UPM vuosikertomus 2015

UPM Vuosikertomus 2015

sisältö

UPM:llä on merkittävä taloudellinen vaikutus paikallisyhteisöihin. Yhtiön toiminta

tukee paikallista, alueellista ja kansallista taloudellista hyvinvointia sekä tuottaa

taloudellista hyötyä eri sidosryhmille. Kaaviossa esitellyt rahavirrat kuvaavat

lisäarvon määrää maailmanlaajuisesti.

Maksetut yhteisöverot

ja kiinteistöverot maittain

milj. euroa

2015

Suomi

131

Uruguay

Kiina

Venäjä

Yhdysvallat

Ranska

Iso-Britannia

Muut maat

Saksa

-2

Yhteensä

172

UPM:N TUOTTAMA JA JAKAMA TALOUDELLINEN LISÄARVO

VUONNA 2015 (MILJ. EUROA)

Tuotettu suora taloudellinen lisäarvo Jaettu taloudellinen lisäarvo

Toimintakulut

–7 577

Liikevaihto

10 138 Henkilöstön palkat ja korvaukset

–1 257

Tuotot omaisuuden myynnistä

69 Maksut lainanantajille

–39

Tuotot sijoituksista

7 Osingonjako

–373

Muut tuotot

–7 Maksetut konsernin yhteisöverot ja

kiinteistöverot

–172

10 207

–9 418

Erityisesti maissa, joissa UPM:n eri liiketoi-

minta-alueilla on merkittävää lisäarvoa

tuottavaa toimintaa, yhtiö on myös tärkeä

veronmaksaja niin välittömien verojen (esi-

merkiksi yhteisöverot, kiinteistö-/varalli-

suusverot) kuin välillisten verojenkin (esi-

merkiksi arvonlisäverot) osalta.

UPM on tehnyt kannattavuutensa eteen

määrätietoisesti töitä kaikissa liiketoimin-

noissa. UPM:n merkitys veronmaksajana

korostuu erityisesti tuotantopaikkakunnilla.

Suomen lisäksi UPM:llä on merkittäviä

tuotannollisia investointeja esimerkiksi

Uruguayssa, Saksassa, Kiinassa, Isossa-

Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

Suomessa UPM:llä on merkittävää toi-

mintaa kaikilla kuudella liiketoiminta-alu-

eella sekä tutkimus- ja kehitystoiminnassa.

Näistä syistä UPM on yksi suurimmista

veronmaksajista Suomessa.

Joissakin maissa valtiot tukevat merkittä-

viä investointeja myöntämällä yrityksille

esimerkiksi määräaikaisia toimilupia erityis-

talousalueille. Uruguayssa valtio on myöntä-

nyt UPM:n sellutehtaalle luvan toimia eri-

tyisalueella, minkä johdosta UPM:n

Uruguayssa maksamat verot koostuvat pää-

asiassa kiinteistö-/varallisuusveroista. Kii-

nassa UPM luokitellaan hienopaperintuotan-

tonsa osalta high-tech-yritykseksi, jonka

yhteisöverokanta on 15 % yleisen 25 % vero-

kannan sijaan.

UPM:n maksamat yhteisö- ja varallisuus-

verot on raportoitu maittain (katso tau-

lukko). Näiden UPM:n suoraan maksamien

verojen, kuten yhteisö- ja kiinteistöveron

lisäksi yhtiön työntekijöiden ja alihankkijoi-

den maksamat verot lisäävät myös tuotanto-

paikkakuntien saamia verotuloja.

UPM:n veropolitiikasta

UPM:n veropolitiikan pääperiaatteet ovat:

• verotusta koskevien lakien ja määräysten

noudattaminen

• veroriskien hyvä hallinta, niin taloudellis-

ten kuin muidenkin vaikutusten osalta

• verotuksen läpinäkyvyys ja verotukseen

liittyvien liiketapahtumien liiketoimin-

nalliset perusteet

• omistaja-arvon jatkuva parantaminen

pyrkimällä kustannustehokkaisiin ja

optimaalisiin veroprosesseihin, liiketa-

pahtumiin ja liiketoimintarakenteisiin.

UPM:n tarkastusvaliokunta on vuoden 2015

aikana käynyt läpi yhtiön veropolitiikan

mukaan lukien veroriskienhallinnan

periaatteet.

UPM:n veropolitiikka on englanniksi

yhtiön internetisivuilla osoitteessa

www.upm.com/governance.

Maksetut yhteisöverot ja

kiinteistöverot maittain

Maakohtaisen analyysin verotusluvut sisältä-

vät maksetut yhteisöverot ja kiinteistöverot.

Maakohtaisessa analyysissa esitetään

kussakin maassa toimivien UPM:n liiketoi-

minta-alueiden maksamat yhteisöverot kysei-

senä vuonna. Maksetut yhteisöverot raportoi-

daan kassaperusteisesti, joten ne sisältävät

myös joitakin aiempien vuosien veroja mutta

eivät toisaalta sisällä laskennallisia veroja,

koska niitä ei ole vielä maksettu. Näin ollen

niissä maissa, joissa UPM:n yhtiöt käyttävät

kuluvan vuoden verovelan kattamiseen edellis-

ten vuosien verotuksellisia tappioita, kuten

esimerkiksi Saksassa, UPM on maksanut yhtei-

söveroja vain rajallisesti tai ei lainkaan.

Maakohtaisen analyysin kiinteistö-/varalli-

suusverot sisältävät erityyppisiä kiinteistöihin,

maa-alueisiin ja omaisuuteen kohdistuvia

veroja. Nämä verot ovat UPM:lle erityisen

merkittäviä maissa, joissa sillä on tuotantotoi-

mintaa, joka vaatii suuria investointeja tuotan-

tolaitoksiin, maa-alueisiin sekä muihin kiin-

teistöihin ja omaisuuteen. Kiinteistö-/

varallisuusverojen kattavuus, laskentaperuste

ja verokanta vaihtelevat huomattavasti eri

maissa. Verot voivat koskea esimerkiksi maa-

alueita, kiinteistöjä tai nettovarallisuutta,

verokanta voi riippua esimerkiksi käyttötarkoi-

tuksesta tai kiinteän omaisuuden sijainnista ja

verojen määrän laskemisessa voidaan käyttää

erilaisia tekijöitä, kuten verotusarvoja, histori-

allisia arvoja tai omaisuuden tasearvoja.

Yhtiörakenteen muuttaminen

Suomessa

Tällä hetkellä useimpien liiketoiminta-aluei-

den päätoiminnot ovat Suomen osalta UPM-

konsernin emoyhtiössä, UPM-Kymmene

Oyj:ssä. Poikkeuksena ovat UPMRaflatac ja

UPMPlywood, jotka toimivat Suomessa UPM

Raflatac Oy:ssä ja UPM-Kymmene Wood

Oy:ssä.

Tuotanto- ja myyntitoiminnan lisäksi

näissä tytäryhtiöissä on tiettyjä T&K-toimin-

toja ja niillä voi olla omia tytäryhtiöitä Suomen

ulkopuolella. Vuonna 2016 UPM suunnittelee

ottavansa vastaavanlaisen tytäryhtiörakenteen

käyttöön myös muilla liiketoiminta-alueilla ja/

tai yksiköissä Suomessa muuttaakseen näin

yhtiörakenteensa vastaamaan paremmin

nykyistä liiketoimintarakennetta.

UPM on aiemmin konsolidoinut suomalais-

ten konserniyhtiöidensä verotettavan tuloksen

ja tuloverot emoyhtiöön, minkä seurauksena

UPM-Kymmene Oyj on ilmoittanut ja maksa-

nut pääosan yhteisöverosta Suomessa. Suun-

nitellut yhtiörakenteen muutokset eivät vai-

kuta UPM:n Suomessa maksamien verojen

kokonaismäärään, mutta UPM:n maksamat

UPM maksaa yhteisöveroa maissa,

joissa luodaan lisäarvoa

lyhyesti

STRATEGia

liiketoiminnot

Sidosryhmät

hallinnointi

tilinpäätös

Vauraus kasvaa Uruguayn

metsissä

Metsäteollisuuden investointihankkeet ovat

lisänneet Uruguayn talouskasvua merkittävästi.

UPM:n menestystarina on erinomainen esimerk-

ki siitä, kuinka yksi teollisuudenala voi levittää

vaurautta yhteiskuntaan laajemmin.

UPM:n toiminta vaikuttaa Uruguayn talouteen

aina eukalyptuksen jalostamisesta ja tuotan

nosta logistiikkaan ja ulkomaankauppaan.

Hiljattain julkaistun riippumattoman tutkimuksen

mukaan UPM:n ja sen palveluntarjoajien tuotta-

man arvon osuus Uruguayn bruttokansantuot-

teesta oli vuonna 2014 yli prosentti. UPM Fray

Bentosin sellutehtaan suora vaikutus Uruguayn

tuotantoteollisuuteen oli yli 3 %.

Suurin osa UPM:n talousvaikutuksista tulee tuo-

tantoprosessista. Muu lisäarvo syntyy työllistymi-

sen, palkkojen, viennin ja tuottavuuden kautta.

UPM Fray Bentos ja UPM Forestal Oriental

työllistävät suoraan noin 560 henkilöä. Lisäksi

UPM:n toimittajien palveluksessa on noin 3 700

henkilöä.

Nämä työpaikat lisäävät palkkatuloja ja kulu-

tusta, mikä puolestaan luo uusia työpaikkoja.

Tutkimuksen mukaan UPM:n toiminta Uruguays-

sa on luonut maan muille sektoreille yli 1 700

työpaikkaa.

Vuonna 2014 UPM:ään suoraan, epäsuoraan tai

johdannaisesti liittyvät palkkatulot olivat Urugu-

ayssa yli 170 miljoonaa US-dollaria, mikä on

noin 30 % yhtiön maahan luomasta lisäarvosta.

Yhteensä UPM:n toiminta on luonut maahan

noin 6 000 työpaikkaa, mikä on 0,3 % Urugu-

ayn koko työllisyydestä.

Sellu on yksi Uruguayn neljästä tärkeimmästä

vientituotteesta, ja UPM on Uruguayn suurin

vientiyhtiö. Vuonna 2014 UPM Fray Bentosin

viennin osuus maan koko viennistä oli 7,2 %.

UPM Forestal Orientalin luoma suora lisäarvo oli

42 % metsäteollisuuden arvosta vuonna 2014.

UPM Forestal Oriental toimii enimmäkseen maa-

seudulla ja tukee paikallisia elinkeinoja.

Lue lisää:

www.upmbiofore.fi

UPM:n veropolitiikan mukaisesti

UPM maksaa yhteisöveroa maissa,

joissa luodaan lisäarvoa ja

tehdään siitä syntyvää tulosta.

Verot maksetaan paikallisten

verosäädösten ja -määräysten

mukaisesti.

Yhtiö- ja liiketoimintarakenteestaan

johtuen UPM maksaa yhteisöveroja

pääosin maissa, joissa yhtiöllä on

tuotantotoimintaa ja joissa syntyy

innovaatioita.

yhteisöverot jakaantuvat muutoksen myötä

UPM:n suomalaisten konserniyhtiöiden

kesken.

Vuonna 2015 UPM:n yhteisöveroker-

tymä Suomessa oli yhteensä noin 83 miljoo-

naa euroa, josta tytäryhtiöt, lähinnä UPM

Raflatac Oy ja UPM-Kymmene Wood Oy

ilmoittavat ja maksavat noin 22 miljoonaa

euroa ja UPM-Kymmene Oyj loput noin 61

miljoonaa euroa. Vuodesta 2015 lähtien

UPM-Kymmene Oyj:n yhteisöverokerty-

mään vaikuttavat myös tuotannollisiin

investointeihin liittyvät korotetut poistot

koskien Lappeenrannan biojalostamoa,

jonka tuotanto käynnistyi tammikuussa

2015, sekä Kymin sellutehtaan laajen-

nusta, joka valmistui lokakuussa 2015.

Lue lisää:

www.upm.fi/hallinnointi

Taloudellisen arvon ylijäämä 789