SISÄLTÖ
TILINPÄÄTÖS
UPM Vuosikertomus 2016
UPM Vuosikertomus 2016
122
123
Lyhyesti
Strategia
Liiketoiminnot
Sidosryhmät
Hallinnointi
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
Järjestelyn etuudet riippuvat palkasta ja työsuhteen pituudesta. Riippu-
mattomat vakuutusmatemaatikot tekevät vuosittain laskelmat etuuspoh-
jaisista velvoitteista ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa
menetelmää käyttäen. Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo määrite-
tään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat käyttäen yritysten
liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen
korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, ovat sen valuutan määräisiä,
jossa etuudet maksetaan, ja erääntyvät samaan aikaan kuin vastaava
eläkevelka. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä taseeseen kirjattu velka
on etuuspohjaisen velvoitteen tilinpäätöspäivän nykyarvo vähennetty-
nä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla. Eläkkeistä johtuvat
kulut esitetään tuloslaskelmassa henkilöstökuluina siten, että ne jakso-
tetaan työntekijöiden palvelusajalle. Vakuutusmatemaattisten oletusten
muutokset sekä kokemusperusteisista oikaisuista johtuvat vakuutusma-
temaattiset voitot ja tappiot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä
4.
Sijoitettu pääoma
UPM:n sijoitettu pääoma liittyy lähinnä tuotantolaitoksiin sekä metsä-
ja energiavaroihin. UPM investoi kannattaviin kohdennettuihin hank-
keisiin hyödyntääkseen liiketoimintaportfolionsa kasvumahdollisuuksia.
Vuonna 2016 kasvuhankkeilla oli merkittävä vaikutus UPM:n tulok-
seen.
MILJ. EUROA
2016
2015
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
4 657
4 895
Metsävarat
1 734
1 738
Energiaosakkeet
1 932
2 085
Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet
545
570
Käyttöpääoma
1 694
1 875
Varaukset
–145
–154
Etuuspohjaiset eläkevarat ja -velat, netto
–746
–654
Rahavarat
992
626
Muut varat ja velat
–3
19
Laskennalliset verosaamiset ja -velat, netto
–11
10
Myytävänä oleviksi luokitellut varat
8
–
Yhteensä
10 657 11 010
MILJ. EUROA
MAA- JA
VESIALUEET RAKENNUKSET
KONEET
JA
KALUSTO
MUUT
AINEELLISET
HYÖDYKKEET
KESKENERÄISET
HANKINNAT
YHTEENSÄ
2016
Hankintameno
836
3 638
14 326
881
89
19 770
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
–34
–2 506 –11 824
–748
–
–15 113
Kirjanpitoarvo 31.12.
801
1 131
2 502
133
89
4 657
Kirjanpitoarvo 1.1.
724
1 213
2 744
134
80
4 895
Lisäykset
76
4
13
4
222
319
Vähennykset
–17
–11
–8
–1
–
–36
Poistot
–
–84
–377
–18
–
–478
Arvonalentumiset
–
–12
–21
1
–
–32
Siirrot erien välillä
4
24
168
13
–214
–4
Muuntoerot
14
–4
–17
–
–
–6
Kirjanpitoarvo 31.12.
801
1 131
2 502
133
89
4 657
2015
Hankintameno
758
3 737
14 740
902
80
20 217
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
–34
–2 524 –11 996
–768
−
–15 322
Kirjanpitoarvo 31.12.
724
1 213
2 744
134
80
4 895
Kirjanpitoarvo 1.1.
674
1 133
2 420
114
366
4 707
Lisäykset
9
36
150
7
269
471
Vähennykset
–12
–1
–1
−
−
–14
Poistot
−
–82
–388
–17
−
–487
Siirrot erien välillä
7
87
471
26
–563
28
Muuntoerot
46
40
92
4
8
190
Kirjanpitoarvo 31.12.
724
1 213
2 744
134
80
4 895
tilikaudella, jolla ne syntyvät. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat
menot sekä velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot tai tappiot kirja-
taan välittömästi, kun ne ovat toteutuneet.
Maksupohjaiset järjestelyt
Maksupohjaisissa järjestelyissä maksut suoritetaan vakuutusyhtiölle,
jonka jälkeen konsernilla ei ole enää muita maksuvelvoitteita. Suori-
tukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi
sille tilikaudelle, jota veloitus koskee.
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Muutamat konsernin yhtiöt ovat järjestäneet eläkeläisilleen terveyden-
huoltoon liittyviä etuuksia sekä muita etuuksia. Terveydenhuoltoon
liittyvän etuuden saamisen ehtona on tavallisesti työskentely eläke-
ikään saakka sekä tietty vähimmäispalvelusaika. Arvioidut järjestely-
jen kustannukset jaksotetaan työssäoloajalle käyttäen samaa laskenta-
tapaa, jota sovelletaan etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen laskennas-
sa. Vastuun laskevat yhtiöistä riippumattomat vakuutusmatemaatikot.
Sijoitettu pääoma
4.1 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aktivoidut vieraan pääoman menot
Vuonna 2016 pitkäaikaiseen omaisuuteen aktivoidut vieraan pää-
oman menot olivat 1 (8) miljoonaa euroa. Aktivoiduista vieraan pää-
oman menoista kirjatut poistot olivat 4 (4) miljoonaa euroa, ja käytet-
ty keskikorko oli 1,56 (4,99) %, joka vastaa projektien rahoittamisesta
johtuvia keskimääräisiä kustannuksia.
Investoinnit
Vuoden 2016 investoinnit ilman investointeja osakkeisiin olivat 325
(486) miljoonaa euroa.
UPM:n tärkeimmät investoinnit vuonna 2016 liittyivät kasvuhankkei-
siin. Otepään vaneritehtaan laajennus Virossa ja UPM Kaukaan sellu-
tehtaan modernisointihanke valmistuivat vuoden 2016 aikana. UPM
ilmoitti heinäkuussa investoivansa 98 miljoonaa UPM Kymin selluteh-
taaseen tavoitteena vahvistaa asemaansa valkaistun sellun toimittaja-
na teollisuuden ja kuluttajatuotemarkkinoiden kasvaviin sellun loppu-
käyttökohteisiin. Investointi valmistuu vuoden 2017 loppuun mennessä.
UPM ilmoitti lokakuussa UPM Raflatacin tehtaaseen Puolassa tehtäväs-
tä 35 miljoonan euron investoinnista, jonka tarkoituksen on pystyä
vastaamaan tarratuotteiden kasvavaan kysyntään Euroopassa. Inves-
tointi on määrä saada valmiiksi vuoden 2018 alkupuolella.
UPM:n tärkeimmät investoinnit vuonna 2015 olivat Otepään vaneri-
tehdas Virossa, Kaukaan- ja Kymin sellutehtaat Suomessa, Pohjola
Voima Oy:n osakeanti Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen rahoittamisek-
si, tarralaminaatin tuotantokapasiteetin lisääminen Aasian ja Tyynen-
meren alueella, filmitarralaminaatin tuotantokapasiteetin lisääminen
Puolassa ja uusi paperikone Changshun tehtaalle Kiinaan.
MILJ. EUROA
2016
2015
Kapasiteetin lisäys / Kymin sellutehdas
80
–
Kapasiteetin lisäys / Raflatac Puola
33
–
Tehokkuuden parantaminen / Kaukaan
sellutehdas
–
49
Tehtaan laajennus / Otepää
–
30
Arvonalentumistappiot
UPM ilmoitti maaliskuussa 2016 sulkevansa Madison Paper Industries
-yhtiön tehtaan USA:ssa. Madison Paper Industries on yhteinen toimin-
to, jonka osapuolia ovat UPM-Kymmene Inc ja Northern SC Paper
Corp, joka on New York Times Companyn tytäryritys. Tehtaan sulke-
misen yhteydessä UPM kirjasi 9 miljoonaa euroa arvonalentumistap-
pioita käyttöomaisuushyödykkeistä (20 miljoonaa euroa UPM Paper
ENA -liiketoiminta-alueella sekä vastaava 11 miljoonan euron elimi-
nointi eliminoinneissa ja täsmäytyksissä). Tehdasalueella sijaitsevat
vesivoimalaitokset on luokiteltu myytävänä oleviksi omaisuuseriksi.
Lisätietoja löytyy
» liitetiedosta 8.4
, Myytävänä olevat omaisuuserät.
UPM tiedotti marraskuussa 2016 suunnitelmastaan sulkea SC-pa-
perikone 3:n UPM Steyrermühlin tehtaalla Itävallassa ja SC-paperiko-
ne 2:n UPM Augsburgin tehtaalla Saksassa. Kirjatut arvoalentumiset
vastaavasti 23 ja 1 miljoonaa euroa vaikuttivat UPM Paper ENA
-liiketoiminta-alueeseen. SC-paperin kysyntä, linjassa muiden graafis-
ten papereiden kanssa, on ollut viime vuosina laskussa ja laskun
odotetaan jatkuvan.
Vuonna 2015 ei kirjattu arvonalennuksia käyttöomaisuushyödyk-
keistä.
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan alkuperäiseen hankintame-
noon. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankittujen omaisuuserien han-
kintameno määritetään hankinta-ajankohdan käyvän arvon perusteel-
la. Poistot lasketaan tasapoistoina, ja kirjanpitoarvoa oikaistaan
mahdollisilla arvonalentumisilla. Aineellisten käyttöomaisuushyödyk-
keiden kirjanpitoarvona taseessa on hankintameno vähennettynä
kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.
Investointisitoumukset 31.12.
ARVIOITU TALOUDELLINEN VAIKUTUSAIKA
VUOTTA
Maa-alueet, ei tehdä poistoja
–
Rakennukset
20–50
Voimalaitokset
20–30
Raskaat koneet
15–20
Kevyet koneet
10–15
Laitteet
5
Arvonalentumistestaus
Yksittäisten aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvoja
tarkastellaan jokaisena tilinpäätöspäivänä sen toteamiseksi, onko
viitteitä niiden arvon alentumisesta. Kirjanpitoarvo alennetaan omai-
suuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömäs-
ti, jos kirjanpitoarvo ylittää arvioidun kerrytettävissä olevan rahamää-
rän. Omaisuuseristä, joiden taloudellinen vaikutusaika on
rajoittamaton, ei tehdä poistoja, ja ne testataan vuosittain arvonalen-
tumisen varalta. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään siten,
että se on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutu-
villa menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo määritetään
diskonttaamalla rahavirrat, jotka omaisuuserän odotetaan kerryttävän
tulevaisuudessa. Arvonalentumisen arviointia varten omaisuuserät
ryhmitellään alimmille yksikkötasoille, joiden rahavirrat ovat erotetta-
vissa muista rahavirroista (rahavirtaa tuottavat yksiköt).
Rahoitusvaroihin kuulumattomia varoja, liikearvoa lukuun ottamat-
ta, joista on aiemmin kirjattu arvonalentumistappiota, tarkastellaan
jokaisena tilinpäätöspäivänä sen varalta, olisiko arvonalentuminen
mahdollisesti peruutettava. Silloin kun arvonalentuminen myöhemmin
peruutetaan, omaisuuserän kirjanpitoarvoa lisätään, niin että se
vastaa muuttunutta arviota kerrytettävissä olevasta rahamäärästä,
mutta lisääntynyt kirjanpitoarvo ei ole suurempi kuin mitä se olisi ollut,
ellei omaisuuserästä olisi aiempina vuosina kirjattu arvonalentumistap-
pioita.
Keskeiset arviot ja harkintaan
perustuvat ratkaisut
Taloudellista vaikutusaikaa ja jäännösarvoa koskevat arviot ja poisto-
menetelmien valinta edellyttävät johdolta merkittävää harkintaa, ja ne
ovat tarkastelun kohteena vuosittain. Johto arvioi omaisuuserän käy-
töstä ja luovutuksesta tulevaisuudessa syntyvät rahavirrat. Vaikka johto
uskoo vastaisia rahavirtoja koskevien arvioiden olevan perusteltuja,
tällaisiin rahavirtoihin liittyvät erilaiset oletukset saattaisivat vaikuttaa
arvostuksiin olennaisesti.
Omaisuuserien pitkistä taloudellisista vaikutusajoista, tuotteiden
arvioitujen tulevien myyntihintojen muutoksista, tuotteista johtuvien
kustannusten muutoksista ja diskonttaukseen käytettävien korkojen
muutoksista voisi aiheutua merkittäviä arvonalentumistappioita.
Arvioita tehdään myös yrityshankintojen yhteydessä, kun määrite-
tään hankittujen aineettomien ja aineettomien hyödykkeiden käypiä
arvoja ja jäljellä olevia taloudellisia vaikutusaikoja.
Vieraan pääoman menot, jotka aiheutuvat ehdot täyttävien hyödyk-
keiden rakentamisesta, aktivoidaan siltä ajalta, joka tarvitaan omaisuus-
erän valmiiksi saattamiseen sille aiottua käyttöä varten. Muut vieraan
pääoman menot kirjataan kuluiksi.
Merkittävistä parannustöistä syntyvät menot aktivoidaan ja kirja-
taan poistoina kuluiksi asianomaisen kohdeomaisuuserän taloudellise-
na vaikutusaikana. Tavanomaiset korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan
kuluiksi, kun ne ovat toteutuneet.
Luovutusvoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla luovutustuottoa
kirjanpitoarvoon, ja ne sisällytetään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai
liiketoiminnan muihin kuluihin.