellinen

vaikutusaika, kirjataan poistoina kuluiksi tuloslaskelmaan seuraaviin

arvioituihin taloudellisiin vaikutusaikoihin perustuen:

Tietokoneohjelmistot

3–5 vuotta

Muut aineettomat hyödykkeet

5–10 vuotta

Liikearvosta ja muista aineettomista hyödykkeistä, joilla arvioidaan

olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata säännönmu-

kaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisten varalta.

Liikearvo

Liikearvo on määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omis-

tajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden han-

kinta-ajankohdan käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät hankitun

tytäryrityksen, yhteisjärjestelyn tai osakkuusyrityksen yksilöitävissä

olevan nettovarallisuuden käyvän arvon hankinta-ajankohtana. Tytär-

yrityksen hankinnasta syntyvä liikearvo on kirjattu aineettomiin hyö-

dykkeisiin. Osakkuus- ja yhteisyrityksien hankinnasta syntyvä liikearvo

sisältyy osakkuus- ja yhteisyrityssijoituksiin ja se testataan arvonalentu-

misen varalta osana osakkuus- tai yhteisyrityssijoitusta. Liikearvo arvos-

tetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Rahavirtaa tuottavat yksiköt, joille liikearvoa on kohdistettu, testa-

taan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain tai useammin

mikäli on viitteitä siitä, että yksikön arvo on alentunut. Arvonalentumis-

tappio kirjataan, kun rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä

oleva rahamäärä on pienempi kuin sen kirjanpitoarvo. Arvonalentumis-

tappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle

kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön

omaisuuseriä. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruu-

teta missään olosuhteissa.

Tutkimus ja kehitys

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä poikke-

uksina tietyt kehitysmenot, jotka aktivoidaan silloin, kun on todennä-

köistä, että kehityshanke tuottaa vastaista taloudellista hyötyä ja menot

voidaan luotettavasti mitata. Aktivoidut kehitysmenot poistetaan niiden

oletetun taloudellisen vaikutusajan aikana, joka ei yleensä ylitä viittä

vuotta.

Tietokoneohjelmat

Tietokoneohjelmien ylläpitomenot sekä menot, jotka liittyvät sisäisesti

kehitettyjen ohjelmistojen alustaviin projektivaiheisiin kirjataan kuluiksi

toteutumishetkellä. Sisäisesti kehitettyjen ohjelmistojen kehitysvaihee-

seen liittyvät kehitysmenot aktivoidaan aineettomiin hyödykkeisiin.

Aktivoidut kehitysmenot sisältävät materiaalin ja palveluiden välittömät

ulkoiset menot sekä osuuden ohjelmistojen kehitysryhmien yleiskustan-

nuksista. Aineettomiin hyödykkeisiin aktivoidut ohjelmistojen kehitys-

kustannukset poistetaan tasapoistoina taloudellisen pitoajan kuluessa.

Muut aineettomat hyödykkeet

Erillisinä hankitut patentit, tavaramerkit ja lisenssit, joilla on rajallinen

taloudellinen vaikutusaika, esitetään taseessa kertyneillä poistoilla ja

mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankinta-

menoonsa. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut sopimuksiin perus-

tuvat asiakassuhteet tai muut aineettomat hyödykkeet kirjataan hankin-

ta-ajankohdan käypään arvoon. Hankintameno kirjataan tasapoistoina

kuluksi tuloslaskelmaan arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaiku-

tusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumi-

sen varalta.

Päästöoikeudet

Konserni osallistuu kasvihuonepäästöjen vähentämiseen tähtääviin

hallitusohjelmiin. Hallituksilta vastikkeetta saadut päästöoikeudet on

kirjattu aineettomiksi hyödykkeiksi hankintahetken käypään arvoon.

Päästöoikeuksista ei tehdä poistoja, mutta ne kirjataan korkeintaan

tilinpäätöspäivän markkinahintaan. Julkisina avustuksina saadut pääs-

töoikeudet on kirjattu taseeseen tuloennakoiksi ja tuloutettu systemaat-

tisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin ajalla, jolle vastaavat päästöoi-

keudet on myönnetty. Toteutuneita päästöjä vastaavat kulut on kirjattu

tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin ja esitetty taseen vara-

uksissa. Päästöoikeudet ja niihin liittyvät varaukset kirjataan pois ta-

seesta, kun ne toimitetaan velvoitteiden kattamiseksi tai myydään.

Mahdolliset myyntivoitot tai -tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Konserniyhtiöiden hankkima aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan

alkuperäiseen hankintamenoon. Hankittujen tytäryritysten aineellinen

käyttöomaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Poistot

lasketaan tasapoistoina, ja kirjanpitoarvoa oikaistaan mahdollisilla

arvonalentumisilla. Aineellinen käyttöomaisuus esitetään taseessa han-

kintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistap-

pioilla.

Vieraan pääoman menot, jotka johtuvat ehdot täyttävän hyödyk-

keen rakentamisesta aktivoidaan käyttöomaisuuteen siltä ajalta, joka

tarvitaan investointikohteen valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut

rahoituskulut kirjataan kuluksi.

Maa-alueista ei tehdä poistoja. Muiden aineellisten käyttöomaisuus-

hyödykkeiden poistot perustuvat seuraaviin arvioituihin taloudellisiin

pitoaikoihin:

Rakennukset

25–40 vuotta

Raskaat koneet

15–20 vuotta

Kevyet koneet ja laitteet

5–15 vuotta

Arvioidut taloudelliset pitoajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätös-

päivänä ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoai-

koja muutetaan vastaavasti.

Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomai-

suushyödykkeen kirjanpitoarvoon tai käsitellään erillisenä hyödykkeenä

vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen

taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankinta-

meno on luotettavasti määritettävissä. Uudella korvattujen hyödykkeiden

kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muut korjaus- ja ylläpitomenot

kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Kooltaan merkittä-

vät uudistus- ja parannushankkeet poistetaan kyseisen hyödykkeen jäl-

jellä olevan vaikutusajan loppuun mennessä tai seuraavan uudistus- tai

parannushankkeen alkuun mennessä, riippuen siitä kumpi on aiemmin.

Käyttöomaisuuden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta johtuvat

voitot ja tappiot lasketaan saatujen myyntituottojen ja tasearvon erotuk-

sena. Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon.

IFRS 5 -standardin mukaisesti lopetetuiksi toiminnoiksi luokitellut

käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan niiden tasearvoon tai sitä alem-

paan, myyntikustannuksilla vähennettyyn käypään arvoon.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset kirjataan käypään arvoon, kun avustuksen saaminen

ja kaikkien siihen liittyvien ehtojen täyttyminen on kohtuullisen varmaa.

Aineellisen käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät julkiset avustukset on

vähennetty hyödykkeen hankintamenosta ja kirjattu pienentämään

hyödykkeestä kirjattavia poistoja. Muut julkiset avustukset on kirjattu

tuloslaskelmaan tuottoina niille tilikausille, joilla avustuksia vastaavat

kulut syntyvät.

Sijoituskiinteistöt

Sijoituskiinteistöt sisältävät sijoituksia kiinteistöihin, kuten asuinhuo-

neistoja ja muita tiloja, jotka ovat kolmansien osapuolien käytössä.

Sijoituskiinteistöjä käsitellään pitkäaikaisena sijoituksena ja ne

arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Poistot lasketaan tasapois-

toina, ja kirjanpitoarvoa oikaistaan mahdollisilla arvonalentumistappi-

oilla. Taloudelliset pitoajat ovat samat kuin aineellisilla käyttöomaisuus-

hyödykkeillä. Sijoituskiinteistöt esitetään taseessa hankintamenoon

vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.

Biologiset hyödykkeet

Biologiset hyödykkeet (kasvava puusto) arvostetaan käypään arvoon

vähennettynä arvioiduilla myyntiin liittyvillä menoilla. Varsinaisen

puuston, pois lukien nuoret taimikot, käypä arvo perustuu odotettavissa

olevien, jatkuvien puustosta saatavien ja aiheutuvien rahavirtojen nyky-

arvoon. Nuorten taimikoiden arvo perustuu niiden toteutuneisiin perus-

tamiskustannuksiin. Jatkuvat toiminnot, joita ovat hakkuut ja puuston

kasvatus yhden kiertoajan kuluessa, perustuvat konsernin metsätalou-

den ohjeistukseen. Laskelmissa otetaan huomioon puuston tuleva kas-

vu, metsien ympäristönsuojelulliset rajoitukset ja muut tekijät. Hakkuu-

tulojen ja metsien kasvatuskustannusten laskenta perustuu ajankohdan

vallitsevaan hinta- ja kustannustasoon sekä konsernin näkemykseen

tulevasta hinta- ja kustannuskehityksestä.

Kasvun ja hakkuiden sekä hintojen, diskonttauskoron, kustannus-

ten ja muiden tekijöiden aiheuttamat muutokset puuston käyvässä

arvossa sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon.

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulos-

vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja saamiset ja myytävissä

olevat sijoitukset. Luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhtey-

dessä rahoitusvarojen käyttötarkoituksen perusteella.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen raha-

virtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on

siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat

kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja. Johdannaiset,

jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja on luokiteltu kaupankäyntitar-

koituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoi-

tusvarat on arvostettu käypään arvoon. Kaikki käyvän arvon muutok-

sista johtuvat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Konserni ei

ole luokitellut rahoitusvaroja alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käy-

pään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi (käyvän arvon vaihtoehdon

soveltaminen).

Lainat ja saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoi-

tusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia

ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin

rahoitusvaroihin, elleivät ne eräänny 12 kuukauden kuluessa tilinpäätös-

päivästä. Yhtiön myöntämät lainat, joilla on määrätty eräpäivä, arvoste-

taan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyt-

täen, ja joilla ei ole määrättyä eräpäivää, arvostetaan hankintamenoon.

Lainasaamisille tehdään arvonalennus, mikäli tasearvo on suurempi

kuin arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Myyntisaamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitus-

varoja, jotka merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Myö-

hemmin ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä

arvonalentumisella. Myyntisaamisista kirjataan arvonalennus tuloslas-

kelmaan, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että konserni ei

tule saamaan kaikkia saamisiaan täysimääräisenä alkuperäisin ehdoin.

Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, velallisen todennäköinen

konkurssi sekä maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää ovat viit-

teitä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Aiemmin kirjatuista

arvonalennustappioista myöhemmin takaisinsaadut määrät kirjataan

tulosvaikutteisesti tuloslaskelmaan.

Myytävissä olevat sijoitukset ovat johdannaisvaroihin kuulumatto-

mia rahoitusvaroja, jotka on nimenomaisesti määritelty tähän ryhmään

tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Myytävissä olevat sijoitukset

sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12

kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään

lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevien sijoitusten ostot ja myynnit

kirjataan kirjanpitoon selvityspäivänä, jolloin omaisuuserä siirtyy kon-

sernille tai jona konserni siirtää sen toiselle osapuolelle. Sijoitukset mer-

kitään alun perin kirjanpitoon niiden hankintamenoon sisältäen tran-

saktiomenot, ja ne arvostetaan myöhemmin käypään arvoon.

Myytävissä oleviksi luokiteltujen sijoitusten realisoitumattomat käy-

vän arvon muutokset merkitään muuhun laajaan tulokseen. Kun myytä-

vissä olevaksi luokiteltu sijoitus myydään tai siitä kirjataan arvonalen-

nus, omaan pääomaan kertynyt käyvän arvon muutos kirjataan tuloslas-

kelmaan myytävissä olevien sijoitusten nettovoittoihin tai -tappioihin.

Konserni arvioi aina tilinpäätöspäivänä, onko joidenkin rahoitus-

saamisten tai niiden ryhmän arvonalentuminen objektiivisesti todennet-

tavissa. Myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon merkittävä tai pit-

käaikainen alentuminen alle hankintahinnan huomioidaan arvonalentu-

mista määritettäessä. Kun arvonalentuminen todetaan, kirjataan

kumulatiivinen tappio, joka lasketaan hankintahinnan ja nykyisen käy-