UPM vuosikertomus 2014

38-39 / 150

UPM Vuosikertomus 2014 UPM Vuosikertomus 2014 35 36
UPM:n veropolitiikassa kuvataan yrityksen
verotusta koskevat pääperiaatteet ja ohjeet,
jotka perustuvat UPM:n Toimintaohjeen aset-
tamiin periaatteisiin ja vaatimuksiin. UPM on
sitoutunut paitsi maksamaan kulloiseenkin
lainsäädäntöön perustuvat välittömät ja välil­
liset verot sekä muut veroluonteiset maksut,
myös raportoimaan ja julkistamaan verotieton-
sa voimassa olevan lainsäädännön ja yhtiön
omien läpinäkyvyystavoitteiden mukaisesti.
UPM:n vuonna 2014 päivitetyn veropolitii-
kan neljä pääperiaatetta ovat:
• verotusta koskevien lakien ja määräysten
noudattaminen
• veroriskien hyvä hallinta, niin taloudellisten
kuin muidenkin vaikutusten osalta
• verotuksen läpinäkyvyys ja verotukseen
liittyvien liiketapahtumien liiketoiminnalli-
set perusteet
• omistaja-arvon jatkuva parantaminen
pyrkimällä kustannustehokkaisiin ja opti-
maalisiin veroprosesseihin, liiketapahtumiin
ja liiketoimintarakenteisiin.
UPM maksaa veroja maissa, joissa
lisäarvo luodaan
Liiketoiminnalliset näkökohdat ohjaavat myös
kaikkia UPM:n verotukseen liittyviä tapahtu-
mia. Esimerkiksi yhtiöiden sijoittuminen perus-
tuu asiakkaiden, toimittajien, raaka-aineiden ja
osaavaan henkilöstön sijaintiin.
UPM:n siirtohinnoittelua ohjaa OECD:n
ohjeiden ja muiden vastaavien standardien
mukainen markkinaehtoperiaate. Liiketoimet
verotetaan tämän periaatteen mukaisesti maassa,
jossa ne tapahtuvat ja jossa lisäarvo luodaan.
Yhtiö- ja liiketoimintarakenteestaan johtu-
en UPM maksaa yhteisöveroja paikallisten
verosäädösten ja -määräysten mukaisesti pää-
osin maissa, joissa yhtiöllä on tuotantotoimin-
taa ja joissa syntyy innovaatioita.
asioista eri sidosryhmien kanssa. UPM:n tavoit­
teena on kehittää veroraportointiaan eri sidos­
ryhmien tarpeiden ja odotusten mukaisesti.
UPM seuraa tarkasti yritysten maakohtaisen
veroraportoinnin ohjeiden ja suositusten kan-
sainvälistä ja paikallista kehitystyötä, kuten
OECD:n veroraportointia koskevia linjauksia,
muita kansainvälisiä yritysvastuuhankkeita ja
maakohtaisen lainsäädännön kehittymistä.
Voit tutustua UPM:n veropolitiikkaan
osoitteessa
UPM:n merkitys veronmaksajana korostuu
erityisesti tuotantopaikkakunnilla. UPM:n
suoraan maksamien verojen, kuten yhteisö- ja
kiinteistöveron, lisäksi yhtiön työntekijöiden ja
alihankkijoiden maksamat verot lisäävät myös
tuotantopaikkakuntien saamia verotuloja.
Verotuksen läpinäkyvyyden
lisääminen jatkuu
UPM pyrkii lisäämään veroasioiden läpinäky-
vyyttä kertomalla säännöllisesti yhtiön maksa-
mista veroista ja verotukseen vaikuttavista
olennaisista tapahtumista viranomaisille ja
muille sidosryhmille.
UPM:n tavoitteena on aikaansaada läpinäky-
vä, ennakoiva ja ammattimainen yhteistyösuhde
veroviranomaisten kanssa kaikissa maissa, joissa
yhtiöllä on liiketoimintaa.
Joissain maissa yhteyksiä veroviranomaisiin
on mahdollista kehittää niin kutsutun syvenne-
tyn asiakasyhteistyön avulla. OECD suosittelee
syvennettyä asiakasyhteistyötä veroviranomais-
ten ja merkittävien veronmaksajien välille.
Syvennetty yhteistyö mahdollistaa reaaliaikaisen
tiedonjakamisen veroasioissa, mikä puolestaan
varmistaa verojen maksamisen ajallaan ja
oikeansuuruisena sekä auttaa näin veronmaksajia
välttämään verotukseen liittyviä lisäkustannuksia.
Suomessa UPM osallistuu Konserniverokes-
kuksen käynnistämään syvennetyn asiakasyh-
teistyön pilottihankkeeseen. Syvennetty yhteistyö
aloitettiin vuonna 2014 verotukseen liittyvien
sisäisten kontrollien tarkastuksella, jossa mm.
arvioitiin UPM:n nykyisten sisäisten kontrollien
laatu ja laajuus kaikkien Konserniverokeskuksen
hallinnoimien verojen osalta. Pilottihankkeen
kautta UPM:n tavoitteena on parantaa pitkällä
aikavälillä veroprosessiensa tehokkuutta, saavut-
taa kustannussäästöjä ja vähentää verotukseen
liittyvää epävarmuutta.
Syvennetyn yhteistyön lisäksi UPM käy
avointa keskustelua verotukseen liittyvistä
UPM:n veropolitiikka painottaa
säädösten noudattamista, riskienhallintaa
sekä toiminnan läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta
SIDOSRYHMÄT 31–44
on merkittävä taloudellinen
vaikutus paikallisyhteisöihin. Yhtiön
toiminta tukee paikallista, alueellista
ja kansallista taloudellista hyvin-
vointia sekä tuottaa taloudellista
hyötyä eri sidosryhmille. Kaaviossa
esitellyt rahavirrat kuvaavat lisäarvon
määrää maailmanlaajuisesti.
Taloudellisen arvon ylijäämä 909
Tuotettu suora taloudellinen lisäarvo
Liikevaihto 9 868
Tuotot omaisuuden
myynnistä 158
Tuotot sijoituksista 9
Muut tuotot 29
10 064
Jaettu taloudellinen lisäarvo
Toimintakulut –7 413
Henkilöstön palkat ja korvaukset –1 290
Maksut lainanantajille –51
Osingonjako –319
Maksetut konsernin yhteisöverot
ja lahjoitukset –82
–9 155
UPM:N YHTEISÖVEROT SUOMESSA LÄHES 90 MILJOONAA EUROA
UPM maksaa tuloksestaan verot sinne, missä lisäarvoa syntyy ja tulos tehdään. Näin
ollen erityisesti maissa, joissa UPM:n eri liiketoiminta-alueilla on merkittävää lisäarvoa
tuottavaa toimintaa, yhtiö on myös tärkeä veronmaksaja niin välittömien verojen
(esimerkiksi yhteisöverot, kiinteistöverot) kuin välillisten verojenkin (arvonlisäverot)
osalta. Suomen lisäksi on merkittäviä tuotannollisia investointeja esimerkiksi
Uruguayssa, Saksassa, Kiinassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.
Erityisesti voitosta maksettavan yhteisöveron suuruus on suoraan verrannollinen yhtiön
kannattavuuteen. UPM on tehnyt kannattavuutensa eteen määrätietoisesti töitä viime
vuosina tehostamalla toimintaansa ja säästämällä sekä investoimalla uusiin toimin­
toihin.
Maksettava yhteisövero määräytyy paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Joissakin
maissa valtiot tukevat merkittäviä investointeja myöntämällä yrityksille esimerkiksi
määräaikaisia toimilupia erityistalousalueille. Uruguayssa valtio on myöntänyt UPM:n
sellutehtaalle luvan toimia verovapaalla erityistalousalueella.
Suomessa yhteisöverokanta laski 20 %:iin vuoden 2014 alusta. UPM:n arviolta lähes
90 miljoonan euron yhteisövero Suomessa vuonna 2014 on laskettu 20 %:n verokan-
nalla. Vuonna 2013 UPM:n yhteisövero oli 116 miljoonaa euroa 24,5 %:n verokannalla.
Suomessa UPM on yksi suurimmista veronmaksajista
Haasteellisesta liiketoimintaympäristöstä huolimatta UPM on omilla toimillaan usean
vuoden ajan pystynyt vuosi vuodelta parantamaan tulostaan, ja sitä kautta myös
yhteisöverokertymä on kasvanut.
Suuri verokertymä kertoo myös siitä, että on Suomessa merkittävää toimintaa
sen kaikilla kuudella liiketoiminta-alueella. Samalla kun osaa toiminnasta on supistettu,
on myös aloitettu uusia toimintoja tai kehitetty uusia palvelukonsepteja.
Investointeja on tehty tuotanto- ja palvelutoiminnan lisäksi myös tutkimus- ja kehitys-
työhön, joka edesauttaa tuloksen kertymistä tulevaisuudessa. Esimerkiksi Suomessa
tehdyn tutkimustyön tuloksena biopolttoaineiden tuotanto on aloitettu Lappeenran­
nassa.
Paikallisia panostuksia ja osaamista pystytään hyödyntämään myös täysin uudessa
toimintaympäristössä, josta hyviä esimerkkejä ovat UPM:n tarjoamat toimitilapalvelut
yrittäjille Kajaanissa ja Kouvolassa sekä metsäpalvelujen tarjoaminen entistä laajem-
malle joukolle sijoittajia.
UPM:n maksamasta yhteisöverosta Suomessa tietty osuus jakautuu maantieteellisesti
alueille, joilla yhtiöllä on merkittävää toimintaa, esimerkiksi Lappeenrantaan, Jämsään,
Kouvolaan, Raumalle ja Tampereelle. Näiden UPM:n maksamien yhteisöverojen sekä
kiinteistöverojen lisäksi yhtiön työntekijöiden ja alihankkijoiden maksamat verot
lisäävät paikkakuntien saamia verotuloja. Veroilla rahoitetaan yhteisiä palveluja ja
hankkeita, minkä lisäksi UPM ja sen työntekijät lisäävät omalla ostovoimallaan näiden
alueiden elinvoimaa.
UPM:N TUOTTAMA JA JAKAMA TALOUDELLINEN LISÄARVO
VUONNA 2014 (MILJ. EUROA)
SISÄLTÖ