UPM vuosikertomus 2016

UPM Vuosikertomus 2016

Lyhyesti

Strategia

Liiketoiminnot

Hallinnointi

Tilinpäätös

SISÄLTÖ

Sidosryhmät

Yhtiö- ja liiketoimintarakenteestaan johtuen UPMmaksaa yhteisöve-

roja pääosin maissa, joissa yhtiöllä on tuotannollista toimintaa ja joissa

syntyy innovaatioita.

Erityisesti maissa, joissa UPM:n eri liiketoiminta-alueilla on merkit-

tävää lisäarvoa tuottavaa toimintaa, yhtiö on myös tärkeä veronmaksaja

niin yhteisöverojen kuin eri tuotantopanoksille ja tuotteille asetettujen

välillisten verojenkin osalta. Näiden verojen lisäksi yhtiön työnteki-

jöiden ja toimittajien maksamat verot lisäävät myös tuotantopaikka-

kuntien saamia verotuloja.

UPM:n veropolitiikasta

UPM:n veropolitiikan toteutumista tukevat sisäiset ohjeistukset,

parhaiden käytäntöjen vertailuanalyysit ja sisäinen valvonta. UPM:n

veroasioista vastaa yhtiön oma verofunktio, mitä täydennetään ulko-

puolisilla veropalveluilla mm. paikallisten veroraportointi- ja vero

ilmoituskäytäntöjen noudattamisen varmistamiseksi.

Tarkastusvaliokunta vastaa veroriskien hallinnasta osana UPM:n

riskienhallintaprosesseja. UPM:n sisäinen valvonta ja riskienhallinta

raportointitarpeisiin. Vuoden 2016 aikana UPM on valmistautunut

OECD:n ohjeistuksen mukaiseen verojen maakohtaiseen raportointiin

veroviranomaisille.

Vuoden 2016 aikana UPMmuutti Suomessa yhtiörakennettaan, jotta

se vastaisi paremmin nykyistä liiketoimintarakennetta. Suomeen perust-

ettiin kolme uutta tytäryhtiötä: UPMEnergy Oy, UPM Specialty Papers

Oy ja UPMPaper ENA Oy. UPMEnergy-, UPM Specialty Papers- ja UPM

Paper ENA -liiketoiminta-alueiden henkilöstö ja omaisuus Suomessa

siirrettiin uusiin yhtiöihin 1.7.2016. UPMRaflatac ja UPMPlywood

toimivat Suomessa jo tytäryhtiöinä, kun taas UPMBiorefining säilyi

UPM-Kymmene Oyj:n osana.

Vuonna 2016 UPM:n yhteisöverokertymän Suomessa arvioidaan

olevan noin 138 (83) miljoonaa euroa, josta tytäryhtiöt ilmoittavat ja

maksavat noin 56 (22) miljoonaa euroa ja UPM-Kymmene Oyj loput

noin 82 (61) miljoonaa euroa.

Verotus arvoketjun eri vaiheissa

Lopputuotteiden verotus vaihtelee liiketoiminta-alueittain

Tuloksen lisäksi veroja kannetaan useista UPM:n tuotantopanoksista

ja tuotteista. Näitä veroja ovat tyypillisesti tuotantomaiden paikalliset

verot (kuten energiaverot, kiinteistö-, maa- ja varallisuusverot) sekä

asiakkaiden sijaintimaan tai tuotteiden loppukäyttömaan verot (kuten

arvonlisäverot, tullimaksut ja valmisteverot). Kyseiset verot UPMmak-

saa joko itse tai kerää asiakkailta ja tilittää paikallisille viranomaisille.

UPM tuottaa ja käyttää tuotantoprosesseissaan huomattavan määrän

pääosin uusiutuvaa energiaa, mistä syystä energiaverotus eri maissa on

UPM:lle erityisen merkittävä. Energiaverotus sisältää nestemäisten

polttoaineiden valmisteverot ja sähkön sekä eräiden muiden poltto

aineiden verot. Energiaverotusta säännellään tarkasti paitsi valtiotasolla

myös EU:n tasolla.

Valtaosa UPM:n omasta sähköntuotannosta on vesivoimaa tai

lämmön ja sähkön yhteistuotantoa tehtailla, jolloin pääosa energiantu-

otantoon käytetyistä polttoaineista on peräisin myös uusiutuvista

lähteistä. UPM:n tuottama sähkö on sähköverotuksen alaista riippu-

matta siitä, mitä energianlähteitä sen tuottamiseen on käytetty.

Uusiutuva UPMBioVerno -diesel valmistetaan sellun tuotannon

tähteenä syntyvästä raakamäntyöljystä, ja myös siitä kannetaan ener-

giaveroa, jonka polttoainejakelijat perivät jakeluasemiensa asiakkailta.

Liikenteen polttoaineiden verotuksen ympäristötavoitteet vaikuttavat

suoraan liiketoimintaan. Yksi energiaverotuksen päätavoitteista on

hillitä ja ehkäistä ilmastonmuutosta maailmanlaajuisesti, minkä vuoksi

sääntely suosii kehittyneitä biopolttoaineita. Tästä johtuen UPM

BioVernon kaltaisten uusiutuvista raaka-aineista tuotettujen liikenteen

polttoaineiden energiaverotus on kevyempää kuin fossiilisten poltto

UPM:n veropolitiikan mukaisesti UPM maksaa yhteisöveroa maissa, joissa luodaan

lisäarvoa ja tehdään siitä syntyvää tulosta. Verot maksetaan paikallisten verosäädösten

ja -määräysten mukaisesti.

arvioivat veroriskejä säännöllisesti ja päivittävät valvontaohjeistoa

yhdessä verofunktion kanssa.

UPMpyrkii läpinäkyvään ja ennakoivaan yhteistyöhön veroviran

omaisten ja muiden verotukseen liittyvien tärkeiden sidosryhmien

kanssa.

UPM:n veropolitiikka on yhtiön internetsivuilla osoitteessa

www.upm.fi/hallinnointi.

Maksetut yhteisöverot ja kiinteistöverot maittain

UPM:n veropolitiikan mukaisesti UPM:n konserniyhtiöiden sijoittautu-

minen eri maihin perustuu liiketoiminnallisiin näkökohtiin, kuten

asiakkaiden, toimittajien, raaka-aineiden ja osaavan henkilöstön sijain-

tiin.

UPM:n maksamat yhteisö- ja kiinteistöverot on raportoitu maittain

(katso taulukko). Maakohtaisen analyysin verotusluvut sisältävät

maksetut yhteisöverot ja kiinteistöverot.

UPM:n tavoitteena on kehittää veroraportointiaan eri sidosryhmien

tarpeiden ja odotusten mukaisesti ja siten, että se vastaisi lakisääteisiin

UPM:n arvonluonti tuottaa

myös verotuloja

UPM TUOTTAA MERKITTÄVÄSTI

ARVONLISÄÄ SUOMEN TALOUTEEN

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) selvityksen

mukaan UPM on eniten arvonlisää tuottava yhtiö

Suomessa, kun mukaan lasketaan yhtiön luoma suora

arvonlisä sekä hankintojen kautta syntyvät välilliset

kerrannaisvaikutukset.

UPM:n osuus bruttokansantuotteesta oli 2,0 %

vuonna 2015. UPM:n tuottama arvonlisä Suomessa

oli 1,5 miljardia euroa, kun ostojen kautta syntyvien

kerrannaisvaikutusten tuoma arvonlisä nousi jopa

2,6 miljardiin euroon. UPM:n hankintaketjuun

Suomessa kuuluu 10 000 yritystä ja palveluntarjoajaa.

Esimerkiksi puunhankintaan UPM käyttää vuosittain

noin 850 miljoonaa euroa.

”Metsäteollisuuden yritykset ostavat puuraaka-aineen

pääosin Suomesta, jolloin puukaupan kuten myös

korjuun ja kuljetuksen synnyttämät arvonlisät syntyvät

kotimaassa”, kertoo Etlatiedon varatoimitusjohtaja

Jyrki Ali-Yrkkö.

Yrityksen arvonlisä muodostuu tuotetun hyödykkeen

myyntihinnan sekä sen valmistukseen käytettyjen

välituotteiden kuten raaka-aineiden, energian ja

palveluiden ostohinnan välisestä erotuksesta.

”Kotimaisen arvonlisäyksen osuus on kaikkein suurin

metsä- ja paperialalla sekä elintarviketeollisuudessa,

sillä ne hyödyntävät tuotannossaan enemmän kotimaisia

raaka-aineita ja välituotteita kuin muut toimialat.”

Lue lisää:

www.upmbiofore.fi

www.kilpailukyky.upm.fi

aineiden, joiden hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat. Uusiutuvan

UPMBioVerno -dieselin polttoaineverotus on tämän vuoksi sen

päämarkkinalla Suomessa 30–50 %matalampaa kuin fossiilisilla

polttoaineilla.

Raaka-aineiden ja muiden tuotantopanosten verotus

UPM on myös erityisesti sellun ja paperintuotannossa merkittävä

energiankuluttaja. Kaikesta UPM:n käyttämästä sähköstä kannetaan

sähköveroa, mukaan lukien sähköstä, jonka yhtiö tuottaa itse uusiutu-

vista energianlähteistä. Myös pääosasta tuotantoprosesseissa käytet-

tävistä polttoaineista kannetaan energiaveroja, joskin verokanta

vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan, ja tietyissä tapauksissa poltto-

aineet ovat verottomia.

Liikenteen polttoaineiden verotus on UPM:lle merkittävä ener-

giaverotuksen muoto biopolttoaineliiketoiminnan lisäksi myös

muissa liiketoiminnoissa. Osana logistiikkakustannuksia UPM:n

polttoaineista maksama energiavero on merkittävä erityisesti maan-

tiekuljetusten osalta.

Energiaverojen kompensointi globaalin

kustannuskilpailukyvyn säilyttämiseksi

EU:ssa energiaverolainsäädäntö antaa jäsenmaille mahdollisuuden

kompensoida teollisuustuotannosta tai energiaintensiiviseksi katso-

tusta toiminnasta maksettuja energiaveroja tai soveltaa näiden käyt-

tämään energiaan alempia verokantoja. Monissa UPM:n päätuotan-

tomaissa, kuten Suomessa ja Saksassa, sovelletaan tällaisia

verohuojennuksia, koska energiaverotus on kiristynyt merkittävästi

viime vuosina.

Esimerkiksi Suomessa teollisuustuotannossa käytetyn sähkön

verokanta on normaalia verokantaa alempi. Lisäksi energiaintensiivi-

sessä teollisuudessa toimivat yritykset saavat erillisen hakemuksen

perusteella osan maksamistaan energiaveroista jälkikäteen palautuk-

sina takaisin, mikäli maksetun energiaveron määrä ylittää yrityksen

jalostusarvon perusteella määräytyvän raja-arvon.

Itävallassa voidaan myös hakea samankaltaista jälkikäteen

maksettavaa veronpalautusta, kun taas Isossa-Britanniassa ja

Ranskassa voidaan vaatimukset täyttäville energiaintensiivisen teolli-

suuden toimijoille myöntää etukäteen alennettu verokanta. Saksassa

yritykset voivat hakea eräitä energiaveron huojennuksia etukäteen

ja joitakin taas jälkikäteen, mikäli yritys täyttää verohuojennusten

saamiselle asetetut vaatimukset. Kuten kaikkea energian verotukseen

liittyvää, myös energiaveron huojennuksia säännellään paitsi valtio-

tasolla myös EU:n tasolla.

Energiantuotannossa UPMhyötyy joistakin uusiutuvan energian

tuotantoon liittyvistä tukijärjestelmistä ja syöttötariffeista, kuten

EEG (uusiutuvan energian laki Erneuerbare Energien Gesetz)

Saksassa ja metsähakkeen tuotantotuki Suomessa.

UPM:llä on merkittävä taloudellinen vaikutus paikallisyhteisöihin. Yhtiön toiminta tukee

paikallista, alueellista ja kansallista taloudellista hyvinvointia sekä tuottaa taloudellista

hyötyä eri sidosryhmille. Kaaviossa esitetyt rahavirrat kuvaavat lisäarvon määrää

maailmanlaajuisesti.

UPM:N TUOTTAMA JA JAKAMA TALOUDELLINEN LISÄARVO

VUONNA 2016 (MILJ. EUROA)

Tuotettu suora taloudellinen lisäarvo

Jaettu taloudellinen lisäarvo

Toimintakulut

–7 115

Liikevaihto

9 812 Henkilöstön palkat ja korvaukset

–1 246

Tuotot omaisuuden myynnistä

99 Maksut lainanantajille

–32

Tuotot sijoituksista

10 Osingonjako

–400

Muut tuotot

81 Maksetut konsernin yhteisöverot ja

kiinteistöverot

–181

Lahjoitukset

–1

Yhteensä

10 002

–8 975

Taloudellisen arvon ylijäämä 1 027

MAKSETUT YHTEISÖVEROT JA

KIINTEISTÖVEROT MAITTAIN

milj. euroa

2016

2015

Suomi

133

131

Kiina

Uruguay

Yhdysvallat

Iso-Britannia

Venäjä

Ranska

Muut maat

Saksa

–2

–

Yhteensä

181

172