UPM vuosikertomus 2016

UPM Vuosikertomus 2016

Lyhyesti

Strategia

Liiketoiminnot

Hallinnointi

Tilinpäätös

SISÄLTÖ

Sidosryhmät

Kiertotalous

UPM:ssä

UPM on jo pitkään noudattanut toiminnassaan kiertotalouden periaat-

teita. Kiertotalouden merkitys korostuu megatrendien, kuten väestön-

kasvun ja kaupungistumisen, digitalisaation, ilmastonmuutoksen ja

kestävän kehityksen asettamien vaatimusten myötä ja luo niiden kautta

uusia mahdollisuuksia.

Uudet teknologiat mahdollistavat uusia innovatiivisia ratkaisuja,

kuten teollinen bioteknologia, uudet kuitujen käyttötavat, 3D-tulostus

ja energiateknologiat.

UPMhyödyntää puun jalostuksesta syntyvät sivutuotteet, kuten

kuoren, sahanpurun ja hakkeen sellun- ja energiantuotannossaan.

Monet yhtiön uusista tuotteista valmistetaan perinteisten tuotanto

prosessien ohessa syntyvistä sivuvirroista tai jätteistä.

UPM:n tavoitteena on käyttää jokainen puukuitu innovatiivisesti ja

tehokkaasti sekä tarjota korkealaatuisia vaihtoehtoja uusiutumattomille

materiaaleille.

Jätteen kierrättäminen on kiertotaloutta

Kiinteän jätteen määrän vähentäminen ja kierrätyksen ja talteenoton

lisääminen ovat tärkeitä tavoitteita kaikilla UPM:n tehtailla. Meille

eilisen jäte on huomisen arvokasta raaka-ainetta.

Yhtiö käyttää lähes kaiken tuotantoprosessissa syntyvän orgaanisen

jätteen, kuten kuoret ja hakkuutähteet sekä siistauksen ja vesien puhdis-

tamisen kuitupitoiset kiintoaineet tehtaiden energiantuotantoon.

RAVINTEIDEN KIERRÄTYS

VÄHENTÄÄ ITÄMEREN KUORMITUSTA

Ravinteiden entistä parempi talteenotto ja kierrätys vähentävät suoraan

ympäröivien vesistöjen kuormitusta.

Hyvä esimerkki on UPM Rauman tehdas, jossa yhtiö käsittelee kaupungin

jätevedet yhdessä metsäteollisuuden jätevesien kanssa. Yhteistyö vähentää

merkittävästi Itämereen päätyvien ravinteiden määrää.

Yhteispuhdistamossa yhdyskunnan jätevesien sisältämät typpi ja fosfori

ravinteet voidaan hyödyntää lähes sataprosenttisesti, eivätkä ne pääse

enää rehevöittämään vesistöjä. Jätevesien hukkalämpö käytetään

puhdistamolietteen kuivaukseen. Liete puolestaan hyödynnetään energian

ja Rauman kaupungin kaukolämmön tuotannossa. Myös syntyvä tuhka

käytetään hyödyksi maanrakennuksessa.

Syksyllä 2016 ympäristöministeriön alaisuudessa toimiva Ravinteiden

kierrätysohjelma (Raki2) myönsi rahoituksen UPM:n ja lannoite- ja kasvi

ravinneosaaja Yaran yhteishankkeelle. Hanke keskittyy sellu- ja paperiteh-

taiden jätevesien puhdistamisessa syntyvän lietteen ja poltossa syntyvän

tuhkan sisältämien ravinteiden hyödyntämiseen viljelyssä.

Kierrätysravinteet ovat hyvä esimerkki kiertotaloudesta, jossa luonnosta

otettuja raaka-aineita pidetään kierrossa mahdollisimman pitkään. UPM:n

tavoitteena on siirtyä käyttämään kierrätysravinteita yhtiön kaikissa jäte

vesien käsittelylaitoksissa vuoteen 2030 mennessä. Tavoite sisältyy UPM:n

sitoumukseen, jonka yhtiö on tehnyt Itämeren hyvinvointia edistävälle Baltic

Sea Action Groupille (BSAG).

Lue lisää:

www.upm.fi/vastuullisuus

www.upmbiofore.fi

Suurin osa UPM:n tuottamasta kiinteästä jätteestä on tuhkaa,

jota syntyy bioenergian tuotannossa. Huomattava osa tuhkasta

käytetään uudelleen esimerkiksi täyteaineena tienrakennuksessa

tai maanrakennusaineena.

UPM on kehittänyt innovatiivisia tapoja vähentää jätteen tai

tähteen määrää ja kierrättää jätettä uusien tuotteiden valmistuk-

sessa.

Muita hyviä esimerkkejä kiertotaloudesta ovat

•

UPM on maailman suurin keräyspaperin käyttäjä graafisten

papereiden tuotannossa. Vuonna 2016 tuotantoon käytettiin

2,8 (3,1) miljoonaa tonnia keräyspaperia.

•

UPM:n paperintuotannossa käytetystä kuidusta kolmasosa

on keräyskuitua.

•

Uusiutuva diesel, UPMBioVerno, valmistetaan selluntuotannon tähteenä syntyvästä raakamäntyöljystä.

•

UPMProFi hyödyntää tarramateriaalituotannossa yli jääviä

sellukuituja ja polymeerejä ja antaa niille uuden elämän.

UPM:n tavoitteena on, ettei tehtailla synny lainkaan kaato-

paikkajätettä vuoteen 2030 mennessä. Useimmilla Keski-Euroopan paperitehtailla tavoite on jo saavutettu. Suomessa yhtiöllä

on käynnissä Kaatopaikkajätteen nollataso eli Zero SolidWaste

-hanke, jonka tavoitteena on löytää parhaat käytännöt tuhkan,

lietteen, sakan, puuperäisen ja kaatopaikkajätteen hyödyntämi-

selle. Myös UPM:n tutkimustoiminta keskittyy erityisesti tuotannon sivuvirtojen tehokkaampaan kierrättämiseen ja uudelleen-

käyttöön.

UPM:ssä kiertotalous tarkoittaa

materiaalien ja tuotteiden

uudelleenkäyttöä ja lisäarvon

tuottamista älykkäillä ratkaisuilla.

Vältämme jätteen tuottamista ja

pyrimme lisäämään uusiutuvan

energian ja uusiutuvien materiaalien

käyttöä.

JÄTTEEN TEHOKAS KIERRÄTYS

VAHVISTAA UPM:N ASEMAA

KIERTOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄNÄ

Kaatopaikkajätteen nollataso on yksi UPM:n 2030

vastuullisuustavoitteista. Tähän tavoitteeseen on

päästy jo useimmilla Keski-Euroopan tehtailla.

UPM:n tehtailla Suomessa käynnistyi Zero Solid Waste

-hanke, joka tavoittelee kaatopaikkajätteen nolla-

tasoa. Älykkäiden ja kestävien ratkaisujen avulla

tuhka, liete, sakka, puuperäinen ja kaatopaikkajäte

saadaan kiertoon ja tuottamaan arvoa.

UPM Jokilaakso on yksi hankkeen edelläkävijöistä.

Paperitehtailta ei ole vuoden 2016 aikana viety

lainkaan jätettä kaatopaikalle. Kaikki jäte on toimitettu

kierrätykseen joko sellaisenaan tai jatkokäsittelyn

kautta. Ne jakeet, joita tehdas tai muut toimijat eivät

voi hyödyntää materiaalina, hyödynnetään ener-

giana.

Öljyt, metallit, muovit, paperit ja pahvit toimitetaan

uusiokäyttöön. Vaaralliset jätteet toimitetaan jatko-

käsittelyyn. Kierrätykseen kelpaamattomat puujätteet,

muovit sekä paperi- ja pahvijätteet ohjataan

kierrätyspolttoaineen valmistukseen ja toimitetaan

esimerkiksi UPM Rauman voimalaitokselle poltetta-

vaksi. Voimalaitostuhka ja mm. maa-aines toimitetaan

hyötykäyttöön joko maanparannukseen tai maanra-

kennukseen.

Jätejakeiden tehokas kierrätys pienentää kaato

paikkakustannuksia ja luo tuloja.

Lue lisää:

www.upmbiofore.fi

Kiinteän kaatopaikkajätteen koko-

naismäärä on vähentynyt 30 %

kymmenen viime vuoden aikana.

Vuodesta 2012 vuoteen 2013

määrä kuitenkin kasvoi merkittävästi.

Tämä johtui tuhkan aiempien hyöty-

käyttömahdollisuuksien loppumisesta

eräällä paperitehtaalla. Vuodesta

2014 alkaen uusia kierrätysmahdol-

lisuuksia on löydetty. Vuonna 2016

kaatopaikkajätteen määrä kuitenkin

kasvoi lisääntyneen selluntuotannon

johdosta.

11 12 13 14 15 16

10 09 08

200

150

100

UPM:n kaatopaikkajätteen

kokonaismäärä

1 000 t

SIVUVIRROISTA

SAATAVAT

TUOTTEET

& JÄTE

SIVUVIRRAT

VESI

ENERGIA

Resurssi-

tehokkuus

Kierrätys

UUSIUTUVAT

KUITU-

POHJAISET

TUOTTEET

ARVON

LUONTI

Tuotevastuu

Raaka-aineet

& vesi

UPM:n tuotanto-

jätteestä kerätään

talteen ja kierrätetään

89 %

TAVOITTEET

2030