UPM vuosikertomus 2016

SISÄLTÖ

TILINPÄÄTÖS

UPM Vuosikertomus 2016

124

125

Lyhyesti

Strategia

Liiketoiminnot

Sidosryhmät

Hallinnointi

Tilinpäätös

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Kirjanpitokäsittelyä varten kaikki konsernin metsävarat jaotellaan

kasvaviin puustoihin, jotka ovat käypään arvoon arvostettavia metsä-

varoja, sekä maa-alueisiin, jotka arvostetaan hankintamenoon. Kasva-

vien puustojen käyvän arvon muutokset esitetään tuloslaskelmassa

liikevoitossa. Käypä arvo määritetään diskontattujen tulevaisuudessa

odotettavissa olevien rahavirtojen perusteella, sillä toimivat markkinat

puuttuvat. Nuoret taimikot arvostetaan hankintamenon mukaisesti.

Metsävarojen käypä arvo kuuluu käypien arvojen määrittämisen

hierarkiassa tasolle 3.

Keskeiset arviot ja harkintaan

perustuvat ratkaisut

Käyvän arvon määrittäminen

Metsävarojen arvonmääritysprosessi on monimutkainen ja edellyttää,

että johto tekee arvioita ja käyttää harkintaa tehdessään oletuksia,

joilla on merkittävä vaikutus konsernin metsävarojen arvostukseen.

Metsävarojen arvostuksessa käytettyjä keskeisiä tekijöitä ovat

arviot puuston kasvusta ja hakkuista, kantohinnat sekä käytetyt dis-

konttauskorot. Kantohintaennusteet perustuvat johdon laskenta-ajan-

kohdan hinnoista tehtyihin arvioihin puuston koko kasvuajalle, 100

vuoteen asti Suomessa ja Yhdysvalloissa, ja 10 vuoteen Uruguayssa.

Rahavirtoja oikaistaan myyntiin ja tulevaisuuden riskeihin liittyvillä

kustannuksilla. Hakkuutulojen ja metsien kasvatuskustannusten lasken-

ta perustuu ajankohdan vallitsevaan hinta- ja kustannustasoon sekä

konsernin näkemykseen tulevasta hinta- ja kustannuskehityksestä.

Laskelmissa otetaan huomioon myös puuston tuleva kasvu ja metsien

ympäristönsuojelulliset rajoitukset.

Suomen metsien käyvän arvon laskelmissa käytetty diskonttauskor-

ko ennen veroja oli vuonna 2016 7,0 (7,0) % ja Uruguayn puuviljelmi-

en käyvän arvon laskelmissa käytetty diskonttauskorko ennen veroja

10,0 (10,0) %. Yhden prosenttiyksikön lasku (nousu) käytetyssä dis-

konttauskorossa olisi kasvattanut (pienentänyt) metsävarojen käypää

arvoa noin 240 (260) miljoonaa euroa.

Metsävarojen käyvän arvon muutos, hakkuusta aiheutuva muutos sekä

myyntivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelmassa nettomääränä, joka

oli vuonna 2016 yhteensä 88 (352) miljoonaa euroa.

Vuonna 2015 metsävarojen käypää arvoa nostettiin Suomessa

265 miljoonalla eurolla johtuen pitkän aikavälin puun kantohintaen-

nusteen ja diskonttauskoron muutoksista. UPM arvioi edelleen puun

reaalihintojen laskevan pitkällä aikavälillä, joskin hieman aiempaa

ennustetta hitaammin. Lisäksi Suomen metsien käyvän arvon määrityk-

sessä käytetty diskonttauskorko ennen veroja laskettiin 7,5 %:sta

7,0 %:iin.

Osakkeiden lukumäärä Konsernin omistusosuus %

Kirjanpitoarvo, milj. euroa

2016

2015

Pohjolan Voima Oy, A-sarja

8 176 191

61,24

315

324

Pohjolan Voima Oy, B-sarja

4 140 132

58,11

1 036

1 166

Pohjolan Voima Oy, B2-sarja

2 414 940

51,13

179

169

Kemijoki Oy

179 189

7,33

297

314

Länsi-Suomen Voima Oy

10 220

51,10

Muut

–

Kirjanpitoarvo 31.12.

1 932

2 085

MILJ. EUROA

2016

2015

Kirjanpitoarvo 31.12.

1 738

1 469

Lisäykset

Vähennykset

–72

Metsien hakkuut

–106

–91

Käyvän arvon nettomuutos

133

377

Siirrot erien välillä

–1

–

Muuntoerot

Kirjanpitoarvo 31.12.

1 734

1 738

PVO:n osakepääoma on jaettu osakesarjoihin. Pohjolan Voima Oy:n

B- ja B2-sarjat liittyvät osakeomistuksiin Teollisuuden Voima Oyj:ssä

(TVO). UPM:llä ei ole suoria osakeomistuksia TVO:ssa. TVO käyttää

kahta ydinvoimalaa Olkiluodossa (Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2) ja

rakentaa uutta ydinvoimalaa (Olkiluoto 3) Olkiluotoon Suomessa.

Toimintaa säätelevät kansainvälinen, Euroopan unionin sekä paikalli-

nen ydinvoiman käyttöä koskeva lainsäädäntö ja hallinnolliset mää-

räykset. Suomen ydinvastuulain mukaan ydinlaitoksen käyttäjä on

ankarassa vastuussa vahingoista, jotka aiheutuvat ydintapahtumasta.

Ydinvoimaloita omistavien ja käyttävien voimayhtiöiden osakkeen-

omistajat eivät ole vastuussa ydinvastuulain mukaan. Suomessa käyte-

tyn polttoaineen käsittelystä, varastoinnista ja loppusijoituksesta,

vähä- ja keskiaktiivisen jätteen käsittelystä ja ydinvoimalan käytöstä

poistamisesta tulevaisuudessa aiheutuvat kustannukset katetaan val-

tion perustamasta ydinjätehuoltorahastosta. Mainittuun rahastoon

maksettujen varojen on tarkoitus kattaa arvioidut tulevat kustannukset.

Varojen maksut on huomioitu niihin liittyvien energiaosakkeiden käy-

vässä arvossa.

4.2 Metsävarat

UPM on merkittävä metsänomistaja ja puun ostaja. Puu on uusiutuva

raaka-aine ja UPM:n liiketoiminnan pääraaka-aine. Vuoden 2016

lopussa konserni omisti Suomessa noin 640 000 hehtaaria metsiä ja

Yhdysvalloissa noin 75 000 hehtaaria metsiä sekä Uruguayssa noin

255 000 hehtaaria puuviljelmiä. Metsävarojen käypä arvo oli

vuoden 2016 lopussa 1 734 (1 738) miljoonaa euroa. Vuonna 2016

UPM osti 27,8 (26,1) miljoonaa kuutiometriä puuta eri puolilta maail-

maa.

4.3 Energiaosakkeet

UPM on merkittävä energian ostaja ja tuottaja. Valtaosa sähkö- ja

lämpöenergiasta kulutetaan yhtiössä sellun ja paperin tuotannossa.

Sähkötuotanto on pääasiallisesti energiayhtiöissä, joissa UPM:lla on

energiasijoituksia. Energiaosakkeet ovat listaamattomia oman pää-

oman ehtoisia sijoituksia. UPM:lla ei ole energiayhtiöissä määräysval-

taa, yhteistä määräysvaltaa eikä huomattavaa vaikutusvaltaa.

Energiaosakkeiden arvo vuoden 2016 ja vuoden 2015 lopussa oli

1 932 (2 085) miljoonaa euroa. Kyseiset energiayhtiöt toimittavat

osakkailleen sähköä tai sekä sähköä että lämpöä omakustannus

periaatteen (”Mankala-periaatteen”) mukaisesti, joka on laajassa

käytössä Suomen energiateollisuudessa. Mankala-periaatteen

mukaan osakkaille toimitetaan sähköä ja/tai lämpöä omistusosuuk-

sien suhteessa, ja kukin osakas vastaa osuuksiensa mukaisesti

sähkön ja lämmön tuotantokustannuksista kuten yhtiöjärjestyksessä

on määritelty. Seuraavassa esitetään luettelo tärkeimmistä energia-

osakkeista.

MILJ. EUROA

2016

2015

Kirjanpitoarvo 1.1.

2 085

2 510

Lisäykset

–

Arvonalentumiset

–

Vähennykset

–6

–35

Siirrot tasolle 3

–

Käyvän arvon muutos laajassa

tuloslaskelmassa

–148

–424

Kirjanpitoarvo 31.12.

1 932

2 085

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Energiaosakkeiden ostot kirjataan kaupantekopäivänä alun perin

hankintamenoon, joka sisältää transaktiomenot, ja sen jälkeen ne

arvostetaan käypään arvoon veroilla vähennettynä muiden laajan

tuloksen erien kautta. Kun sijoitukset myydään tai niiden arvo alentuu,

omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan tulos-

vaikutteisesti. Osakkeen käyvän arvon merkittävä tai pitkittynyt alentu-

minen hankintamenoa pienemmäksi otetaan huomioon ratkaistaessa,

onko sijoitusten arvo alentunut. Näistä sijoituksista kirjattavia arvon-

alentumistappiota ei peruuteta myöhemmin.

Energiaosakkeiden käyvät arvot kuuluvat käypien arvojen määrit-

tämisen hierarkiassa tasolle 3.

Keskeiset arviot ja harkintaan

perustuvat ratkaisut

Käyvän arvon määrittäminen ja herkkyys

Energiaosakkeiden arvostus vaatii johdolta useita tekijöitä koskevia

oletuksia ja arvioita, jotka saattavat poiketa toteutuvasta tulemasta,

ja tästä voi aiheutua merkittävä oikaisu omaisuuserän kirjanpito

arvoon. Käypä arvo määritetään diskontattujen rahavirtojen perus

teella, ja keskeisiä vastaisiin rahavirtoihin vaikuttavia tekijöitä ovat

sähkön tulevat hinnat, hintojen kehityssuunnat ja diskonttauskorot.

Konsernin arvio sähkön hinnasta perustuu simulointiin Suomen

aluehinnasta. Sähkön hinnan 5 %:n nousu tai lasku muuttaisi omaisuu-

den arvoa noin 333 miljoonaa euroa. Mallissa käytetty 5,85 %:n

diskontto-korkokanta on määritetty käyttäen painotettua keskimääräis-

tä pääomakustannusta. Diskonttaustekijässä 0,5 %:n nousu tai lasku

muuttaisi omaisuuden arvoa noin 310 miljoonaa euroa.

Muut omaisuuden arvostukseen liittyvät epävarmuus ja riskitekijät

koskevat Olkiluoto 3 EPR -ydinvoimalan kiinteähintaisen, avaimet

Metsävarat

Energiaosakkeet

käteen -projektin käynnistysaikataulua ja siihen liittyvää, meneillään

olevaa välimiesmenettelyä voimalan toimittajan AREVA-Siemensin ja

voimalan omistajan Teollisuuden Voima Oyj:n välillä. UPM:n epäsuora

osuus Olkiluoto 3 EPR:n kapasiteetista on noin 31 % Pohjolan Voima

Oy:n B2-osakkeiden kautta. Välimiesmenettelyn mahdollista tulosta

ei ole otettu huomioon arvon määrittämisessä. Muutoksilla toimintaa

koskevassa sääntelyssä ja verotuksessa voi myös olla vaikutusta ener-

giaosakkeiden arvoon.

Lisätietoja

» liitetiedossa 9.2

, Riita-asiat.

4.4 Liikearvo ja muut aineettomat

hyödykkeet

Valtaosa konsernin liikearvosta liittyy Suomen ja Uruguayn sellutoimin-

toihin, jotka kuuluvat UPM Biorefining -liiketoiminta-alueeseen.

to be updated

UPM Biorefining 91 %

Muu toiminta 1 %

UPM Plywood 5 %

UPM Raflatac 3 %

Liikearvo liiketoiminta–alueittain

2016 ja 2015

MILJ. EUROA

2016

2015

UPM Biorefining

223

220

UPM Raflatac

UPM Plywood

Muu toiminta

Yhteensä

245

241

Liikearvo

MILJ. EUROA

2016

2015

Kirjanpitoarvo 1.1.

241

230

Muuntoerot

Kirjanpitoarvo 31.12.

245

241

Liikearvo liiketoiminta-alueittain